Jotkut yritykset ovat yrittäneet välttää markkinoiden kyllästymisestä seuraavaa laittoman pyramidin leimaa hidastamalla värväystoimintaa. Uusia edustajia opetetaan ja kehotetaan rakentamaan verkostoa maltilla eikä luvata nopeita tuloja. Toiveet ovat kuitenkin samat kuin nopeassa värväämisessä. Lopulta on tavoitteena taloudellinen riippumattomuus tai ainakin tuntuvat lisäansiot tekemättä mitään asian eteen ns. ’passiivisten tulojen’ kautta. Aikaa tämän tavoitteen saavuttamiseen sanotaan vain menevän enemmän kuin nopeaan kasvuun tähtäävissä järjestelmissä.
Amway esimerkkinä
Esimerkiksi Amwayn eli Quixtarin systeemissä tavoite on saada merkittäviä voittoja vasta kahden tai viiden vuoden yrittämisen jälkeen. Siihen ei tarvita muuta kuin tuotteiden ostamista omasta kaupasta omaan kotitalouteen ja muutaman samalla tavalla toimivan kuluttajan värväämistä verkostoon. Käytännössä tämä järjestelmä ei toimi, sillä 99 % Amwayn edustajista häviää rahaa systeemiin eikä tee lainkaan voittoa, vaikka kyseessä on hitaan kasvun järjestelmä.
Passiivisilla tuloilla tarkoitetaan sitä, että alalinjan myynnistä saa provisiota eikä sen eteen tarvitse lopulta tehdä yhtään mitään. Kun verkosto on kasvanut tarpeeksi suureksi, niin rahaa tulee ovista ja ikkunoista eikä niitä ehdi laskemaan, puhumattakaan, että ne ehtisi tuhlata. Ainoa, mitä jatkossa vaaditaan provisioiden saamiseksi, on oman myyntikiintiön täyttäminen. Se täyttyy siten, että ostetaan itselle tuotteita omaan kotitalouteen tietyllä summalla joka kuukausi ja lahjoitetaan ylimääräiset tuotteet tuttaville tai heitetään roskiin. Suoramyynti ei ole idean ydin vaan verkostosta saatavat provisiot.
Miksi tämä idea ei toimi?
Hidastetussa verkostomarkkinoinnissa on siinäkin liikaa myyjiä tuotteiden kysyntään nähden. Suoramyyntiä voi harjoittaa pienessä tuttavapiirissä kannattavalla tavalla kotikutsuilla niin kauan kuin samaan tuttavapiiriin ei tule kilpailevia myyjiä. Tarkoitus on kuitenkin värvätä myyjiä ilman rajoitusta, joten lopulta tässä hidastetussa verkostomarkkinointimallissa päädytään samaan lopputulokseen kuin aggressiivisemmassa nopeassa mallissa, missä luvataan muutaman viikon tai kuukauden työn jälkeen tuntuvia voittoja ja ylellisiä eläkepäiviä voittojen turvin vuoden tai parin vuoden ahkeran työn jälkeen.
Järjestelmän vika
Systeemi ei voi toimia, kun myyjien määrää ei rajoiteta. Myyjien määrä asettuu vain sattumalta samalle tasolle, mitä tuotteiden kysyntä on, jotta jokainen myyjä voisi tehdä voitollista tulosta suoramyynnillä.
Aina kun palkkiojärjestelmä kannustaa pikemmin värväämään uusia myyjiä kuin myymään tuotteita verkoston ulkopuolisille asiakkaille, päädytään ketjukirjeille tyypillisiin laittoman rahankeräyksen ja pyramidipelin ongelmiin. Myyjiä värvätään liikaa tuotteiden kysyntään nähden, jolloin suoramyynti ei kannata ja verkoston rakentaminen on mahdotonta, koska alalle ei ole tarpeeksi tulijoita. Myyjien määrä ei voi moninkertaistua vuosi vuodelta vaan asettuu lopulta tietylle tasolle, minkä ylitse ei mennä. Silti myyjiä värvätään jatkuvasti samaan tahtiin lisää.
Mitä vaaditaan kannattavaan suoramyyntiin?
Jos joku haluaa vähän lisänansioita eikä pyri päätoimiseksi suosittelumarkkinoijaksi, niin onko se mahdollista? Mitä se edellyttää myyjältä?
Sivutoiminen suoramyynti edellyttää kannattaakseen vähintään parintuhannen euron kuukausimyyntiä ja 20 % provisiota myydyistä tuotteista. Silloin myyntitulot olisivat 200 euroa kuukaudessa ja peittäisivät toiminnan kulut: aloituspaketin hinnan, vuosimaksut tai muut lisenssimaksut, turhat aktivointiostot ylihintaan, postimenot, puhelinkulut, markkinointimateriaalin, tuotenäytteet, matkat, kahvitukset, pankkikulut, kirjanpidon, hallinnoinnin (ostetaan yleensä Osuuskunnalta) ja koulutuskulut, mitkä voivat olla muhkeat.
Kuluja tulee helposti 60-200 euroa/ kk, joten suoramyyjän täytyy pyrkiä vähintään 2000 euron myyntiin/kk, jotta saisi kulut peitettyä ja jonkin verran vaivan palkkaa eli nettopalkkion/ tehty työtunti.
2000 euron myyntiin päästään esimerkiksi siten, että itsellä on noin 10-30 henkilökohtaista kanta-asiakasta ja jokainen heistä ostaa 60-200 euron edestä tuotteita jok´ikinen kuukausi. Verkostomarkkinoinnin kautta myytävät tuotteet ovat tyypillisesti hinnaltaan 60-200 euroa/ kk, joten asiakkaita vaaditaan vähintään mainitut 10 ja käytännössä vielä enemmän. Onko 10 asiakkaan hankkiminen helppoa?
Lyhyellä aikavälillä on mahdollista saada omasta tuttavapiiristä kymmenen asiakasta, mutta se ei ole helppoa. Alan huono maine ja ihmisten kielteinen suhtautuminen tungettelevaan suoramyyntiin tekevät työstä vaikeaa. Tuotteiden kallis hinta tai tuotevalikoiman suppeus vaikeuttavat työtä. Osa tuotteista on turhia ylellisyystuotteita ja hyvinvointituotteita, mitä tavalliset kuluttajat eivät osta. Osa on terveysvaikutuksiltaan liioiteltuja lisäravinteita, monivitamiinivalmisteita ja muita ihmerohtoja, joiden terveysvaikutuksiin ei uskota eikä niitä ole voitu todistaa lääketieteellisin kokein. Muutenhan ne olisivat kaikkien saatavana luontaiskaupoissa tai apteekeissa ja niiden maine olisi levinnyt kaikkialle maailmaan. Jos jokin tuote on sellainen, mitä tarvitaan ja sillä on todellista kysyntää, niin tuotteita ostetaan jo nyt jotakin muuta kautta, yleensä vähittäiskaupasta tai muun suoramyynnin kuin verkostomarkkinoinnin kautta. Kuluttajien ostotottumuksia on erittäin vaikea muuttaa ja kysyntää ei voida lisätä pysyvästi keinotekoisin konstein, esimerkiksi tarjoamalla lisäansioiden mahdollisuutta, missä unelma ja toive lisäansioista toteutuu vain harvojen kohdalla.
Ongelmia kymmenen asiakkaan hankkimiseen on siis yltäkyllin ilman verkostomarkkinoinnin huonoa mainetta ja
tuotteiden ylihintaa. Pitkällä aikavälillä tuttavat ja sukulaiset kyllästyvät jatkuviin kotikutsuihin ja
kalliisiin tuotteisiin, joita he eivät tarvinneet ennen ystävän verkostomarkkinoijaksi ryhtymistä. Näin
pitkäaikaisten asiakkaiden hankinta on lähes mahdotonta, niin että heitä olisi tarpeeksi kannattavaa liiketoimintaa silmällä pitäen. Jäljelle jää siis verkoston rakentaminen eli uusien myyjien värvääminen omaan alalinjaan.
Kilpailijoiden värvääminen omalle alueelle
Mitä uusien myyjien ilmaantuminen samoille markkinoille aiheuttaa? Se aiheuttaa ensinnäkin sen, että tuotteiden suoramyynti käy entistä vaikeammaksi. Koska värväämäsi myyjä on sinun tuttusi ja asuu tyypillisesti samalla alueella, kilpailee hän sinun kanssasi rajallisesta määrästä tuotteista kiinnostuneista asiakkaista. Mitä enemmän myyjiä on, sitä vaikeammaksi tuotemyynti käy. Näin systeemi syö jälleenmyyjän tulonlähteet siinä olevan sisäisen virheen vuoksi.
Myyjiä ei ole koskaan järkevää värvätä enemmän kuin tuotteilla on todellista kysyntää. Koska myyjien määrää ei hitaan verkoston kasvattamisen mallissa rajoiteta millään tavalla, muodostuu se lopulta yhtä tappiolliseksi yksittäisten jälleenmyyjien kannalta kuin nopeaan kasvuun tähtäävä systeemi.
Käytännön esimerkki
Jos otetaan esimerkiksi 10 asiakasta/ myyjä, jotka tarvitaan kannattavaan liiketoimintaan pienten lisäansioiden saamiseksi (esim. noin 100 euroa/kk kulujen jälkeen käteen jäävä osuus), niin jokainen uusi myyjä tarvitsee saman määrän asiakkaita. Kun lasketaan myyjien määrän kasvu ja asiakkaiden tarve vuosittain, niin päästään mahdottomiin kasvulukuihin, mitkä vaivaavat kaikkia alan yrityksiä, missä myyjien määrää ei rajoiteta millään tavalla.
Esitän pian taulukkona esimerkin verkostosta, missä on tavoitteena saada 10 asiakasta ja 2 myyjää jokaisen uuden jälleenmyyjän alalinjaan vuodessa. Tämähän tekee vain 6 edustajaa kahdessa vuodessa, 18 edustajaa kolmessa vuodessa, jne., joten kasvu on todella hillittyä. (Luvut muodostuvat siten, että tietysti jokainen uusi edustaja tarvitsee myös ne kaksi edustajaa vuodessa alalinjaansa saadakseen vähän lisäansioita.)
Vuosi myyjiä asiakkaita
2007 1 000 10 000
2008 3 000 30 000
2009 9 000 90 000
2010 27 000 270 000
2011 81 000 810 000
2012 243 000 2 430 000
2013 729 000 7 290 000
2014 2 187 000 21 870 000
2015 6 561 000 65 610 000
Tästä esimerkistä näemme sen, ettei hitaan kasvun verkosto voi toimia kaikkia myyjiä kannattavalla tavalla. Kyse on samanlaisesta pyramidihuijauksesta kuin nopean kasvun verkostoissa. Hitaan kasvun verkostot ovat sikäli petollisempia, että niissä houkutellaan edustajia sijoittamaan rahaa ja aikaa systeemiin monta vuotta sen sijaan, että rahastettaisiin heidät nopeasti. Kun vastikkeeton myynti ja laiton rahankeräys sisältyy tuotteiden sekä koulutuksen katteeseen eikä kate ole kovin suuri yksittäisissä tuoteryhmissä, niin viranomaisten on lähes mahdotonta puuttua nykyisten lakien perusteella tähän toimintaan. Näin nämä ’lailliset pyramidit’ voivat jatkaa vahingon aiheuttamista kuluttajille vuosikymmenestä toiseen. GNLD eli Golden Products myyjien verkosto (v. 1958.) ja Amway (v. 1959.) ovat toimineet jo puoli vuosisataa riistäen uhrejaan eli verkostomarkkinoijia. Loppua ei valitettavasti ole näkösällä.
Miten erotat laittoman pyramidin rehellisestä suoramyynnistä?
06.04.2007 Kirjoittanut Petteri Haipola
Internetistä on tähän asti puuttunut selvä ohje siitä, miten värväyksen kohteeksi tullut henkilö voi
erottaa nopeasti laittoman pyramidipelin ja rehellisen suoramyynnin toisistaan. Sellainen ohje auttaa
ehdokasta tekemään viisaan päätöksen sen suhteen, lähteäkö mukaan myyjäorganisaatioon vai ei.
Tässä se ohje nyt sitten tulee, niin että jokainen ymmärtää siitä nopeasti, mikä ero on rehellisellä suoramyynnillä
ja laittomalla pyramidipelillä. Sinun tulee ihan ensimmäiseksi ymmärtää kansantajuisella tavalla se, mitä laissa
tarkoitetaan laittomalla pyramidilla tai oikeammin suomenkielessä ’pyramidipelillä’ ja ’laittomalla rahankeräyksellä’.
(Rahankeräyslaki, 4§ Muut määritelmät, kohta 5.)
Selitän sen vuoksi lyhyesti sen, mitä tarkoittaa ’pyramidipeli’ ja siihen sisältyvä
’vastikkeeton myynti’ eli ’laiton rahankeräys’. Lainaan ihan ensin suluissa mainitun lain kohdan tutkistelun
pohjaksi:
”Tässä laissa tarkoitetaan:
…
5) pyramidipelillä toimintaa, jossa mukaan liittyvän henkilön ansainta- tai voittomahdollisuudet
osaksi tai kokonaan muodostuvat vastikkeetta niistä maksuista, joita toimintaan myöhemmin mukaan liittyvät
maksavat osallistumismaksuina tai muina kerta- tai toistuvaissuorituksina.
Jos et ole kiinnostunut lakipykälistä vaan haluat tietää ainoastaan sen, miten laittoman rahankeräyksen ja
pyramidipelin voi erottaa rehellisemmästä suoramyynnistä, niin siirry tästä linkistä suoraan siihen aiheeseen.
Lain tulkinnan ja käytäntöön soveltamisen vuoksi on välttämätöntä pystyä määrittelemään se, mitä on laissa
mainittu ’vastikkeeton myynti’ ja mitä se toisaalta ei ole? Jos joku myy esimerkiksi sadan euron arvoisia
polkupyöriä tuhannen euron hintaan ja nämä ostot oikeuttavat ostajan värväämään verkostoon alapuolelleen uusia
’yrittäjiä’, jotka puolestaan ostavat samoja pyöriä mainittuun hintaan, ja yhtiön pyöristä saamalla katteella
maksetaan palkkioita verkoston ’yrittäjille’, niin kyseessä on ketjukirjeeseen verrattavalla tavalla toimeenpantu
laiton rahankeräys ja pyramidipeli. Tuotteista saadaan vastike suoritetuille maksuille, mutta vastike
on liian pieni ja tuotteen arvo vähäinen suoritettuun maksuun verrattuna.
Tuotteiden sisältämä ylihinta on tässä tapauksessa katsottava laittomaksi rahankeräykseksi ja vastikkeettomaksi
myynniksi. Jos esimerkin pyörät myytäisiin esimerkiksi kahteensataan tai sataanviiteenkymmeneen euroon, kävisi
rajanveto vastikkeen suhteen vaikeaksi. Tuotteita saa myydä hyvällä katteella, mutta kuinka hyvällä, kun tuotteiden
ostaminen on ehto verkostomarkkinoijaksi ryhtymiselle: sitä asiaa puitaneen lähivuosina oikeudessa – niin
ainakin toivon.
Näin selvässä tapauksessa kuin mitä esimerkkini pyöräkauppa on, vastiketta ei ylihinnan osalta ole olemassa.
Tuomio laittomasta rahankeräyksestä ja pyramidipelistä voidaan siten langettaa.
Turun käräjäoikeus langetti 30.3.2007 päätöksessään tuomion Move Networks Oy:n omistajille laittomasta
rahankeräyksestä, kun ns. kampanjatuotteen arvo vähittäiskaupassa oli käräjäoikeuden arvion mukaan korkeintaan
450 euroa ja sitä myytiin hintaan 999 euroa franchise-edustajiksi ryhtyville ’uusille yrittäjille’. Kampanjatuote
oli verrattavissa ns. aloituspakettiin ja lisenssimaksuun, mitkä nimitykset ovat olleet käytössä yrityksen
sopimusteksteissä ja markkinointimateriaalissa. Uusilla ’yrittäjillä’ ei ollut käytännössä muuta mahdollisuutta ryhtyä
franchise-edustajiksi kuin ostamalla mainittu kampanjatuotepaketti: muuta vaihtoehtoa ei ainakaan markkinoitu
eikä sitä voitu näyttää uskottavalla tavalla toteen käräjäoikeudelle. Kampanjatuotepaketin sisältämästä ylihinnasta
eli hyvästä katteesta maksettiin sitten provisioita ja bonuksia itsenäisille franchise-edustajille. Näistä suuri
osa jäi pyramidin huipulla oleville Team Infinityn kouluttajille, joiden joukkoon kaksi yhtiön omistajaa lukeutuvat.
Loppuosa rikoksella saadusta hyödystä jäi yhtiön haltuun, mistä se on mahdollisesti siirretty maksuina ostetuista
palveluista ja toiminnan kuluista muiden firmojen tileille, joiden omistajista minulla ei ole nyt tietoa.
Move Networks Oy ja sen myyjäverkosto jatkaa tällä hetkellä (06.04.2007) toimintaansa S2E Finland Oy:n
ja Move Members Club -nimisen myyjäorganisaation kautta, jonka koulutuksesta vastaavat yhtiöt nimeltä Enterio
Finland Oy – aputoiminimeltään Team Infinity – ja Increase Finland Oy. Move Networks Oy:n ja sen
omistajien toimintaa koskeva tutkinta käsitti ajanjakson 18.5.-30.9.2005, minkä jälkeiseltä ajalta toimintaa ei
ole arvioitu oikeudenpäätöksessä miltään osin sen laillisuuden tai laittomuuden suhteen. Yhtiön järjestelmässä
on tehty joitakin muutoksia, mutta niiden vaikutuksesta toiminnan laillisuuteen ei ole oikeudenpäätöstä eikä
edes poliisitutkintaa.
Linkki artikkeliini, jonka lopussa on medialähteet tapaukseen liittyen, Petteri Haipola: Move Networks Oy:n omistajat tuomittiin sakkoihin.
Edellä mainitussa kuvitteellisessa viritelmässä (ei siis Moven tapauksessa) polkupyörien ostaminen on välttämätöntä tai lähes ainoa tapa ryhtyä yrittäjäksi ja saada oikeus värvätä uusia yrittäjiä verkostoon. Jos verkostoon voisi värvätä uusia yrittäjiä muilla perusteilla kuin ostamalla mainittu ylihintainen tuote, niin silloin kyse olisi toisesta rikoksesta eli petoksesta ja muusta epärehellisyydestä elinkeinotoiminnassa tai kiskonnasta. Lain mukaan ei ole lupa myydä mitä tahansa mihin tahansa hintaan, niin että se olisi laillista. Suoritetun maksun ja saadun tuotteen tai palvelun tulee vastata toisiaan arvoltaan ja kohdata toisensa ajallisesti. Tulevaisuuteen perustuvat tulo-odotukset eivät ole ’vastiketta’ suoritteista, joten ne eivät kelpaa perusteluksi jonkin tuotteen tai liikeidean hinnoittelulle selvästi yli markkina-arvon.
Selvitän seuraavaksi kansantajuisella tavalla sitä, mitä on ’vastikkeeton myynti’, ’laiton rahankeräys’ ja
’pyramidipeli’, kun sovelletaan näitä lakeja kaupankäyntiin verkostomarkkinoinnin kautta.
Vastikkeeton myynti on myyntiä, missä kuluttaja ei saa vastiketta sijoittamalleen rahalle eli hänen
ostamansa tuote ei ole sen arvoinen, mitä hän siitä maksoi vaan on selvästi ylihintainen tai kokonaan vailla
taloudellista arvoa. Tuotteen arvo on siis vähäinen maksettuun suoritukseen verrattuna eli tuote maksaa liian
paljon ja siinä on selvää ylihintaa. Pelkästään tuotteen myyminen hyvällä katteella ei tee siitä laitonta
rahankeräystä vaan laittomaksi pyramidipeliksi ja rahankeräykseksi toiminnan tekee se, että tuotteiden ja
palveluiden ostaminen ovat ehto ’yrittäjäksi’ ryhtymiselle. Tuotteiden ostaminen ylihintaan on siis edellytys
oikeudelle myydä yhtiön tuotteita suosittelumarkkinointiin perustuvalla tavalla ja värvätä uusia ’myyjiä’ eli
’itsenäisiä yrittäjiä tai myyntiedustajia’ myyjäorganisaatioon.
Käytännössä ei ole merkitystä sillä, ostaako edustaja tuotteet itselleen ja omaan kotitalouteensa vai myykö
ne edelleen sukulaisille, ystäville ja tuttaville. Kun ylihintaan ostetut tai jälleenmyydyt tuotteet ovat ehto
oikeudelle rakentaa verkostoa eli värvätä uusia ’yrittäjiä’ ja ’myyjiä’ omaan organisaatioon, ja heidän vastaavista
maksuista eli liikevaihdosta saadaan palkkioita ja bonuksia, voidaan kyseinen toiminta katsoa laittomaksi
rahankeräykseksi ja pyramidipeliksi. Silloin ’vastikkeeton myynti’ sisältyy tuotteiden katteeseen eli selvään
ylihintaan. Tästä katteesta maksetaan sitten palkkioita ja bonuksia ’ylälinjaan’, niin että eniten palkkioita
saavat pyramidikaavion huipulla olevat alle yksi prosenttia kaikista edustajista alimmilla tasoilla olevien jäädessä
käytännössä ilman palkkioita tai heidän palkkioiden ollessa erittäin pienet samaan henkilökohtaiseen liikevaihtoon
perustuen, mitä ylimmillä tasoilla olevilla edustajilla suoramyynnistä on.
Jos tuotteita myydään selvästi liian kalliilla hinnalla, mutta uusia ’yrittäjiä’ ei värvätä verkostoon ostamaan
ja myymään vastaavia tuotteita omalla riskillään, voi silloin tulla kyseeseen
’petos tai muu epärehellinen
toiminta elinkeinoelämässä tai kiskonta’. Tuotteiden ja niistä maksetun hinnan tulee siis lain mukaan kohdata
toisensa määrällisesti ja ajallisesti, niin ettei kukaan joudu maksamaan ’tyhjästä’ eli jää ’ilman vastiketta’
maksaessaan suoritteen ostamistaan tuotteista ja palveluista.
Laittomalla rahankeräyksellä ja pyramidipelillä tarkoitetaan rahankeräyslain vastaista laitonta
rahankeräystä, mikä voi olla naamioitunut kaupankäynniksi ja tuotemyynniksi. Silloin pyritään värväämään
myyjäverkostoon uusia yrittäjiä, jotka maksavat pääyhtiöön ja ylälinjaan värvätyksi tulemisestaan sekä
oikeudesta ryhtyä värväämään uusia yrittäjiä verkostoon ja myydä yhtiön markkinoimia tuotteita. Tämä ’vastikkeeton
myynti’ voi sisältyä ylihintaisten tuotteiden korkeaan katteeseen, vuosimaksuihin, muihin vastaaviin suorituksiin
ja lisenssimaksuihin, olivatpa ne sitten kertaluontoisia tai toistuvia, kalliisiin aloituspaketteihin,
markkinointimateriaaliin ja koulutukseen, mitkä ovat välttämättömiä edellytyksiä toiminnan harjoittamiselle.
Pyramidipeleille on tyypillistä se, ettei myyjien määrää rajoiteta millään tavalla vaan pyritään jatkuvasti
värväämään lisää myyjiä niin paljon kuin vain on tulijoita ja vielä sen ylikin. Tämä johtaa käytännössä siihen,
että myyjiä on aina liikaa tuotteiden kysyntään nähden, jolloin tuotteiden suoramyynti ei ole kannattavaa
liiketoimintaa suurimmalle osalle mukaanlähteneistä myyntiedustajista (’itsenäisistä liikkeenharjoittajista’
tai ’yrittäjistä’).
Voit tunnistaa laittoman rahankeräyksen eli pyramidipelin rehellisemmästä suoramyynnistä pohtimalla tässä
esitettyjä asioita ja löytämällä vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Raja rehellisen suoramyynnin ja pyramidipelin
välillä on kuin veteen piirretty viiva: sitä ei aina voida selvästi nähdä, mutta seuraavat tunnusmerkistöt ja
kriteerit auttavat arvioiden tekemisessä. Rajapinnalla on kuitenkin yrityksiä, mitkä ovat osittain kuin rehellistä
suoramyyntiä ja osaksi kuin laitonta rahankeräystä eli pyramidipeliä. Ei siis voida sanoa yksioikoisesti, että
”kaikki verkostomarkkinointifirmat ovat laittomia pyramidipelejä” vaan yritykset ja myyjäverkostojen
toiminta tulee tutkia tapauskohtaisesti. Valitettavasti valtaosa ja USA:ssa peräti 99 prosenttia kaikista
tutkituista verkostomarkkinointiyrityksistä toimii kuin laiton pyramidi eivätkä ne ole rehellisempää muuta
suoramyyntiä.
Kysy itseltäsi, tutki asioita ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:
Mitä sinua pyydetään tekemään? Pyydetäänkö sinua myymään tuotteita verkoston ulkopuolisille asiakkaille ja hankkimaan asiakkaita vai painotetaanko sinulle alusta asti sitä, että sinun tulee saada värvättyä lisää myyjiä organisaatioosi ja mahdollisimman nopeasti vielä? Herätetäänkö sinussa toiveita nopeasti saatavista suurista tuloista, niin että hehkutetaan niiden tuomasta ostovoimasta ja ylellisestä elämästä, mitä joku edustaja on kyseisessä verkostossa pystynyt tekemään saamillaan tuloilla? Annetaanko sinulle toiminnasta sellainen kuva, että rahan saaminen on helppoa eikä toimintaan liity mitään riskiä ja kulutkin ovat pienet tai niitä ei ole? Uskotellaanko sinulle sitä, että saat muutamassa päivässä, viikossa tai kuukaudessa sijoittamasi rahat takaisin ja pääset sen jälkeen nauttimaan ns. ’passiivisista tuloista’ tekemättä mitään sen eteen? Jos vastaus tähän ja muihin em. kysymyksiin on ”Kyllä!” niin mieti uudemman kerran ennen kuin lähdet toimintaan mukaan. Sinua yritetään värvätä laittomaan rahankeräykseen ja ketjukirjeeseen verrattavaan pyramidipeliin, mistä voit joutua rangaistavaksi, koska se on rikollista toimintaa ja sinulla on erittäin suuri todennäköisyys hävitä rahaa ja työpanoksesi verkostoon ylälinjan sekä pääyhtiön hyväksi. Älä usko kaikkea, mitä sinulle sanotaan, vaikka sponsorisi tai sinua värväävä henkilö olisi oma perheenjäsen, sukulainen tai tuttava. Jos joku on hairahtanut verkostomarkkinointiin ja nielaissut sen syötin, niin hän ei näe liikeidean petollisuutta ja sisäistä virhettä, mikä aiheuttaa väistämättä valtaosalle edustajista taloudellisen tappion ja turhan työn tekemistä.
Mieti vielä uudelleen näitä asioita: Onko verkostomarkkinoijan toiminta pääpainoisesti tuotteiden myyntiä verkoston ulkopuolisille asiakkaille vai uusien verkostomarkkinoijien värväämistä myyjäorganisaatioon? Jos sinua pyydetään myymään tuotteita verkoston ulkopuolisille asiakkaille ja varoitetaan värväämästä liikaa myyjiä verkostoosi, niin kyse on rehellisemmästä suoramyynnistä kuin mitä tyypillinen verkostomarkkinointi on. Vaikka liian suuren myyjäorganisaation värväämisestä ei sinua varoiteta, mutta näet toiminnan keskittyvän pääpainoisesti tuotteiden suoramyyntiin esimerkiksi kotikutsuilla eivätkä hinnat ole selvästi ylitse vähittäismyyntihintojen, niin olet luultavasti tekemisissä rehellisemmän suoramyynnin kanssa kuin mitä tyypillinen verkostomarkkinointi on. Ole silti varuillasi, sillä jos myyjien määrää ei rajoiteta millään tavalla tietyllä alueella, niin se asettuu vain harvoin itsestään sellaiselle tasolle, että jokaiselle edustajalle riittää asiakkaita ja kysyntää kannattavan liiketoiminnan harjoittamiseksi.
Älä osta itsellesi suuria varastoja tai aktivointiostoja ollaksesi oikeutettu alalinjasta tuleviin provisioihin ja bonuksiin, jos sinulla on vain pari ihmistä alalinjassa eikä sen enempää. Tuotteiden ostaminen ja muiden maksujen maksaminen toiminnan kulujen muodossa tekee tuotteista ylihintaisia, vaikka pitäisit niitä muuten edullisina ja tarpeellisina itsellesi. Tuotteiden ostaminen tulee sinulle halvemmaksi, jos et osallistu maksulliseen koulutukseen ja värväystilaisuuksiin etkä osta markkinointimateriaalia ja lopetat suosittelumyynnin ostaen tuotetta vain itsellesi. Liiketoiminnan kulut tekevät nopeasti tuotteista kalliimmat hankkia jälleenmyyjänä kuin ostaa niitä verkoston ulkopuolisena asiakkaana. Sinulle yritetään uskotella sellaista, että saat jälleenmyyjänä alennusta tuotteiden hinnoista, mutta laskepa vain kaikki toiminnan kulut mukaan hintoihin, niin huomaat tuotteiden tulevan edullisemmiksi verkoston ulkopuolisena asiakkaana kuin verkostomarkkinoijana! Mieti myös sitä, tarvitsetko todella tuotteita ja ovatko ne niin hyviä, mitä sinulle on väitetty ja mitkä väitteet olet kyseenalaistamatta uskonut, koska olet sijoittanut rahaa liiketoimintaan ja haluat saada ne takaisin voiton kera?
Huomaat vähän ajan kuluttua liiketoiminnan lopetettuasi, että saat halutessasi tuotteita melkein tukkuhintaan sponsoriltasi, sillä heidän on pakko päästä tuotteista eroon, jos ostavat niitä itselleen pysyäkseen aktiivisina ja siten oikeutettuina alalinjasta nouseviin pisteprovisioihin. Jos kuukausittaista myyntikiintiötä ei täytetä ostamalla tuotteita itselle yli oman tarpeen, menetetään jo saavutetut pisteet ja sitähän verkostomarkkinoija ei toiminnan alkuvaiheessa halua tapahtuvan. Kestää vähän aikaa ennen kuin uusi edustaja tajuaa jatkuvien aktivointiostojen aiheuttavan hänelle ylimääräistä rahanmenoa, mitä ei muuten menisi. Alalinjasta saatavat palkkiot ovat aivan liian pieniä, että niillä voisi peittää omaan käyttöön ostettujen tuotteiden hinnan. Kun asioita miettii oikein tarkasti, niin muistaa, ettei tuotteita tarvinnut ennen verkostomarkkinoijaksi ryhtymistä eikä niitä tarvitse sittenkään, kun on ollut jo jonkin aikaa mukana liiketoiminnassa. Tuotteita on tullut ostettua pelkästään sen vuoksi, että voisi niitä ostamalla ja myymällä ansaita lisää rahaa ja vaikka rikastua ’passiivisten tulojen’ ansiosta. Näin tuotteiden käyttämisestä ja verkostomarkkinoijan urasta on mahdollista päästä eroon.
Muista, että ’passiivisista tuloista’ puhuminen ja palkkioista saatavalla ostovoimalla kerskuminen ovat merkkejä laittomasta rahankeräyksestä ja pyramidipelistä. Menestyminen ei olekaan kiinni tuotteiden suoramyynnistä vaan siitä, miten suuren ’yrittäjien’ ja ’myyjien’ verkoston saa alalinjaansa, omaan organisaatioonsa. Siihen asiaan ei voi itse kovin syvälle eli kauas vaikuttaa vaan se on kiinni alalinjan edustajien värväystoiminnasta, mutta sitäkin enemmän markkinoiden rajallisuudesta. Alalle ei ole yksinkertaisesti tulossa niin paljon ’myyjiä’ kuin tarvittaisiin kannattavan organisaation rakentamiseen. Myyjiä voi olla vain tietty osa väestöstä yhtä aikaa ja heistä vain pieni osa pyramidin huipulla saa huippuansioita verkostomarkkinoinnissa. Mistä sait päähäsi, että juuri sinä olisit yksi niistä tuhansista tai kymmenistätuhansista, jotka ansaitsevat enemmän kuin tuhat euroa viikossa palkkioina sekä bonuksina?
Tiesitko, että suurilla tuloilla kerskuvien tiimijohtajien henkilökohtaisessa verotuksessa ei näy niitä valtavia viikko- ja kuukausituloja, mitä he väittävät itsellään olevan? Tästä on esimerkkinä Seven Nox Ab:n entisen edustajan, Team Infinityn johtavan kouluttajan ja Move Networks Oy:n omistajan lausunnot julkisuudessa, missä hän on kerskunut 10.000 – 20.000 euron kuukausituloilla ja 2100 euron viikkotuloilla. Verotuksessa hänen tulonsa olivat vuodelta 2005 tai 2006 suunnilleen vain saman verran kuin hänen pitäisi tienata yhden kuukauden aikana. Missä ovat ne kymmenet tuhannet eurot, mitä hän on kerskunut saaneensa? Oletko koskaan miettinyt, miksi nämä supermyyjät ja kouluttajat eivät ole lopettaneet työntekoa ja vetäytyneet varhain eläkkeelle passiivisten tulojensa turvin, jos se kerran olisi mahdollista sinulle? Niin – mietipä sitä! 😉
Lähteet: 8.4.2005 Hämeen Sanomat/ Susanna Lähdekorpi, Kuluttajaviranomaiset varoittavat Sevenin verkostomarkkinoinnista
Alalla kauan olleet myyntiedustajat tietävät, ettei tuotteita ole helppoa myydä jatkuvalla syötöllä tarpeeksi edes omaisille ja ystävilleen, vaikka nämä ensin ovatkin suhtautuneet asiaan myötämielisesti ja tilanneet tuotteita tukeakseen läheistään liiketoiminnassa. Lopulta on annettava ’asiakkailleen’ alennuksia vähittäismyyntihintoihin (ohjehinnat) ja myytävä tukkuhintaan eli sisäänostohintaan ja annettava jopa ilmaiseksi tuotteita pois, jotta ne eivät jää varastoihin ja nurkkiin lojumaan. Monet ovat langenneet ahneuksissaan ostamaan itselleen suuremmat varastot tuotteita kuin mitä he itse tarvitsevat ja saavat myydyksi, kun ovat luulleet saavansa rakennettua itselleen nopeasti suuren alalinjan eli myyjien verkoston värväämällä uusia ’yrittäjiä’ verkostoon. Kestää muutaman viikon tai kuukauden ennen kuin uusi edustaja huomaa ostavansa tuotteita ihan turhaan ja passivoituu. Syy tappioihin ei ole hänen vaan järjestelmän, joka on suunniteltu tuottamaan häviäjiä enemmän kuin voittajia. Kun sinua värvätään pyramidipeliin ja laittomaan rahankeräykseen, niin sinua ei värvätä ’voittajaksi’ vaan ’häviäjäksi’, jonka ainoa tarkoitus on maksaa muutaman voittajan ylellisen elämäntavan kulut ja tehdä työtä heidän hyväkseen: siis maksaa siitä, että rikastutat muita ja köyhdyt itse. Idea toimii juuri päinvastoin kuin mitä sen oli tarkoitus toimia sinun kohdallasi: että muut köyhtyvät ja sinä rikastut. Kaikkien rikastuminen ei ole nimittäin aikuisten oikeasti mahdollista, jos ehdit sellaista aivopesumateriaalin pohjalta luulla.
Ovatko tuote-esittelyt ja liiketoimintaesittelyt ynnä koulutustilaisuudet keskittyneet tuotteiden esittelemiseen, informaatioon jakamiseen yhtiön markkinoimista tuotteista ja tuotteiden myyntiin? Mainitaanko ’myyjäksi ryhtymisen mahdollisuus’ vain ’sivulauseessa’ eli ’sivuseikkana’ ja kehotetaan ihmisiä ostamaan pikemmin yhtiön tuotteita kuin ryhtymään itse myyjiksi ja suosittelumarkkinoijiksi? Pyritäänkö tällä tavalla estämään se, ettei samalla alueella toimi liikaa samojen tuotteiden ja vielä saman firman myyntiedustajia? Jos sinua pyydettiin suoraan ryhtymään firman myyntiedustajaksi ja herätettiin sinussa toiveita ’helposta rahasta’, ’suurista palkkioista’, ’rikastumisesta’, ’varhaisesta eläkkeelle jäämisestä’, ’työn lopettamisesta’ (!!!), yms. sellaisesta ’verkostomarkkinoinnin unelmasta’, niin ettei sinun tarvitse lopulta tehdä sen eteen mitään, niin kyse on mitä suurimmalla todennäköisyydellä laittomasta rahankeräyksestä ja pyramidipelistä. Sinulle ei silloin kerrota toiminnan riskeistä, sijoitetun rahan ja työpanoksen menettämisen mahdollisuudesta, todellisista kuluista tai mistään muustakaan taloudellisen turvallisuutesi kannalta tarpeellisesta tiedosta. Markkinointi on tältä osin lainvastaista.
Lähde: Markkinaoikeuden päätös,
Suomen Suoramarkkinointiliitto ry vastaan Oy Golden Products Ab ja Golden Products Aktiebolag. Uusien jäsenten värvääminen verkostomarkkinointiorganisaatioon.
Ovatko esittelytilaisuudet kotikutsuja vai pidetäänkö ne varta vasten vuokratuissa toimitiloissa, esimerkiksi hotellin tai ravintolan tai jonkin liikehuoneiston kokoustilassa tai kabinetissa? Jos kyse ei ole kotikutsuihin perustuvasta tuotteiden suoramyynnistä ja sosiaalisesta kanssakäymisestä, niin silloin pääpaino on yleensä uusien myyjien värväämisessä, mikä johtaa markkinoiden kyllästymiseen ja laittomaan pyramidipeliin. Myyjiä värvätään liikaa tuotteiden kysyntään nähden eikä myyjien määrää rajoiteta tai valvota millään tavalla, ettei myyjiä ole tietyllä alueella liikaa tuotteiden kysyntään nähden.
Jos myyjien määrää ei rajoiteta tai valvota millään tavalla ja palkkiojärjestelmä kannustaa pikemmin värväämään uusia myyjiä kuin myymään tuotteita verkoston ulkopuolisille asiakkaille, ja jos markkinointi keskittyy uusien myyjien värväämiseen eikä tuotteiden myymiseen verkoston ulkopuolelle, on kyse yleensä laittomasta pyramidista ja rahankeräyksestä, missä laiton rahankeräys ja vastikkeeton myynti sisältyy tuotteiden sekä koulutuksen korkeaan katteeseen. Tuotteet, markkinointimateriaali ja koulutus myydään toisin sanoen reiluun ylihintaan verkoston sisälle, jolloin tästä ylihinnasta on vara maksaa palkkioita verkoston ylälinjaan aina kun uusi edustaja saadaan värvätyksi mukaan toimintaan. Tämä ns. ’kynnysraha’ tai ’pääkalloraha’ sisältyy vuosimaksuihin, kuukausimaksuihin, muihin vastaaviin lisenssimaksuihin, ylihintaisiin aloituspaketteihin, koulutukseen, markkinointimateriaaliin (käyntikortit, esitteet, tuotenäytteet) ja itse myytäviin tuotteisiin, jotka ovat pääsääntöisesti kalliimpia kuin vähittäiskaupasta tai muusta suoramyynnistä ostetut vastaavat tuotteet, tai sitten tuotteita ei tarvita eli ne ovat turhia ylellisyystuotteita tai hyvinvointituotteita, millä mainostetaan olevan suurempi vaikutus ihmisen terveyteen kuin mitä niillä todellisuudessa on. (Ihmerohdot, voiteet, eliksiirit, kapselit, pillerit, vitamiinit, lisäravinteet ja ateriakorvikkeet, yms. humpuuki tai ylihinnoitellut tuotteet, joita ei saataisi muuten kaupaksi kuin markkinoimalla ”hyvää mahdollisuutta lisäansioihin”, kunhan vain ostaa itselle näitä tuotteita ja myy niitä samalla muillekin.)
Ovatko esittely- ja myyntitilaisuudet hurmoshenkisiä värväystilaisuuksia, missä herätetään kuulijoissa toiveita suurista tuloista ja varhaisesta eläkkeelle vetäytymisestä? Mainostetaanko taloudellista riippumattomuutta ja vähätelläänkö perinteisen työn arvoa, niin että kuulijoissa saadaan aikaan tyytymättömyyttä perinteistä työtä kohtaan ja halveksuntaa matalapalkkaisilla aloilla sekä palvelualoilla työskenteleviä kohtaan? Pilkataanko työttömiä ja köyhiä, markkinoidaanko ’amerikkalaista unelmaa’ rikastumisesta ja luksus-elämästä? Onko markkinoinnin ja koulutuksen pääpaino saada kuulijat uskomaan rahan voimaan ja muuttumaan sydämeltään ahneiksi materialisteiksi, joiden elämässä on tärkeintä taloudellinen menestys: ”rahalla saa kaikkea” -periaatteen mukaan? Jos liikeideaa markkinoidaan ”hyvänä mahdollisuutena lisäansioihin ja taloudellisen riippumattomuuden saamiseen” samalla, kun vähätellään kuluja, riskejä, sijoituksen suuruutta ja työpanosta verkoston rakentamiseksi, niin kyse on mitä ilmeisimmin laittomasta pyramidista.
Mieti sitä, mitä sinulle kaupitellaan: mihin sinua pyydetään mukaan? Mitä sinun odotetaan tekevän, kun olet lähtenyt mukaan verkostoon? Onko tarkoituksesi ensisijaisesti myydä yhtiön markkinoimia tuotteita verkoston ulkopuolisille asiakkaille vai värvätä lisää edustajia verkostoon? (Tämä on sama kuin kohta 1., mutta kertaus on opintojen äiti: sillä tavalla oppi iskostuu sydämeen tiukasti eikä lähde pois ihan helposti. Tähän perustuu myös positiivisen ajattelun ja mielenhallinnan mekanismit, mitä käytetään edustajien koulutuksessa ja uusien edustajien värväämisessä hyväksi.)
Mihin tulo-odotuksesi perustuvat? Omaan suoramyyntiin verkoston ulkopuolisille asiakkaille vai uusien verkostomarkkinoijien värväämisestä ja liikevaihdosta saataviin palkkioihin?
Pyydetäänkö sinua ostamaan keskimäärin tietty määrä tuotteita itsellesi ja perheellesi, niin että nämä ostot pätevöittävät sinut saamaan bonuksia ja palkkioita alalinjasi liikevaihdosta? Sinulla täytyy tietysti olla alalinja, jotta tämä idea voisi toteutua, joten sinua on kehotettu värväämään uusia myyjiä ilman rajoitusta ja valvontaa alalinjaan, jos tulo-odotuksesi perustuvat muiden tekemästä myynnistä tulevaan provisioon eikä omasta myynnistä saataviin palkkioihin.
Uskotellaanko sinulle sellaista, ettei sinun tarvitse tehdä muuta kuin ostaa yhtiön markkinoimia tuotteita tietyllä summalla keskimäärin joka kuukausi ja jos värväät muita kuluttajia verkostoon alalinjaasi, niin voit saada suuria tuloja tekemättä lopulta mitään tulojen eteen? Tämä on niin sanottua ’passiivista tuloa’, jonka markkinointi jo itsessään kertoo kyseessä olevan mitä todennäköisimmin laittoman pyramidin tavoin toimiva tuotemyyntiä harjoittava pyramidipeli. Siinä laiton rahankeräys eli vastikkeeton myynti sisältyy tuotteiden korkeaan katteeseen. Toisin sanoen: tuotteet myydään niin hyvällä voitolla, että niistä voidaan maksaa palkkioita ja bonuksia uusien myyjien värväämisestä verkostoon, aina loputtomiin asti ilman mitään rajoituksia.
Monet alan yritykset toimivat tässä kuvatulla tavalla kuten kuluttajaklubit. Yritykset eivät etsi tehokkaita suoramyyjiä myymään firman tuotteita verkoston ulkopuolisille asiakkaille. He etsivät kuluttajia verkostoon, missä on tarkoitus ostaa oman kaupan tuotteita ja värvätä verkostoon muita, jotka tekevät samalla tavalla. Näin suurin osa yhtiön liikevaihdosta on myyntiä verkoston sisälle, mikä on pyramidin yksi tunnusmerkki. Verkoston ulkopuoliset asiakkaat puuttuvat lähes kokonaan.
Idea ei ole siis myydä paljon tuotteita verkoston ulkopuolisille asiakkaille vaan käyttää tuotteita itse ja saada muut käyttämään niitä itse alalinjassa. Jos saa rakennettua tarpeeksi suuren alalinjan, niin silloin on mahdollista ansaita paljon rahaa tekemättä paljon mitään sen eteen. Puhumme taas niistä ’passiivisista tuloista’, mitä markkinoidaan verkoston edustajille.
Oletko huomannut sitä, että epäonnistuneet verkostoijat syyllisestään siitä, kun eivät ole rakentaneet itselleen suura alalinjaa, mutta sitten mainostetaan kuitenkin sitä, ettei mitään tarvitse tehdäkään, koska alalinjan edustajat rakentavat alalinjan sinun ensimmäisen ja toisen tasosi jälkeen? Miten alalinjan kasvun tyrehtyminen voisi olla sinun syytäsi, jos olet kuitenkin saanut ensimmäisen ja toisen tason värvättyä riittävällä tavalla? Tiesitkö sitä, että ensimmäisen ja toisen tason värvääminen riittävällä tavalla kannattavaa liiketoimintaa ajatellen on matemaattisesti mahdotonta yli 90 prosentille edustajista jokaisessa verkostossa ja valtaosassa yli 96 prosenttisesti? Siis vain neljä prosenttia tai vähemmän voi saada oman ensimmäisen ja toisen tasonsa miehitettyä minimivaatimuksen mukaan, niin että pätevöityy ensimmäiselle tasolle, mistä voisi alkaa toivoa vähän isompia palkkioita kuin mitä omat alennukset perheen kulutuksesta ovat.
Mainostetaanko ideaa sinulle sillä tavalla, ettei sinun tarvitse myydä paljon mitään: riittää, että ostat tuotteita jonkin verran itsellesi ja perheellesi sekä hankit pari asiakasta sen lisäksi? Jos et saa asiakkaita, niin voit olla itse perheesi kanssa kaikki tarvittavat asiakkaat eikä muita asiakkaita tarvita. Mikäli ideaa markkinoidaan tällä tavalla, on kyse käytännössä laittomasta rahankeräyksestä ja pyramidipelistä, vaikka yritystä ei olisi koskaan tuomittu siitä rikoksesta ja se olisi saanut vapauttavan tuomion oikeudenkäynnissä. (esim. Amway) Käytäntö osoittaa kuitenkin sen, että nämä yritykset toimivat juuri siten kuin laittomat rahankeräykset ja pyramidipelit toimivat. Alan suurimmat yritykset aiheuttavat samalla kaikkein suurimmat tappiot yksittäisille ihmisille ja inhimillinen kärsimys on mittavin näiden verkostojättien uhrien elämässä. Siitä ei ole nyt kuitenkaan tarpeen enempää kirjoittaa. Riittää, että tunnistat tämän artikkelin luettuasi laittoman pyramidin rehellisemmästä suoramyynnistä. Näillä on eroa ja suurin osa verkostomarkkinointiyrityksistä toimii kuin laiton pyramidi, vaikka he eivät sitä tunnusta: miksi tunnustaisivat, kun koko elinkeino on kiinni siitä, että tämä tosiasia kiistetään loppuun saakka?
Tässä on lueteltuna pähkinänkuoressa se, mikä on vikana verkostomarkkinoinnissa.
1. Rajoittamaton uusien osallistujien värvääminen loputtomaan ketjuun takaa sen, että suurin osa värvätyistä häviää rahan ja työpanoksen aiemmin mukaan lähteneille sekä pääyhtiön hyväksi. Voitollisen liiketoiminnan harjoittaminen on vaikeaa ja suurimmalle osalle osallistujista mahdotonta, koska myyjiä on värvätty liikaa tuotteiden kysyntään nähden eikä uusia myyjiä ole mahdollista värvätä enempää kuin on tulossa alalle ja kyseiseen yhtiöön yhtä aikaa töihin.
Tuhat myyjää ei voi myydä kaikkia myyjiä kannattavalla tavalla tuotteita kahdelle tuhannelle tuotteita verkostomarkkinoinnin kautta ostavalle asiakkaalle, kun puolet asiakkaista on värvätty verkostoon myyjiksi. Tuhat myyjää ei voi värvätä kymmentätuhatta uutta myyjää joka vuosi niin ettei kukaan lopeta toimintaansa ja näin jokaisella verkoston rakentajalla olisi mahdollista rakentaa itselleen voittoa tuottava alalinja. Kymmenentuhatta uutta myyjää ei voi saada joka vuosi sataatuhatta uutta asiakasta, mikä olisi edellytys sille, että suoramyynti kannattaisi viimeisenä mukaan lähteneitä myyjiä. Myyjien ja asiakkaiden määrä ei voi moninkertaistua joka vuosi, mikä olisi edellytys sille, että jokainen uusi verkostomarkkinoija voisi saada voittoa liiketoiminnasta tai että edes viisi prosenttia heistä voisi harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa.
Tästä syystä yli 95 prosenttia myyjistä häviää rahaa ja työpanoksen verkostoon vuorenvarmasti reaaliajassa parhaimmankin teoreettisen laskelman mukaan ja käytännössä noin 99 prosenttia, mikä tekee pitkällä tähtäimellä tappioluvuksi yli 99 prosenttia, koska häviäjät lopettavat toiminnan nopeammin kuin voittajat ja häviäjien tilalle värvätään uusia häviäjiä joka vuosi yhtä paljon tai vähän enemmän kuin heitä lopettaa verkostoissa. Tämä on tilanne verkostomarkkinoinnissa kaikkialla maailmassa.
2. Verkostomarkkinoinnin liikeideaa ja usein myös tuotteita markkinoidaan harhaanjohtavalla tavalla. Verkostomarkkinointi ei tarjoa ”hyvää mahdollisuutta lisäansioihin ja taloudellisen riippumattomuuden saamiseen”. Tuotteiden terveysvaikutuksia ja ekologisuutta liioitellaan. Tuotteet ovat keskimäärin 20 – 25 prosenttia kalliimpia kuin muualta hankitut vastaavat tuotteet, kun lasketaan koko ostoskorin hinta verkostomarkkinointiyhtiön markkinoimien ja muiden yhtiöiden vastaavien tuotteiden välillä.Harhaanjohtavaa ja totuudenvastaista markkinointia ovat seuraavat väittämät, mitä viljellään yleisesti verkostoihin ja ehdokkaille:
a) Aloittaminen on ilmaista. (Aloituspaketti ja toiminta maksavat aina rahaa.) b) Toimintaan ei liity riskiä tai riskit ovat pieniä. (Riski hävitä rahaa on 96-99 % verkostosta riippuen.) c) Verkostomarkkinoijalla on hyvä mahdollisuus lisäansioihin tai taloudellisen riippumattomuuden saamiseen. (Pitkällä tähtäimellä yli 99 % osallistujista häviää rahan ja työpanoksen verkostoihin. Mahdollisuus lisäansioihin on erittäin huono ja rikastumiseen lähes olematon.) d) Tuotteet ovat halvempia kuin muualta ostettuina. (Tuotteet ovat yleensä 20 – 25 % kalliimpia kuin muualta ostetut vastaavat tuotteet.) e) Tuotteet edistävät terveyttä ja ehkäisevät sairauksia, jopa parantavat sairaita. (Tämä on lainvastaista markkinointia eikä tuotteilla ole havaittu olevan sellaisia vaikutuksia, mistä kuitenkin todistetaan.)
Verkostomarkkinointia pidetään pystyssä markkinoimalla ’mahdollisuutta’ ja ’unelmaa’, millä tarkoitetaan ’rikastumisen mahdollisuutta’ niin sanottujen passiivisten tulojen ansiosta. Passiiviset tulot ovat alalinjasta nousevia provisioita ja bonuksia, joiden eteen ei lopulta tarvitse tehdä mitään. Riittää, että alalinjassa on tarpeeksi jäseniä, niin sen ansiosta on mahdollista rikastua tai saada tuntuvia lisäansioita. Tavoite ei ole siten työllistää itseä pysyvästi vaan vetäytyä pois työelämästä ja teettää työt muilla. Verkostomarkkinoinnin unelma on mahdollista toteutua vain yhdelle kymmenistätuhansista osallistujista. Se edellyttää sitä, että 99 prosenttia ’pelin pelaajista’ häviää rahaa ja näiden häviämän rahan turvin harvat voittajat voivat elää ylellistä elämää.Jos unelman myyminen tuomittaisiin laittomana markkinointina ja kiellettäisiin sitä tekemästä, ja yhtiöt ja myyjäorganisaatiot noudattaisivat tätä kieltoa, estäisi se tehokkaasti alan väärinkäytöksiä ja petollisen toiminnan jatkumista. Jonkinlainen totuudenmukaisten keskipalkkioiden esittäminen markkinoinnissa voisi niin ikään ehkäistä petollisen toiminnan harjoittamista. Keskipalkkioihin pitäisi laskea mukaan kaikki vähintään yhden kuukauden mukana olleiden palkkiot vuoden ajalta, vaikka nämä olisivat passivoituneet vähän aikaa yritettyään tai eivät olisi saaneet yhtään palkkiota. Se ei tarkoita sitä, ettei joku ole yrittänyt myydä tuotteita ja värvätä uusia osallistujia, jos hän ei saa palkkioita. Suuri osa ei saa palkkioita yrityksestä huolimatta, koska kaikkien on mahdotonta saada rakennettua alalinjaa ja myytyä tuotteita kysynnän rajallisuuden vuoksi sekä siksi, että tarjontaa on liikaa.
3. Verkostomarkkinoijaksi pääsee kuka tahansa, joka maksaa liittymisestään verkostoon. Minkäänlaista ’myyjien’ valikointia pätevyyden, erityisosaamisen ja alalle sopivuuden perusteella ei tehdä. Kun valtaosa osallistujista sitten häviää rahansa ja työpanoksensa, niin heidät syyllistetään ja sanotaan, etteivät he sopineet tälle alalle. Tätä harjoittavat käytännöllisesti katsoen kaikki alan yritykset ja järjestelmän puolustajat.
4. Yleneminen hierarkkiassa perustuu siihen, montako uutta osallistujaa omaan alalinjaan värvätään. Tämä on kiinni enemmän tiimin työskentelystä, onnesta ja sattumasta kuin ylenevän henkilön ansioista. Ylenevän henkilön lainvastainen markkinointitapa tosin edesauttaa menestymistä, mutta lainvastaisella tavalla toimivia ei pitäisi palkita vaan rangaista siitä, että he rikkovat lakia. Verkostomarkkinoinnissa menetellään päinvastaisella tavalla. Markkinointirikoksista saa taloudellista hyötyä, koska eniten alalinjaansa harhaanjohtavan markkinoinnin avulla värvänneet osallistujat palkitaan runsaasti pääyhtiön toimesta.
Rehellisessä suoramyyntiyrityksessä yleneminen tapahtuu siten, että joku kunnostautuu myyjän työssä ja muiden tuotemyyjien kouluttamisessa sekä työn organisoinnissa. Myyjän työssä ei ole kyse siitä, että värvätään mahdollisimman paljon uusia myyjiä verkostoon loputtomaan ketjuun ja herätetään uusissa myyjissä toiveita rikastumisesta sekä passiivisista tuloista, jos nämä onnistuvat värväämään lisää myyjiä verkostoon. Rehellisessä myynnin johtamistyössä ja myyjien kouluttamisessa ei ole myöskään kyse siitä, että tällä tavalla kannustetaan värväämään mahdollisimman paljon myyjiä välittämättä mitään markkinoiden kyllästymisestä ja kysynnän määrästä. Rehellinen suoramyyntiyritys antaisi potkut sellaisille myyjille ja myyjien kouluttajille, jotka värväävät liikaa myyjiä ja tukkivat tahallaan markkinat värväämällä jokaiselle myyjälle liikaa kilpailijoita, niin että myyjät joutuvat lopettamaan työn liiallisen kilpailun ja vähäisen kannattavuuden tai peräti tappioiden vuoksi. Verkostomarkkinoinnissa tällaisesta toiminnasta saa ylennyksen ja palkinnon.
5. Tuotteiden ostaminen on ehto sille, että alalinjasta on oikeus saada palkkioita. Tälle ehdolle ei ole mitään muuta perustelua kuin se, että pyramidipelin osallistumismaksu sisältyy näiden tuotteiden hintaan. Tuotteet myydään ylihintaisina peliin osallistuville ja niiden ostaminen on edellytys pätevöitymiselle, mikä oikeuttaa alalinjasta saataviin provisioihin. Jos olisi tarkoitus palkita kouluttamisesta ja hyvästä johtajuudesta, niin silloin tällaisten ostojen ja oman myyntityön edellytys tiimin liikevaihdosta saataville palkkioille ei ole perusteltua. Pyramidin huipulla olevat eivät itse asiassa myy mitään vaan antavat ostamansa tuotteet lahjaksi tai heittävät ne roskakoriin. Tuotteilla ei ole todellista arvoa kuluttajille ja niitä myydään pelkästään sen vuoksi, ettei suora rahankeräys ketjukirjeen tavoin ole laissa sallittua. Rahankeräys on mahdollista toteuttaa, kun myydään ylihintaisia palveluita ja tuotteita verkoston jäsenille sekä heitä tukeville läheisille, jotka ostavat tuotteita liiketoiminnan tukemiseksi, mutta eivät tarpeen vuoksi.
6. Palkkioita maksetaan liian monelle tasolle tuotteen ostavan tai myyvän osallistujan ylälinjaan. Tämä mahdollistaa pyramidipelin pelaamisen. Kun jokaisen alalinjalaisen ostoista ja myynnistä saa ylälinjassa vähän provisioita, tekee se muutaman pyramidin huipulla olevan tuloihin suuren lisän. Edellytys suuriin tuloihin on näin ollen suuri alalinja eikä suuret myynnit verkoston ulkopuolelle. Tuotteiden kulutuksesta suuri osa on saatu aikaan keinotekoisesti markkinoimalla harhaanjohtavalla tavalla ’hyvää mahdollisuutta’ ja ’unelmaa’. Ilman tätä harhaanjohtavaa ’unelman’ markkinointia eivät verkostot voisi toimia.
7. Tuotteen myyneelle henkilölle maksetaan palkkioita vähemmän kuin samasta myynnistä menee provisioita ylälinjaan. Tämäkin mahdollistaa pyramidipelin pelaamisen. Tuotteiden vähittäismyyntihinnat ovat lisäksi epärealistiset. Myyjät joutuvat myymään tuotteita sisäänostohintaan ja jopa lahjoittamaan niitä, kun eivät saa niistä ehdotettua vähittäismyyntihintaa. Myyjien palkkiot ilmoitetaan kuitenkin markkinoinnissa vähittäismyyntihintojen perusteella, vaikka he eivät todellisuudessa nettoa myyntityöstä mitään. Näin ei ole kaikkien tuotteiden ja yhtiöiden kohdalla, mutta valitettavan usein näin silti tapahtuu.
8. Verkostomarkkinointi vahingoittaa ihmissuhteita. Ihmissuhteiden kaupallistaminen ja sosiaalisen paineen kautta tuotteiden tyrkyttäminen läheisille vaarantaa ihmissuhteet. Jos osallistujille paljastuu se, miten huono mahdollisuus verkostomarkkinoinnin kautta on saada lisäansioita ja rikastua, niin värvääjä joutuu huonoon valoon värväyksen kohteeksi joutuneiden silmissä, ellei itse ymmärrä tätä asiaa ja sanoudu irti petollisesta järjestelmästä.
Ihmisten välisen luottamuksen käyttäminen petollisen järjestelmän markkinoimiseen jättää väistämättä jäljet ihmissuhteisiin. Ystävyyssuhteet katkeavat ja parisuhteet rakoilevat päättyen jopa eroon verkostomarkkinoinnin vuoksi. Uudet ystävät eivät ole todellisia ystäviä, sillä heidän kannustimensa ja motiivinsa ystävyydelle ovat hyötyä toisen tekemästä työstä eli raha ja ahneus. Toimintaa värittää lisäksi kateus, mitä tunnetaan paremmin menestyviä kohtaan. Jokainen pyrkii olemaan toista parempi eikä siinä ole tavoitteena auttaa toista menestymään. Tavoite on rikastua itse toisten tekemän työn kustannuksella ja johtamalla heitä harhaan. Kun tämä puetaan sanoissa ja markkinoinnissa itsensä vastakohdaksi eli väitetään, että tarkoitus on auttaa muita menestykseen, niin sen suurempaa valhetta on vaikeampaa enää keksiä. Silti jotkut uskovat tämän valheen ja toimivat sen mukaan levittäen samaa sanomaa muillekin. Syy tähän on se, ettei voida tunnustaa itselle, että on jouduttu huijauksen kohteeksi ja levitetty manipuloinnin tuloksena huijausta muille. Se vaatisi nöyrtymistä, mihin kaikki eivät kykene eivätkä halua sitä tehdä. Anteeksipyytäminen on vaikeampaa kuin syyllistää rikoksen uhrit siitä, että näitä on käytetty hyväksi ja riistetty heidän aikansa sekä rahat petollisen järjestelmän avulla, missä henkilökohtaista luottamusta käytetään häikäilemättä hyväksi pyramidin huipulla olevien ja pääyhtiön rikastuttamiseksi.
Kerron tämän tiivistelmän jälkeen joitakin asioita vielä yksityiskohtaisemmin. Näet niistä sen, mistä
verkostomarkkinoinnissa sen tyypillisessä muodossa on kysymys. Alan yrityksistä 99 prosenttia toimii käytännössä
niin kuin laiton pyramidi, vaikka niitä ei olisi syytetty tai tuomittu oikeudessa rikoksista. Viranomaiset eivät
pysty estämään näiden järjestelmien toimintaa, koska laiton rahankeräys on naamioitu tavanomaiseksi
kaupankäynniksi. Rajan vetäminen siihen, kuinka paljon tuotteet ja palvelut saavat sisältää ylihintaa, kun niiden
ostaminen on ehto värväämiselle ja alalinjasta nousevien provisioiden saamiselle, on vaikeaa. Helpointa olisi
silloin, jos kaikki loputtomaan ketjuun tapahtuvat rajoittamattomat värväysjärjestelmät kiellettäisiin lailla.
Muuten pyramidipelistä verkostomarkkinoinnin muodossa ei päästä eroon.
Verkostomarkkinointi tunnetaan myös nimillä monitasomarkkinointi, MLM, suosittelumarkkinointi,
franchise-edustaminen, peoples franchise, people´s franchising, team marketing ja verkostopohjainen
markkinointitapa. Monet yritykset karttavat toiminnastaan nimen ’verkostomarkkinointi’ käyttöä, koska
sillä on niin huono maine yleisön silmissä. He keksivät jatkuvasti uusia nimiä toiminnalleen ja kiertotapoja
ilmaista se, millaisesta työstä ja yrittäjyydestä verkostoissa on kysymys.
Verkostomarkkinointi on tuotteiden ja palveluiden myymistä monitasoisen myyjäorganisaation kautta kuluttajille.
Myyjät on sijoitettu pyramidikaaviossa eri tasoille hierarkkiseen järjestelmään. Pyramidin huipulla olevat
saavat valtavia palkkioita alalinjan tekemän liikevaihdon perusteella. Liikevaihdosta noin puolet on osallistujien
ostoja omaan kotitalouteen ja lopuista valtaosa on ns. tukiostoja: verkostomarkkinoijan sukulaiset ja ystävät
ostavat myötätunnosta yhtiön tuotteita tukeakseen läheisen ihmisen liiketoimia.
Verkostomarkkinoinnille on tyypillistä se, että jokainen myyjäksi rekisteröitynyt henkilö on oikeutettu värväämään rajoittamattomasti uusia myyjiä ja saamaan provisioita alalinjansa liikevaihdosta palkkiojärjestelmän mukaan. Rajoittamaton uusien myyjien värvääminen ja siihen kannustaminen suoramyynnin kustannuksella tekee järjestelmistä laittoman pyramidin tavoin toimivia tuotepohjaisia pyramidipelejä eli MLM-värväysjärjestelmiä. Vain alle yksi prosentti alan yrityksistä toimii vähän rehellisemmin eli niin kuin muut suoramyyntifirmat. Näitä voidaan kutsua nimellä MLM-suoramyyntifirmat erotuksena tuotepohjaisista pyramidipeleistä ja MLM-värväysjärjestelmistä.
Kun verkostomarkkinoija passivoituu tappion kärsittyään, lopettavat ’asiakkaat’ tuotteiden tilaamisen yhdessä
verkostomarkkinoijan kanssa. Näin koko asiakaskunta ja myyjäverkosto vaihtuu uusiin parin vuoden sisällä pyramidin
huippua lukuun ottamatta. Huipulla on alle yksi tuhannesta peliin osallistuneesta henkilöstä. Reaaliajassa häviää
rahaa noin 96 – 99 prosenttia, mutta pitkällä tähtäimellä yli 99 prosenttia. Häviäjät lopettavat toiminnan
parin vuoden sisällä, mutta voittajat jatkavat kauemmin. Jos turhat tuoteostot ”pelin pelaamiseksi”
laskettaisiin mukaan tappioihin, niin reaaliajassa häviäviä olisi yli 99,9 %.
Tuoteostoista on tappioiksi perusteltua laskea ainakin se osuus, mitä peliin osallistuva joutuu maksamaan
enemmän kuin jos ostaisi vastaavat tuotteet muualta. Sellaiset tuotteet tulisi laskea jopa kokonaan tappioiksi, mitä
kuluttaja ei normaalisti käyttäisi: lisäravinteet, monivitamiinivalmisteet, laihdutustuotteet, ateriankorvikkeet,
muut ihmerohdot ja kalliit ihonhoitotuotteet. Pääasiallinen ja lähes ainoa syy kokeilla näitä tuotteita on tarjottu
lisäansioiden ja rikastumisen mahdollisuus. Ellei liikeideaa markkinoitaisi harhaanjohtavalla tavalla, ei näitä
tuotteita ostettaisi lainkaan. Sen todistaa se, etteivät osallistujat ja heidän asiakkaansa jatka tuotteiden ostamista
pelin pelaamisen päättymisen jälkeen.
Jos verkostossa on yhtä aikaa noin 500 aktiivista osallistujaa, niin siitä saa runsaita lisätuloja tai päätoimisen
elatuksen korkeintaan seitsemän henkilöä. Tämän lisäksi noin kymmenen henkilöä voi saada omansa takaisin. Loput noin
485 henkilöä toimivat maksumiehinä häviten rahan ja työpanoksen verkostoon. Vuosien mittaan tämä häviäjien osuus
siis kasvaa, koska voittoa saavista noin 15-18 henkilöstä suurin osa jatkaa useita vuosia, mutta häviäjät lopettavat
parissa vuodessa.
Otetaan esimerkiksi uusi markkinoille lanseerattu verkosto, jossa on vuoden 2007 alussa 500 myyjää. Heistä noin
3 % saa palkkioita reaaliajassa enemmän kuin toiminnasta aiheutuu kuluja eli he tekevät voittoa. Muut 97 % häviävät
sijoittamansa rahan ja työpanoksen verkoston ylälinjan sekä pääyhtiön hyväksi. Yhtiö on saanut vallattua oman
markkinaosuutensa toimialueellaan ja sen vuoksi uudet myyjät jäävät vaille kunnon mahdollisuutta kannattavaan
liiketoimintaan.
Myyjien vuotuinen vaihtumisprosentti on esimerkissä 50 %, mikä on Amwayn itsenäisten elinkeinonharjoittajien vaihtuvuusprosentti. Joka vuosi värvätään saman verran uusia myyjiä kuin vanhoja lopettaa. Myyjien jakaantuessa epätasaisesti verkostoon ja pyramidikaavion kasvaessa syvyyttä nopeammin kuin leveyttä, on lopputulos se, että vain 1,20 % kaikista peliin osallistuneista saa omansa takaisin tai voittoa kymmenen vuoden toimintajakson aikana. Voittajien osuus kaikista osallistujista pienenee vuosi vuodelta ja häviäjien osuus kasvaa, mikä näkyy taulukosta.
Taulukko 1: Häviäjien määrän suhteellisen osuuden kasvu 10 vuodessa.
Vuosi
Jäseniä 1.1.
Vaihtuu
Kumulatiiv.
Voittavia kumulat.
Voitto-%
2007
500
250
750
18
2,40 %
2008
500
250
1000
21
2,10 %
2009
500
250
1250
24
1,92 %
2010
500
250
1500
27
1,80 %
2011
500
250
1750
30
1,71 %
2012
500
250
2000
33
1,65 %
2013
500
250
2250
36
1,60 %
2014
500
250
2500
39
1,56 %
2015
500
250
2750
42
1,53 %
2016
500
250
3000
45
1,50 %
Yhteensä
500
2500
3000
45
Häviäviä
2955
Tappio-%
98,50 %
Voitto-%
1,50 %
Tässä esimerkissä häviäjien suhteellinen osuus kasvoi 97 prosentista 98,5 prosenttiin kymmenessä vuodessa.
Alan puolustajat väittävät, ettei kukaan häviä rahaa, koska ’myyjät’ saavat rahansa vastikkeeksi tuotteita ja
myyvät tuotteita verkoston ulkopuolisille asiakkaille, mistä he saavat myyntiprovisioita. Nämä tuotteet ovat
kuitenkin sellaisia, joita ei ostettaisi muuten, ellei ’unelmaa’ ja ’mahdollisuutta’ kaupiteltaisi harhaanjohtavan
markkinoinnin avulla. Tuotteet ovat ylihintaisia tai turhia eikä niitä ostettaisi verkostoista, ellei niiden
ostaminen olisi ehto liiketoiminnan harjoittamiselle ja rikastumisen mahdollisuuden ylläpitämiselle. Alan
tilastot osoittavat lisäksi sen, että puolet tuotteista ostetaan ’myyjän’
kotitalouteen ja vain puolet menee verkoston ulkopuolelle: nekin sukulaisille ja tuttaville, jotka tukevat
liiketoimia ja ostavat myötätunnosta tuotteita.
Ostot omaan kotitalouteen tekevät tyypillisesti 60 – 100 euroa/kk. Tyypillisen verkostomarkkinoijan kuukauden liikevaihto on 100 – 120 euroa. Näin ollen vähintään puolet ostoista menee verkoston sisälle, vaikka USA:n pyramidilakien mukaan vain 30 % saisi olla myyjien omia ostoja.
Tuotteiden suoramyyntiä ei tilastojen mukaan harjoiteta siinä määrin, että se tuottaisi voittoa suuremmalle osalle myyjistä kuin mitä tässä on arvioitu: kolmelle prosentille reaaliajassa. Toiminnasta aiheutuu jatkuvia kuluja ja siihen menee aikaa yli 10 tuntia viikossa, vaikka ei paljon mitään tekisi. Kulut ovat 60 – 200 euroa/kk vuoden 2007 tasolla.
Kun kulut vähennetään palkkioista, tekee suurin osa ’myyjistä’ tappiota. Tämä on alan tilastojen osoittama fakta,
mitä tukevat yhtiöiden palkkiojärjestelmät ja jatkuvan
värväämisen käytäntö. Se todistaa suuren asiakkaiden ja myyjien vaihtuvuuden yhdessä liikevaihdon kanssa, sillä
liikevaihto ei kasva samassa suhteessa kuin uusia myyjiä värvätään ja he tuovat järjestelmään mukanaan uusia
asiakkaita. Ei ole siitä syystä perusteltua sanoa, ettei kukaan häviä rahaa ja tuotteiden myynnistä on kaikkien
mahdollista saada voittoa, jos vain yrittää tarpeeksi. Kahdelle tuhannelle tuotteita verkostojen kautta
ostavalle asiakkaalle on tuhat myyjää aivan liikaa, kun myyjät ovat itse samalla puolet kaikiasta asiakkaista.
Verkostomarkkinoinnissa yritetään värvätä tarkoituksella niin paljon myyjiä kuin vain mahdollista ja vielä sen
ylikin. Jokaisella rekisteröidyllä myyjällä on oikeus värvätä uusia myyjiä ja niin jokainen myös yrittää tehdä.
Jokainen yrittää myös myydä tuotteita suosittelemalla niitä muille. Sehän on koko toiminnan idea, että näin
tehdään eikä sitä kutsuta edes työksi!
Markkinoinnissa usein esitettyjen väitteiden mukaan riittää, että käyttää tuotteita itse ja suosittelee
niitä tutuilleen: siinä kaikki. Tämän pitäisi riittää siihen, että sijoitetun rahan saa takaisin ja korvausta
tehdystä työstä, joka ei mainonnan mukaan edes työtä ole vaan hauskanpitoa ja tavallista seurustelua.
Käytännössä tuotteiden myyminen ja uusien myyjien värvääminen verkostoon ei ole kuitenkaan näin helppoa eikä se
ole kaikille mahdollista, vaikka miten paljon yrittäisi. Myyjien ja asiakkaiden määrä ei voi jatkuvasti
moninkertaistua eikä edes merkittävästi kasvaa, mikä olisi kuitenkin edellytys sille, että uusi myyjä saa
voittoa toiminnastaan.
Kun myyjiä on liikaa tuotteiden kysyntään nähden, niin että suoramyynti käy kannattamattomaksi osalle ja tässä
tapauksessa valtaosalle myyjiä, puhutaan silloin markkinoiden kyllästymisestä. Se tarkoittaa sitä, että tuotteilla
ja liikeidealla on kysyntää liian vähän tarjontaan nähden. Tuotteita tarjotaan liikaa myytäväksi ja halukkaita
ostajia on liian vähän tarjontaan nähden. Alalle yritetään värvätä paljon enemmän ihmisiä kuin mitä on lyhyellä
aikavälillä tulijoita. Markkinat ovat kyllästyneet sekä tuotteiden kysynnän että myös rekrytoitavien ihmisten
osalta.
Verkostomarkkinointi lienee ainoa teollisuuden ala, missä töihin pääsee kuka tahansa, joka maksaa
siitä ja työvoimasta on ainainen pula. Ainoa kriteeri tulla valituksi ’työhön’ on se, että maksat siitä. Tavallisesta
työstä saa palkkaa, mutta verkostomarkkinoija maksaa siitä hyvästä, että saa tehdä työtä.
Sanoin edellä, ettei tuhannen myyjän ole kannattavaa myydä tuotteita kahdelle tuhannelle asiakkaalle, kun vielä
puolet tästä asiakasmäärästä muodostuu verkoston myyjistä eli myyjät ovat itse puolet kaikista asiakkaista. On lähes
mahdotonta ja erittäin vaikeaa hankkia uusia asiakkaita, kun heidät on jo valmiiksi värvätty verkostoon myymään ja kuluttamaan tuotteita,
joita uusien myyjien pitäisi heille myydä. Markkinat ovat kyllästyneet eikä toiminta ole kannattavaa viimeisenä
mukaan lähtevien myyjien kannalta. Tämä on fakta, minkä alan puolustajat ja pääyhtiöt kiistävät.
Alan puolustajat väittävät, etteivät markkinat voi kyllästyä, koska verkostoon voi värvätä uusia myyjiä
ja hankkia asiakkaita koko siltä alueelta, missä yhtiöllä on toimintaa. Uusi myyjä voi laajentaa toimintaansa
toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan. Tämä on kuitenkin harhakuva ja tahallista eksytystä, verkostomarkkinoijien
pettämistä.
Jokaisella yhtiöllä on omalla toiminta-alueellaan jo valmiiksi niin paljon myyjiä kuin voi olla tuotteiden
kysyntään nähden. Tämän lisäksi sen toiminta-alueella on jo niin paljon verkostomarkkinoijia kuin tietyllä
alueella heitä voi olla.
Markkinat ovat siis valmiiksi kyllästyneet, kun uusi myyjä tulee verkostoon. Häntä ei auta yhtään
se, että yhtiöllä on toimintaa monessa eri maassa, koska jokaisessa maassa tilanne on sama: myyjiä on valmiiksi
liikaa ja asiakkaita liian vähän. Asiakkaiksi lasketaan vain ne, jotka ovat valmiit ostamaan tuotteita tiettynä
hetkenä verkostomarkkinoinnin kautta. Kaikki alueella asuvat ihmiset eivät ole potentiaalisia asiakkaita.
Suurin osa ostovoimaisista asiakkaista hankkii tuotteet vähittäiskaupan kautta ja joka tapauksessa eri tietä
kuin verkostomarkkinointi. Jos verkostomarkkinoija haluaa saada itselleen asiakkaita, pitää hänen vallata
markkinaosuus muilta samoja tuotteita markkinoivilta yrittäjiltä ja yrityksiltä. Jos et tätä muuten usko, niin
huomaat sen käytännössä, kun yrität myydä jotakin kuluttajille.
Ostotottumusten ja kulutustapojen muuttaminen
on todella kiven takana, mistä syystä verkostomarkkinoijilla on hyvin epäkiitollinen tehtävä, kun heidät laitetaan
valtaamaan markkinaosuutta ylihintaisilla tuotteilla ja ’mahdollisuuden’ avulla eli markkinoimalla verkostomarkkinoinnin
liikeideaa ja värväämällä uusia värvääjiä verkostoon. Näin systeemi on kuitenkin suunniteltu toimimaan ja se toimiikin
hyvin pääyhtiön sekä teamin johtavien kouluttajien kannalta, jotka ovat valmiiksi pyramidin huipulla. Sinne ei
niin vain uusi verkostomarkkinoija pääsekään kiipeämään, vaikka yksi kymmenistätuhansista sinne pääseekin.
Verkostomarkkinoinnilla ei ole monopolia tuotteiden myynnin suhteen, joten vain pieni osa kuluttajista ostaa
kerralla verkostomarkkinoinnin kautta. Tämä osa asiakkaista on jo käyttämässä alan tuotteita. Uusia asiakkaita
saadaan vain sen verran vuosittain kuin mitä vanhoja asiakkaita lopettaa tuotteiden käyttämisen.
Yhtiön markkinaosuus on toisin sanoen vallattu eikä se merkittävästi kasva samalla markkina-alueella vuosien
saatossa.
Ainoa mahdollisuus verkostomarkkinoijille hyötyä muista maista olisi se, että yhtiö lanseeraa tuotteensa
kokonaan uudelle alueelle, missä sillä ja mielellään myös kilpailevilla alan yrityksillä ei ole ollut toimintaa
aikaisemmin. Usein käy kuitenkin niin, että uudessa maassa on jo valmiiksi tarpeeksi alan muiden yhtiöiden myyjiä
tai samoja tuotteita myydään muita markkinointitapoja käyttäen jo sen verran kuin kysyntää on.
Näin verkostomarkkinointiyrityksen täytyy vallata itselleen markkinaosuus siltä uudelta alueelta, minne se avaa
markkinansa.
Kilpailu on aina kovaa ja markkinat ovat aina kyllästyneessä tilassa, niin että kaikkien myyjien ei kannata
harjoittaa verkostomarkkinointia. Muilla aloilla on sentään olemassa mahdollisuus siihen, että asiakkaita ja
kysyntää on enemmän kuin myyjiä ja tarjontaa, koska myyjiä ei värvätä tarkoituksella liikaa kysyntään nähden niin
kuin tehdään verkostomarkkinoinnissa. Tässä on verkostomarkkinoinnin suurin vika ja se on sisäänrakennettu
kiinteä osa järjestelmää, mistä ei olla valmiita luopumaan yhdessäkään yhtiössä.
Jatkuvaa rajoittamatonta värväämistä perustellaan sillä, että näin annetaan kaikille uusille yrittäjille mahdollisuus lisäansioihin ja taloudellisen riippumattomuuden saamiseen. Tämä on pahimman luokan petosta ja valhetta, harhaanjohtamista. Yhtiö ja koulutusorganisaatio pitävät rajoittamattomalla värväämisellä huolen siitä, etteivät kaikki voi harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa vaan itse asiassa melkein kaikki uudet yrittäjät ovat tuomittuja häviämään rahansa ja työpanoksensa, koska järjestelmä on suunniteltu toimimaan sillä tavalla. Verkostomarkkinointi on näin ollen sisäisesti viallinen markkinointijärjestelmä ja äärettömän petollinen sekä vahingollinen jälleenmyyjiä ajatellen.
Rajoittamattomia värväysketjuja ei pitäisi lainkaan sallia, mutta lainsäätäjät ja -valvojat ovat toistaiseksi
olleet lähes voimattomia näiden pyramidipelien toiminnan estämiseksi tai edes rajoittamiseksi. Niin kauan kuin
yhtiöt markkinoivat jotakin tuotetta ja palvelua ovat viranomaiset voimattomia. Laillistettu huijaus saa jatkua,
vaikka sitä levitetään aina harhaanjohtavan ja totuudenvastaisen markkinoinnin avulla. Muuten näitä järjestelmiä
ei voitaisikaan pitää yllä eivätkä tavarat menisi kaupaksi.
Suomessa oli noin 20.000 verkostomarkkinoijaa vuonna 2003 Työvoimaministeriön mukaan. Vähintään puolet osallistujista lopettaa toiminnan alle vuodessa, joten heitä on ollut rekisteröityneenä paljon enemmän, ehkä 40.000 – 60.000 eri henkilöä. Tarkkoja tilastotietoja ei ole saatavilla, mutta SSML:n ja Työministeriön lukuja vertaamalla päästään suurin piirtein näihin lukuihin.
Vuoden 2003 alussa oli toisin sanoen vähintään 40.000 verkostomarkkinoijaa rekisteröityneenä ’myyjänä’
verkostoissa. Vuoden aikana toiminnan lopetti noin 20.000 henkeä. Uusia verkostomarkkinoijia värvättiin saman
verran tai vähän enemmän. Näin verkostomarkkinoijien kokonaismäärä ei sanottavasti kasvanut. Kasvua on aloittavien
ja lopettavien välinen erotus, jos aloittavia on enemmän kuin lopettavia. Vuoden aikana oli siis rekisteröityneenä
yhteensä noin 60.000 verkostomarkkinoijaa. Näitä kohti värvättiin 20.000 uutta osallistujaa eli noin 0,33 uutta
jäsentä per vanha jäsen. Tilastojen valossa toiminta ei kannata kuin alle yhtä prosenttia osallistujista
reaaliajassa. Jos kannattaisi, niin toimintaa ei tarvitsisi lopettaa.
Alan tilastoja ei julkaista Suomessa niin kuin USA:ssa on tehty Direct Selling Associationin toimesta. SSML:n markkinointipäälliköt ovat antaneet kuitenkin julkisuuteen joitakin lukuja suora- ja verkostomarkkinoinnissa työtä tekevien myyjien määrästä sekä yhtiöiden liikevaihdosta. Niistä voidaan laskea yksittäisten myyjien keskimääräinen liikevaihto. Se oli vuonna 2004 vain 113 euroa/kk, mistä saadaan keskipalkkioiksi 40-60 euroa/myyjä. Se ei riitä kulujen kattamiseen. Ostot omaan kotitalouteenkin tekevät enemmän kuin palkkiot. Tuotteiden käyttäminen ei ole siten ilmaista, niin kuin harhaanjohtavasti mainostetaan.
Mikään sellainen ei ole ilmaista, minkä joutuu maksamaan työstä saaduilla palkkioilla. Silti alan yritykset
mainostavat sitä, ettei liittyminen maksa mitään ja tuotteiden käyttäminen on ilmaista. Se on markkinoijien mielestä
ilmaista, jos joku onnistuu myymään tarpeeksi tuotteita ja maksamaan tuotteiden oman käytön saamillaan palkkioilla.
Tämä on harhaanjohtavaa ja totuudenvastaista markkinointia, mistä yhtiöt voitaisiin tuomita sakkoihin. Kukaan
ei vain jaksa haastaa näitä yhtiöitä, sillä uusia tulee kuin sieniä sateella ja lähes kaikki markkinoivat yhtä lailla
harhaanjohtavalla tavalla.
SSML ja alan yhtiöt kerskuvat mielellään suuremmilla myyjämäärillä ja liikevaihdoilla kuin mikä on totuus
niiden toiminnasta. Tässäkin kohden he tekevät karhunpalveluksen itselleen. Valveutunut ehdokas tajuaa, että
myyjiä on liikaa, joten enää ei kannata lähteä mukaan toimintaan. Kaikille myyjille ei riitä asiakkaita
kannattavaa liiketoimintaa varten, koska heitä on jo nyt liikaa. Oman markkinaosuuden valtaaminen on lisäksi
vaikeaa, koska tuotteita myydään jo niin paljon. Jos yhtiöiden liikevaihto olisi paljon pienempi ja myyjiä
paljon vähemmän, niin suoramyynnillä voisi ehkä ansaita jonkin verran lisätuloja. Nyt ei kenenkään kannata
lähteä suoramyyjäksi, koska myyjiä on valmiiksi liikaa ja tuotteille ei riitä enempää kysyntää. Miksi ihmeessä
yhtiöt värväävät muuten jatkuvasti lisää myyjiä, kun heitä on jo nyt liikaa? Sellainen ei ole kovin
rehellistä…
Yksikään rehellinen suoramyyntifirma ei värvää tarkoituksella liikaa myyjiä edustamilleen tuotemerkeille.
Verkostomarkkinointiyritykset värväävät sen sijaan tarkoituksella liikaa myyjiä, niin etteivät viimeisenä
mukaan lähteneet myyjät saa tarpeeksi asiakkaita kannattavaa suoramyyntiä varten. Sanoisin tätä jo petokseksi,
jos olisin itse jälleenmyyjä, jolle on uskoteltu päinvastaista.
Toinen epärehellinen piirre alan yrityksissä on se, että kaikki ehdokkaat värvätään myyjiksi, jotka maksavat
siitä, että heidät hyväksytään myyjiksi. Voit siis ostaa itsellesi työpaikan, jossa häviät 99-prosenttisella
varmuudella lisää rahaa ja menetät työpanoksesi saamatta siitä mitään korvausta. Verkostomarkkinointi ei siis tarjoa
kovin hyvää mahdollisuutta lisäansioihin ja rikastumiseen, vaikka ideaa hyväksi mahdollisuudeksi mainostetaankin.
Verkostomarkkinoijalla on hyvä mahdollisuus hävitä rahaa ja aikansa verkostoon, siinä kaikki. Lisäansioihin ei
hyvää mahdollisuutta loputtomissa värväysketjuissa ja pyramidipeleissä tule koskaan olemaan.
Rehellinen suoramyyntifirma valikoi tarkoin kauppaedustajat ja myyntimiehet. He eivät värvää jokaista
halukasta ja vieläpä vastentahtoista, niin että yrittävät käännyttää nämä jälleenmyyjiksi. Se, että ainoa
kriteeri päästä verkostomarkkinoijaksi on työpaikasta maksaminen ja uudet myyjät käännytetään puoliväkisin
verkostomarkkinoijiksi, kertoo omaa kieltään alan luonteesta. Verkostomarkkinointi ei ole rehellistä suoramyyntiä vaan
laitonta rahankeräystä ja pyramidipeliä. Se on myös kultti, missä markkinoidaan unelmia ja valetaan uskoa lähes
mahdottoman asian toteuttamiseksi.
Verkostomarkkinointia markkinoidaan siten, että se on ”hyvä mahdollisuus lisäansioihin ja taloudellisen
riippumattomuuden saamiseen”. Tilastot ja todellisuus kertovat kuitenkin sen, että verkostomarkkinoinnissa
häviää rahaa ja työpanoksen 99 prosenttia osallistujista. Se ei ole hyvä mahdollisuus edes lisäansioihin.
Unelman voi saavuttaa vain yksi kymmenistätuhansista, kun lasketaan mukaan vuosien mittaan kaikki mukaan
lähteneet osallistujat. Tänä vuonna mukaan lähtevistä uusista osallistujista ei unelmaa saavuta keskimäärin
kukaan eikä edes kahden tai kolmen vuoden aikana mukaan lähtevistä. Jos ehdokkaat tietäisivät nämä tosiasiat, niin
he eivät ryhtyisi verkostomarkkinoijiksi.
Verkostomarkkinointi elää ja pysyy pystyssä unelman ansiosta. On totta, että hyvin harvalukuinen joukko
pyramidin huipulla ansaitsee yli satatuhatta euroa vuodessa ja pääyhtiöiden omistajat vielä enemmän. Heillä on
itsellään paikka pyramidin huipulla itsenäisinä jälleenmyyjinä. He ansaitsevat sen lisäksi pääyhtiön saamasta
katteesta ja maksamista palkoista itselleen sievoiset tulot. On siis mahdollista rikastua verkostomarkkinoinnilla,
mutta se mahdollisuus ei ole kovin hyvä verrattuna esimerkiksi veikkauksen peleihin ja vaatii paljon enemmän aikaa
sekä sijoituksia, pelaamista.
Pyramidin huipulla olevista kouluttajista monet saavat valtaosan tuloistaan markkinoimalla hyvään hintaan
koulutusta ja markkinointimateriaalia. Suomalaisissa yrityksissä yhtiön omistajat pitävät hallussaan myös
koulutus- ja markkinointimateriaalin tuottamista sekä kaupittelua. Nämä myydään erinomaisella katteella
verkoston myyjille ja tehdään tällä sivupyramidilla jopa isompi tili kuin muulla tuotemyynnillä. Yhdysvalloissa
Amwayn eli Quixtarin huippujohtajista osa tekee jopa 75 – 80 prosenttia voitoistaan myymällä koulutusta.
Jari Sarasvuo koulutti 1990-luvulla Oy Golden Products Ab:n jälleenmyyjiä. Hän sanoi, ”ettemme me myy
mitään tuotteita tai koulutusta vaan unelmia!”
Toden totta: pääasiallinen tuote, mitä myydään, on verkostomarkkinoinnin unelma: rikastuminen passiivisten
tulojen ansiosta ja työelämästä pois vetäytyminen. Paha vain, kun se ei ole onnistunut edes tiimien johtajille ja
pääyhtiön omistajille Suomessa! He tekevät edelleen 16-tuntisia työpäiviä, mutta parhaat heistä ansaitsevat
kieltämättä hyvin. Eläkkeelle ei kuitenkaan ole mahdollista vetäytyä, koska uskon valaminen unelmaan vaatii
näiden keulakuvien aktiivista osallistumista koulutukseen eventeillä eli neljännesvuotisissa tapahtumissa ja
jatkuvasti koulutuksen sekä markkinoinnin organisoijina.
Verkostomarkkinointia sen tyypillisessä muodossaan voidaan pitää pyramidipelinä, mikä on laitonta rahankeräystä.
Se toimii ketjukirjeeseen verrattavalla tavalla, mutta on naamioitu tavanomaiseksi kaupankäynniksi. Vastikkeeton
myynti eli pyramidipelin osallistumismaksut sisältyvät ylihintaisten tuotteiden, markkinointimateriaalin,
koulutuksen ja suorien osallistumismaksujen selvään ylihintaan. Kun verrataan MLM-yhtiön ostoskoria muualta
ostettuihin tuotteisiin, tulee hintaan 20 – 25 prosentin verkostolisä, mistä maksetaan maksut uusien jäsenten
värväämisestä uuden jäsenen ylälinjaan. Näin myöhemmin mukaan lähtenyt maksaa itse osallistumisestaan aiemmin
mukaan lähteneille. Tämä on pyramidipelin tunnusmerkkiSuomen rahankeräyslain mukaan.
Verkostomarkkinoinnille on tyypillistä se, että jokainen myyjäksi rekisteröity henkilö on oikeutettu värväämään
uusia myyjiä ja saamaan provisioita heidän liikevaihdostaan palkkiojärjestelmän mukaan. Toiminnan pääpaino on
keskittynyt useimmissa firmoissa uusien myyjien värväämiseen, koska suuret tulo-odotukset ovat alalinjasta
tulevissa provisioissa eikä omassa suoramyynnissä. Järjestelmiin ei värvätä ensisijaisesti tehokkaita suoramyyjiä
ja myynnin ammattilaisia vaan kuluttajia, jotka sitoutuvat ostamaan yhtiön tuotteita tietyllä summalla per
kuukausi. Tarkoitus on värvätä järjestelmään muita samalla tavalla toimivia kuluttajia, joita koulutetaan ostamaan
yhtiön tuotteita ja värväämään uusia kuluttajia eli asiakkaita verkoston ’myyjiksi’.
Tällä tavalla organisoituna järjestelmä on kuluttajaklubi, missä jäsenet ostavat ylihintaisia tuotteita saaden
alennuksia tuotteista ostojen paljouden perusteella. Näitä alennuksia kutsutaan nimellä ’provisio’, ’palkkio’ ja
’bonus’. Niitä pidetään ’myyntiprovisioina’ sen vuoksi, että jälleenmyyjillä on oikeus myydä tuotteita verkoston
ulkopuolisille asiakkaille ja tätä jonkin verran myös tapahtuu. Kuitenkin noin 50 – 99 % myynnistä on myyjien ostoja
omaan kotitalouteen ja sukulaisten ynnä ystävien kannustin ostoja, mitä ei muuten tehtäisi, ellei olisi ’mahdollisuutta’
rikastumiseen värväämisen kautta. Tästä syystä provisiot ovat verrattavissa kuluttajaklubin asiakkaille myöntämiin
alennuksiin. Verkostomarkkinoinnissa niitä maksetaan useammalle tasolle ja näin pienistä provisioista voi koitua
isot tulot, kun alalinjassa on vain tarpeeksi paljon asiakkaita.
Uusien osallistujien värvääminen on kaiken A ja O. Toiminnan pääpaino on
värväämisessä, koska sieltä ne suuret tulot ovat tulossa, jos ovat tullakseen. Suoramyynnillä ei voi tehdä
kannattavaa liiketoimintaa, koska myyjiä värvätään jatkuvasti tahallaan liikaa tuotteiden kysyntään nähden.
Tarkoitus on värvätä kuluttajia verkostoon ja saada heidät kokeilemaan tuotteita, mitä he eivät muuten
kokeilisi. Ilman lisäansioiden ja rikastumisen mahdollisuuden porkkanaa ei näitä tuotteita siihen hintaan
niin paljon myytäisi kuin mitä nyt verkostojen kautta myydään – tai siis ostetaan itselle ja läheiset
ostavat niitä tukeakseen pelin pelaamista ja ’unelman’ tavoittelua.
Suuren ’alalinjan’ eli ’myyjäverkoston’ saaneilla kuluttajilla on mahdollisuus suuriin ansioihin, sillä
palkkioita ja bonuksia maksetaan ylälinjaan pienet määrät kullekin tasolle, niin että ylimmillä tasoilla oleville
alle promillelle aktiivisista ostallistujista muodostuu sievoiset kuukausitulot. Otetaan esimerkki asian
havainnollistamiseksi.
Jos joku saa esimerkiksi 10.000 hengen alalinjan ja näiden keskimääräinen liikevaihto on 150 euroa/kk, niin
verkoston ylimmällä tasolla oleva osallistuja voi saada palkkioita yli 100.000 euroa/kk – näin ainakin puheiden
ja huhujen mukaan. Verotiedoista ei tällaisia tuloja kenenkään kohdalla ole Suomessa vielä löytynyt, mutta esimerkiksi
GNLD:n (Golden Products -tuotteet) verkoston rakentajista Heikki Heimonen on otettu esimerkiksi valtavista
kuukausituloista mainitulla 10.000 hengen alalinjalla. Sama henkilö on tuomittu Ajan Henki ohjelman toimittajan,
Johanna Korhosen, antamien tietojen mukaan veropetoksesta. (Ajan Henki, YLE TV1, 21.3.2005.)
Koko verkoston liikevaihto tekee 1,5 miljoonaa euroa (1.500.000 €)/kk. Jos siitä palautetaan verkostoon
alennuksina ja myyntiprovisioina 50 %, niin palkkioiden kokonaismäärä on 750.000 euroa/kk. Jos tästä menee
100.000 euroa neljällä ylimmällä tasolla oleville edustajille, niin 40 henkilöä saa kaikista palkkioista yli puolet,
edellyttäen, että joka tasolla olisi kolme osallistujaa. (53,33 %) Seuraava kaavio selventää tätä asiaa.
Taulukko 2: Esimerkki 10.000 hengen alalinjasta ja palkkioiden jakaantumisesta tasoittain.
taso
jäseniä
yht.jäseniä
€/taso
kum € yht.
€-%
€ /jäsen
1
1
1
100 000
100 000
13,33 %
100 000
2
3
4
100 000
200 000
26,67 %
33 333
3
9
13
100 000
300 000
40,00 %
11 111
4
27
40
100 000
400 000
53,33 %
3 704
Mainitut 40 henkilöä muodostavat 0,4 % verkoston jäsenistä. Loput 9960 osallistujaa eli 99,6 % kaikista
osallistujista jakavat keskenään alle puolet kaikista palkkioista eli alennuksista. Tasaisesti jaettuna se
tekisi 35 euroa/kk osallistujaa kohden, mutta palkkiot eivät jakaudu tasaisesti, joten suurin osa verkoston
jäsenistä saa palkkioita alle 35 euroa/kk. Heidän ostot omaan kotitalouteen tekevät tyypillisesti 60 – 100 euroa/kk.
Myynnit verkoston ulkopuolisille asiakkaille ovat noin 50 %. Nämä asiakkaat ovat osallistujan perheenjäseniä,
sukulaisia ja ystäviä, joten he eivät ole suoranaisesti ”verkoston ulkopuolisia” asiakkaita.
Verkostomarkkinoijan omaiset ja tuttavat ostavat tuotteita myötätunnosta tukeakseen läheistään tämän liiketoimissa.
Tuotteiden tilaaminen loppuu, kun verkostomarkkinoija lopettaa jälleenmyyjänä olemisen.
Verkostomarkkinoijalle aiheutuu koulutuksesta, markkinointimateriaalista, uusien jäsenien värväämisestä ja tuotteiden myynnistä kuluja noin 60-200 euroa/kk aktiivisuudesta riippuen. Tuotteista saadut alennukset eli provisiot eivät riitä näiden kulujen peittämiseen. Lisäksi osallistujien pitää ostaa yhtiön tuotteita pysyäkseen aktiivisina ja ollakseen oikeutettuja alalinjasta nouseviin pisteprovisioihin. Nämä muuntuvat vähän kerrassaan rahaksi, niin että alalinjan myynnin muodostaessa tietyn katteen pääyhtiölle, maksaa tämä siitä katteesta osan palkkioina kyseiselle verkoston jäsenelle.
Tästä esimerkistä näkee sen, miten tyypillinen verkostomarkkinoija joutuu tekemään työtä tappiolla, jotta
yksi 250 aktiivisesta edustajasta saa palkkioita vähintään 3700 euroa/kk ja pari henkilöä todella paljon.
Seuraavalla tasolla alaspäin mentäessä palkkiot olisivat jo paljon pienemmät ja sitä seuraavalla tasolla alle
kannattavuusrajan. Järjestelmissä on tyypillisesti eri tasoja seitsemästä tasosta ylöspäin, jolloin alimmilla
kahdella tai kolmella tasolla on 96-99 % kaikista edustajista. Näillä tasoilla jäädään yleensä tappiolle, sillä
palkkiot kasaantuvat pyramidin huipulle sen sijaan, että niitä maksettaisiin runsaasti joka tasolle.
Verkostot eivät oikeasti kasva kaaviossa esitetyllä tavalla. Palkkioita ei lisäksi makseta kaikissa järjestelmissä
yhtä runsaasti ylimmille tasoille. Joissakin järjestelmissä on palkkakatto, mikä ”siirtää alan puolustajien
mielestä osan palkkioista alemmille tasoille”. Voidaan kuitenkin aiheesta kysyä: miksi palkkioiden ylipäätään
pitäisi jakautua niin epätasaisesti, että niistä täytyy ’siirtää’ osa palkkakaton kautta alemmille tasoille? Eikö
olisi oikeudenmukaisempaa alunperin määritellä palkkiot siten, että yhtä suuresta henkilökohtaisesta myynnistä
saa suurinpiirtein yhtä suuren palkkion? Myyjien kouluttamisesta voi sitten olla erillinen bonusohjelma, mutta
myyjiä ei värvätä rehellisessä suoramyynnissä liikaa tuotteiden kysyntään nähden ja vielä sen ylikin, jos se olisi
mahdollista.
Rehellinen suoramyyntiyritys värvää myyjiä vain sen verran, että jokaisella kauppaedustajalla ja
myyntimiehellä on mahdollisuus tuntuviin lisäansioihin suoramyynnin kautta. Värvääminen ei saisi ensinkään olla
itse tarkoitus ja jokaisen ’myyjän’ oikeus, mihin heitä kannustetaan, vaan se pitäisi tapahtua yhtiön toimesta
ja kriteerit pitäisivät olla muualla kuin siinä, kuka on valmis maksamaan siitä, että saa tehdä työtä eli pelata
pyramidipeliä ja värvätä uusia pelaajia loputtomaan ketjuun.
Palkkiojärjestelmien bonusohjelmista pitää sanoa vielä sen verran, että ne usein nostavat ylimpien tasojen
palkkioita, niin että niiden avulla on mahdollista tienata huikeita summia. Pelkillä organisaatioprovisioilla
ei päästäisi niihin tuloihin käsiki, mitä nyt erillisen bonusohjelman kautta on mahdollista ansaita. Tästä syystä
palkkiojärjestelmät eivät suinkaan siirrä palkkioita ylhäältä alaspäin vaan ne on luotu siirtämään palkkioita
alhaalta ylöspäin, minkä seurauksena ’unelman’ myyminen on mahdollista. Peliin osallistuvat itse asiassa kannattavat
tätä systeemiä, koska haluavat rikastua. Ikävä vain, että se onnistuu niin äärettömän harvalta värvääjältä…
On hyvin harvinaista, että joku saa neljänteen tasoon asti jokaiselle tasolle vähintään kolme edustajaa.
Verkostot kasvavat tyypillisesti ’yksilinjaisina’ syvyyttä kohden. Siitä on esimerkkinä seuraava kaavio.
Vain harva osallistuja ehtii saada alalinjaansa enemmän kuin yhden uuden jäsenen ennen kuin tämä uusi
jäsen ja hänen jälkeensä uusi jäsen ehtii saada itselleen yhden uuden jäsenen. Tästä johtuen organisaatio
kasvaa yksilinjaisena tai ’yksijalkaisena’ niin kuin alalla on tapana sanoa. Oheiset kaaviot kertovat sen,
millaiset kasvuluvut olisivat myyjien ja asiakkaiden määrissä laskettuna, jos jokaisen myyjän olisi
tarkoitus saada itselleen viisi verkoston ulkopuolista asiakasta ja ensimmäiselle tasolle kaksi tai kolme
uutta osallistujaa.
Taulukko 3: Binäärinen järjestelmä, myyjien ja asiakkaiden määrä
taso
myyjiä/taso
myyjiä/yht
asiakkaita yhteensä
1
1
1
5
2
2
3
15
3
4
7
35
4
8
15
75
5
16
31
155
6
32
63
315
7
64
127
635
8
128
255
1 275
9
256
511
2 555
10
512
1 023
5 115
11
1 024
2 047
10 235
12
2 048
4 095
20 475
13
4 096
8 191
40 955
14
8 192
16 383
81 915
15
16 384
32 767
163 835
16
32 768
65 535
327 675
17
65 536
131 071
655 355
18
131 072
262 143
1 310 715
19
262 144
524 287
2 621 435
20
524 288
1 048 575
5 242 875
21
1 048 576
2 097 151
10 485 755
22
2 097 152
4 194 303
20 971 515
23
4 194 304
8 388 607
41 943 035
Taulukko 4: Monitasojärjestelmä, 3 myyjää/taso ja asiakkaita 5/myyjä
taso
myyjiä/taso
myyjiä/yht
asiakkaita yhteensä
1
1
1
5
2
3
4
20
3
9
13
65
4
27
40
200
5
81
121
605
6
243
364
1 820
7
729
1 093
5 465
8
2 187
3 280
16 400
9
6 561
9 841
49 205
10
19 683
29 524
147 620
11
59 049
88 573
442 865
12
177 147
265 720
1 328 600
13
531 441
797 161
3 985 805
14
1 594 323
2 391 484
11 957 420
15
4 782 969
7 174 453
35 872 265
Kun verkosto on kasvanut yksijalkaisena 23 tasoa, niin Suomen väkiluku ylittyisi, jos jokaisen osallistujan
olisi tarkoitus saada alalinjaansa kaksi uutta jäsentä omalle ensimmäiselle tasolleen. Jos tarkoitus olisi
saada omalle ensimmäiselle tasolle kolme uutta jäsentä, niin Suomen väkiluku ylittyisi jo 15 tason jälkeen.
On siis mahdotonta, että jokainen uusi jäsen voisi saada omaan alalinjaansa kaksi tai kolme uutta jäsentä.
Verkoston ’myyjien’ ja ’värvääjien’ määrä ei voi moninkertaistua lyhyessä ajassa. Myöskään asiakkaiden määrä
ei voi kasvaa eksponentiaalisesti, mikä olisi edellytys sille, että jokaisella olisi mahdollisuus saada
itselleen kaksi uutta jäsentä tai enemmän omalle ensimmäiselle tasolleen.
Myyjien määrää ei verkostoissa ole rajattu vaan jokaista myyjää rohkaistaan ja kannustetaan värväämään lisää
myyjiä loputtomaan ketjuun. Tästä johtuen verkostomarkkinointiin liittyy pyramidipeleille tyypillisiä ongelmia.
Myyjiä on liikaa tuotteiden kysyntään nähden, jolloin suoramyynti on kannattamatonta. Sen sijaan värvääminen on
kannattavaa noin yhdelle prosentille osallistujista. He saavat voittoa sijoittamalleen rahalle ja palkkion työhön
käytetystä ajasta, mutta 99 prosenttia jää ilman korvausta ja maksaa siitä, että tekee työtä yhtiön lukuun ja
tiimin johtajien hyväksi, rikastuttaakseen heitä.
Mitä suuremmat tulot ylätasojen edustajilla on, sitä suuremmat ovat tappioluvut alalinjassa. Tohtori Jon
Taylor on tutkinut verkostomarkkinointia vuosina 1994-2006 Pohjois-Amerikassa. Hänen tutkimuksensa ovat paljastaneet,
että yli 99 prosenttia alan myyjistä tekee toimintaa tappiolla niissä järjestelmissä, missä palkkiot kasaantuvat
ylätasoille valtaviksi tulonlähteiksi muutamalle edustajalle. Samaan lukuun on päässyt Pyramid Scheme Alert
Organisationin perustajajäsen, Robert Fitzpatrick.
Robert L Fitzpatrick, The Myth of Income Opportunity in Multi-Level Marketing.
Verkostomarkkinoijat ja alan puolustajat väittävät aina välillä, että perustan väitteeni kuulopuheisiin ja
niiden virheelliseen tulkintaan. Kukaan ei voi kuulemma tietää totuutta verkostomarkkinoinnista tai esittää siitä
asiantuntevia arvioita, ellei ole ensin itse kokeillut liiketoimintaa vuoden tai parin vuoden ajan. Jos joku on sitten
kokeillut vuoden tai pari liiketoimintaa ja esittää arvionsa omiin kokemuksiin sekä tutkimuksiin ym. faktoihin
perustuen, niin hän on sitten alan puolustajien mielestä katkera, kateellinen ja ammattitaidoton luuseri, jonka
sanoihin ei voi luottaa eikä pitää niitä minkään arvoisina.
On ihan sama, millainen ihminen ja millä ammattitaidolla tai kokemuksella hän alaa kritisoi, mutta mikään
kritiikki ei mene läpi verkostoijan suojamuurin, jos joku on jäänyt koukkuun ja on päättänyt puolustaa systeemiä.
Kokosin tähän artikkeliin listan niistä lähteistä, missä on parhaat perustelut alan luonteesta ja kritiikistä.
Voit arvioida itse, ovatko nämä lähteissä mainitut tiedot peräisin kuulopuheista ja niiden virheellisestä
tulkinnasta vai asiantuntijoiden tutkimuksista ja viranomaisten kannanotoista?
Väitteeni eivät perustu kuulopuheisiin ja niiden virheelliseen tulkintaan. Väitteeni perustuvat alan tilastoihin ja tutkimuksiin, loogiseen ajatteluun ja matematiikkaan. Alan tilastot ovat alan yritysten ja suoramarkkinointiliittojen julkaisemia tietoja, joten yhtiöt ja niiden etujärjestöt ovat itse todistaneet väitteeni tosiksi julkaisemissaan materiaaleissa.
Tri Jon Taylor on ollut vuoden erään johtavan yhtiön verkostomarkkinoija ja nousi organisaatiossa yhden prosentin kerman joukkoon. Hän puhuu kokemuksesta ja täsmällisten tutkimusten tulosten pohjalta.
Tutkimuksessa on käytetty seuraavien yhtiöiden julkitulleita tietoja: Amway, Nuskin, Nikken, Melaleuca, Arbonne, Reliv, Free Life ja Cyberwize.com.
Professori Robert Blakey perustelee kantansa tieteellisen tarkasti tutkittuaan yhtiötä nimeltä Amway eli
nykyinen Quixtar. Hän on sitä mieltä, että Amwaytä voidaan verrata ammattimaiseen rikollisuuteen.
Amway Report by professor G. Robert Blakey. Lyhennetty versio Amquix.info-sivulla.
En siis perusta väitteitäni kuulopuheisiin ja niiden virheelliseen tulkintaan. En perusta väitteitäni pelkästään omiin tutkimuksiini vaan muiden tekemiin tutkimuksiin, lainsäädäntöön, oikeudenkäynteihin ja kuluttajaviranomaisten tiedonantoihin.
Tutkijan ja jonkin alan asiantuntijan ei tarvitse olla itse mukana tutkimassaan ilmiössä, järjestelmässä, uskonlahkossa ja tapahtumissa kyetäkseen arvioimaan tutkimaansa asiaa pätevällä tavalla. Oikeiden johtopäätösten tekeminen on mahdollista tutkitun ja esitetyn aineiston perusteella, niin että erehtymisen mahdollisuus vähenee lähelle minimiä. Esimerkiksi historian tutkija ei voi palata ajassa taaksepäin voidakseen kertoa omasta kokemuksesta luotettavia tietoja tutkimuksestaan. Myöskään uskonlahkoja tutkivan henkilön ei ole pakko liittyä itse uskonlahkoon voidakseen muodostaa lahkosta totuudenmukaisen käsityksen tutkimustensa tuloksena. Samojen tutkimuksen periaatteiden mukaan on mahdollista arvioida verkostomarkkinointia eikä kenenkään tarvitse kokeilla ensin itse, millaista on olla verkostomarkkinoijana, tietääkseen, miten systeemi toimii ja millaista verkostomarkkinointi on. Huumeitakaan ei tarvitse kokeilla tietääkseen ne vaarallisiksi eikä rotkoon tarvitse hypätä, ymmärtääkseen, miten siinä käy.
Testaa oma yrityksesi, onko se rehellistä suoramyyntiä vai laitonta rahankeräystä eli pyramidipeliä. Tämän
sivun testi auttaa sinua tekemään viisaan valinnan sen suhteen, lähteäkö mukaan toimintaan, jos et ole vielä
lähtenyt ja jatkaako toiminnassa, jos olet siinä jo mukana.
Mitä sinun pitää tehdä?
Mitä sinun työtehtäviisi ensisijaisesti kuuluu?
Kysy ensin itseltäsi, mitä sinua pyydetään ensisijaisesti tekemään?
Myymään tuotteita verkoston ulkopuolisille asiakkaille. (suoramyyntiä)
Värväämään loputtomaan ketjuun mahdollisimman paljon uusia osallistujia. (pyramidipeliä)
Millaista työsi on? Yritätkö hankkia ensisijaisesti asiakkaita ja myydä tuotteita vai yritätkö ensisijaisesti
värvätä uusia osallistujia verkostoon? Mitä kysyt kontakteiltasi? Kysytkö heiltä sitä, haluavatko he ostaa
markkinoimiasi tuotteita vai myytkö heille ”hyvää mahdollisuutta lisäansioihin ja taloudellisen
riippumattomuuden saamiseen?” Yritätkö ensin värvätä kontaktisi verkoston ”myyjiksi” vai
yritätkö myydä heille ensin tuotteita? Tämä asia kertoo paljon siitä, millaisesta järjestelmästä on kysymys.
Jos myyt ’mahdollisuutta’ ja ’unelmaa’ rikastumisesta, niin olet mukana laittomassa rahankeräyksessä, joka
on naamioitu tavanomaiseksi kaupankäynniksi. Viranomaiset eivät pysty pysäyttämään tätä pyramidipelinä
tunnettua ilmiötä, mutta se ei tee siitä laillista tai moraalisesti hyväksyttävää. Näissä peleissä yli 99
prosenttia osallistujista häviää rahaa ja sinä olet todennäköisesti yksi heistä, jos olet mukana toiminnassa.
Mitä pikemmin lopetat toiminnan, sitä vähemmän häviät rahaa ja sitä vähemmän aiheutat vahinkoa läheisillesi
markkinoimalla heille samaa ideaa.
Jos sinä ja muut osallistujat yrittävät värvätä ensisijaisesti uusia osallistujia verkostoon, on kyse
laittomasta pyramidipelistä. Sanoudu siitä irti. Vaarannat myös ihmissuhteesi, kun jatkat loputonta värväämistä
ja viallisen markkinointijärjestelmän myymistä ”elämäsi tilaisuutena”. Mieti myös sitä, pitävätkö
esitetyt väitteet tuotteista paikkansa vai ovatko ne liioiteltuja. Ovatko tuotteet todella edullisempia kuin
muualta ostettuna ja vaikuttavatko ne terveyteen markkinoidulla tavalla ehkäisten ja parantaen tauteja? Tiesitkö,
että vain lääkeaineita saa markkinoida siten, että niillä on vaikutusta terveyteen, mutta lisäravinteita,
monivitamiinivalmisteita, ihmerohtoja ja voiteita ei saa?
Laske tulot ja menot
Sinulla on faktat käytössäsi: tarkista ne ja usko saamaasi tulokseen.
Paljonko on rahaa mennyt?
Paljonko on tullut?
Saat tästä aika hyvän kuvan siitä, miten systeemi kannattaa sinua. Kysy omalta alalinjaltasi se, miten heillä
menee ja kerro heille rehellisesti, miten sinulla menee. Jos olet häviöllä, niin kerro se heille. Verratkaa
tuloksia keskenään ja pohtikaa yhdessä sitä, kannattaako tämä toiminta teitä todella niin paljon kuin ylälinja
ja pääyhtiö väittävät?
Saatko voittoa liiketoiminnasta vai tuottaako se sinulle tappiota? Saat tämän selville, kun merkitset järjestään
ylös kaikki sijoittamasi rahat ja menot sekä saamasi rahapalkkiot. Jos menoja on enemmän kuin tuloja, niin olet
tappiolla. Tämä luettelo auttaa sinua laskemaan kuluja:
Kuluja ovat:
Osallistumismaksut
Erilaiset lisenssit, vuosimaksut, kuukausimaksut, verkkokaupan tms. vuokrat, jne.
Aloituspaketti
Älä usko, jos joku sanoo, että se oli ilmainen, mikäli olet maksanut sen saamistasi palkkioista eli tekemälläsi työllä.
Muista, että aloituspaketti on sinulle turha ja ylimääräinen kuluerä, jos jäät toiminnassa tappiolle. Et saa silloin oikeasti vastiketta rahoillesi. Aloituspaketit myydään muutenkin hyvällä katteella ylihintaan. Älä usko sokeasti, kun sinulle väitetään, että aloituspaketti myydään omakustannushintaan eikä yhtiö saa siitä voittoa. Joissakin tapauksissa asia voi olla niin kuin väitetään, mutta yhtiö on laskenut saavansa aloituspaketin ostaneiden tuoteostoista niin reilun voiton, että aloituspaketti kannattaa myydä edullisesti. Aloituspaketin hinta ei ole kuitenkaan pääasia sen määrittämisessä, mikä on pyramidipeliä ja mikä rehellistä suoramyyntiä. Kaikki yritykset ovat siirtäneet pyramidipelin osallistumismaksun pääosin tuotteiden hintaan, jotka ovat keskimäärin 20 – 25 prosenttia kalliimpia kuin muualta ostetut vastaavat tuotteet. Tämän lisäksi osallistujille myydään jatkuvasti ylihintaan koulutusta ja markkinointimateriaalia, mitkä ovat niin ikään turha ja ylimääräine kuluerä harhaanjohdetulle verkostomarkkinoijalle, jollainen saatat olla, koska olet johdattunut lukemaan tätä tiedostoa.
Koulutus
neljännesvuotuiset tapahtumat (eventit)
kuukausittaiset tilaisuudet (BPS = Business Planning Session tms.)
viikottaiset liiketoimintaesittelyt (LTE)
lyhkärit (LE eli lyhytesittelyt)
koulutusmateriaali: kirjat, cd:t, dvd:t, kasetit, jne.
Markkinointi
Lyhytesittelyjen kustannukset: kahvitukset, ym.
Markkinointimateriaali: esitteet, käyntikortit, tuotenäytteet, pinssit, mainokset, jne.
Turhat tuoteostot
Suuri osa tuotteista myydään ns. kannustin ostoina: ihmiset saadaan kokeilemaan niitä, kun markkinoidaan ’mahdollisuutta’ ja ’unelmaa’. Tuotteita ei ostettaisi lainkaan tai ei ainakaan verkostomarkkinoinnin kautta, ellei niiden ostaminen olisi ehto liiketoiminnan harjoittamiselle. Tuotteita pitää käyttää itse, jotta voi markkinoida niitä omaan kokemukseen perustuen ja suositella niitä muille. Oman myyntikiintiön täyttäminen on ehto alalinjasta saataville provisioille: jos tämä ei täyty muuten, niin tuotteet ostetaan itselle ja omaan kotitalouteen, vaikka niitä ei tarvittaisi. Ne lahjoitetaan sitten pois tai heitetään roskiin. Tuotteet ovat vain välttämätön ehto pelin pelaamiselle eli pyramidipelin osallistumismaksu sisältyy niiden hintaan, mikä on 20 – 25 prosenttia enemmän kuin muualta ostettujen vastaavien tuotteiden hinta tai sitten tuotetta ei lainkaan tarvita. Koska suora rahankeräys on helposti ehkäistävissä ja rangaistavissa laittomana toimintana, on rahankeräys pantu toimeen ylihintaisten tuotteiden, markkinointimateriaalin, koulutuksen ja osallistumismaksujen myymisen kautta. Harhaanjohtava markkinointi on ainoa tapa pitää tätä järjestelmää pystyssä ja siihen kuuluu olennaisena osana hyvän mahdollisuuden ja taloudellisen riippumattomuuden markkinoiminen: passiivisista tuloista puhuminen ja katteettomien toiveiden herättäminen, että näitä tuloja on jokaisen mahdollista saada, mutta ei kerrota, miten huono tämä mahdollisuus on.
Ylihintaiset tuotteet (yhtiön tuotteen ja muualta ostetun halvemman vastaavan tuotteen välinen erotus) on syytä laskea toiminnan kuluiksi.
Tuotteet, joita ostetaan vain siksi, että siten pätevöidytään saamaan provisioita alalinjasta tai voidaan suositella niitä muille omaan käyttöön perustuen, vaikka tuotteita ei tosiasiassa haluta ja tarvita muuten kuin lisäansioiden mahdollisuuden vuoksi, tulee laskea kokonaan kuluiksi.
Kysy itseltäsi, ostaisitko tuotteita, ellet olisi mukana verkostossa myyjänä? Jos et ostaisi, niin ostat tuotteet pelataksesi peliä etkä itse tuotteiden vuoksi. Suuri osa tuotteista ostetaan pelin pelaamisen vuoksi eli ne ovat mainittuja kannustin ostoja. Niitä tekevät jälleenmyyjät itse ja heidän perheensä, sukulaisensa ja tuttavansa. Melkein kaikki lopettavat tuotteiden ostamisen sen jälkeen, kun verkostomarkkinoija lopettaa liiketoiminnan.
Puhelinkulut
Matkakulut ja auton käytöstä aiheutuvat kulut
Kirjanpito ja yrityksen hallintokulut (Ostetaan yleensä jostakin verkostomarkkinoinnin ammattilaisten ylläpitämästä Osuuskunnasta, joka tuottaa sen työntekijöille pieniä tai jopa suurehkoja lisätuloja.)
Pankkikulut
Postikulut
Toimisto ja atk-kulut
Vaikka osa kuluista aiheutuisi keskivertoihmiselle muutenkin, niin kuluista muodostuu silti nopeasti 60 – 200
euroa/kk, mikä vaihtelee aktiivisuuden mukaan. Voit lukea verkostomarkkinointiin käytetystä ajasta ja kuluista
artikkelistani
Markkinoidaanko sinulle mahdollisuutta ja unelmaa?
Markkinoidaanko sinulle ”hyvää mahdollisuutta lisäansioihin ja taloudellisen riippumattomuuden saamiseen?” Jos markkinoidaan, niin kyse on laittomasta pyramidipelistä, kun todennäköisyys hävitä rahaa on yli 96 %, niin kuin alalla yleensä on. Riskejä vähätellään, kuluja ei kerrota totuudenmukaisesti, ehdokkaille ei kerrota markkinatilanteesta eli myyjien määrästä ja keskimääräisestä liikevaihdosta sekä asiakkaiden määrästä, mistä voisi nähdä alalla vallitsevan kilpailun, hinnoittelumahdollisuuksista ei kerrota totuudenmukaisesti (tuotteet joudutaan myymään ns. tukkuhintaan loppukäyttäjille, koska kukaan ei suostu ostamaan ylihintaisia tuotteita jatkuvalla syötöllä), jne. Ehdokkaille ei kerrota heidän taloudellisen turvallisuutensa kannalta riittäviä ja totuudenmukaisia tietoja ennen kuin heidät liitetään verkostoon. Heitä johdetaan harhaan ja annetaan kuva ’helposta’ tavasta ansaita rahaa ja rikastua. Totuus on aivan toista. Rahaa ja ajan häviää yli 99 % osallistujista, kun katsotaan pitkän ajan tilastoja.
Jos sinulle markkinoidaan ’passiivisia tuloja’, on kyse pyramidipelistä. Passiivisilla tuloilla tarkoitetaan
alalinjasta nousevia palkkioita, minkä eteen ei tarvitse itse tehdä lopulta yhtään mitään. Riittää, että alalinjaan
saadaan värvättyä riittävän paljon uusia osallistujia, niin passiivisilla tuloilla voi elää ylellistä elämää ja
jopa rikastua. Tämä on harhaanjohtavaa markkinointia, sillä vain yksi kymmenistätuhansista osallistujista voi
saavuttaa unelman ja taloudellisen riippumattomuuden. Älä usko ”juttuja”, kun sinulle kerrotaan, että joku on
siellä ja siellä saanut miljoonia. Ota asioista selvää. Pyydä saada nähdä julkiset verotiedot, niin huomaat, ettei
niitä sinulle näytetä. Voit tietysti kysyä niitä mainitun henkilön kotikunnan verovirastosta, jos kyseinen henkilö
on olemassa. Vertotiedot vahvistavat erittäin harvoin väitteet suurista tuloista.
Usko faktoihin
Sinua neuvotaan uskomaan järjestelmään, itseesi, kykyihisi ja jopa omaan uskoosi. Usko vain niin menestyt!
Jos menestyminen olisi kiinni ihmisen uskosta, niin toki kaikki uskoisivat menestyäkseen?! Jos kaikki uskoisivat
saavansa miljoonatulot itselleen, niin luuletko, että sen toteutuminen olisi uskosta kiinni? Voisivatko kaikki saada
miljoonatulot, jotka siihen yhtä aikaa uskovat? Jos eivät, niin onko menestyminen kiinni uskosta vai jostakin muusta
asiasta kuten liike-elämän lainalaisuuksista? Jos luulet, että kaikista voi tulla pelkän uskon perusteella miljonäärejä
yhtä aikaa, niin mistä sinä luulet rahojen tulevan: taivaastako?
Menestyminen ei ole kiinni uskosta vaan arkipäivän tosiasioista ja liike-elämän laeista. Näistä tärkein on
kysynnän ja tarjonnan laki. Et voi myydä miljoonaa vitamiinipurkkia markkina-alueellesi yhdessä tiimisi kanssa,
jos halukkaita ostajia on vain 10.000 henkeä. Pyramidiyhtiöt ja järjestelmät kehottavat sinua kuitenkin uskomaan
siihen, että tämä olisi mahdollista, jos vain kaikki uskoisivat ’unelmaan’ ja ’mahdollisuuteen’. Tämä on
tarkoituksellista harhaanjohtamista, mikä on tyypillistä uskonlahkoille ja kulteille.
Sen sijaan, että uskot omaan uskoosi ja vialliseen markkinointijärjestelmään, niin usko faktoihin. Et tarvitse
muuta kuin asioista selvän ottamista ja sanoutumista irti uskoon perustuvasta viallisesta systeemistä. Älä lue
pitkään aikaan motivoivaa materiaalia äläkä kuuntele nauhotteita. Ajattele omilla aivoillasi ja tee faktoihin
perustuva järkevä ratkaisu. Ei ole väärin luopua valheisiin perustuvista toiveista ja unelmista: se on viisautta,
jonka avulla varjelet itseäsi. Kun olet luopunut valheista ja uskonut totuutta, voit asettaa itsellesi uusia
tavoitteita ja unelmia, jotka eivät perustu toisten ihmisten hyväksikäyttöön ja tarkoitukselliseen pettämiseen,
valheisiin.
Tietoni perustuvat alan tilastoihin sekä tarkkoihin USA:ssa alasta tehtyihin tutkimuksiin, faktatietoihin. Nämä
tiedot eivät ole kuulopuheita ja mutu-tuntumaa vaan tarkistettuja faktoja, mitkä voit itsekin tarkistaa lähteistäni
ja tästä lähdetiedoista kertovasta artikkelistani.
Laitan tähän loppuun verkostomarkkinoijille vetoomuksen ajatella asioita itse omilla aivoilla sen sijaan, että
vastataan ylälinjan ajatuksia ja sanoja lainaten esitettyihin väitteisiin. Jos olet järkevä ja rehellinen ihminen,
niin voit kyseenalaistaa aiemman uskosi ja luottamuksesi. Oletko varma, että voit luottaa pääyhtiöön ja pyramidin
huipulla oleviin henkilöihin, joita et itse tunne? Verkostoissa luottamus siirtyy omasta tutusta sponsorista
vaivihkaa ylöspäin, niin että luotat tiimisi kanssa lopulta henkilöihin, joita ette tunne kovin hyvin
henkilökohtaisesti. Näiden puolituttujen tai tuntemattomien sankareiden ja esikuvien puheita pitäisi sitten
uskoa korkeimpana lakina ja totuutena. Tähän on helppoa lähteä mukaan ryhmäpaineen ja pelon vuoksi. Peliin
osallistunut henkilö pelkää, että menettää sijoittamansa rahat ja paljastuu huijatuksi ihmiseksi, joka on
levittänyt huijausta muillekin. On nöyryyttävää, jos tämä on totta ja paljastuu, mutta vain sitä kautta voi saada
vapautuksen ahdistavasta tunteesta, mikä vaivaa useimpia alimpien tasojen verkostoijia. Puserossa väijyy alati
pelko ja epäilys siitä, ettei kaikki olekaan niin hyvin kuin mitä ylälinjan ammattikouluttajat väittävät. Tätä
pientä epäilyksen ääntä kannattaa kuunnella ja ottaa asioista selvää, kuka puhuu totta ja kuka valehtelee. Vähän
kerrassaan eri tavalla asioita ajattelevien motiivitkin voivat paljastua sinulle. Kuka hyötyy sinusta taloudellisesti:
alan kriitikot vai ylälinja ja pääyhtiö? Ketä hyödyttää totuuden pimittäminen ja valehteleminen?
Ota asioista selvää ja usko faktoihin
Sinullahan on faktat käytössäsi: usko niihin!
Paljonko on rahaa mennyt?
Paljonko on tullut?
Saat tästä aika hyvän kuvan siitä, miten systeemi kannattaa.
Voit sitten kysellä asioita itseltäsi ja vastata näihin kysymyksiin:
Montako uutta osallistujaa olet saanut alalinjaan?
Onko värvääminen helppoa?
Haluavatko ihmiset tulla värvätyksi?
Miten värväyksen kohteeksi joutuneet ja tuttavasi suhtautuvat alaan sekä kyseiseen yhtiöön?
Mieti tämän jälkeen maalaisjärjellä sitä, tarjoaako yhtiö sinulle todella hyvän mahdollisuuden lisäansioihin ja
rikastumiseen vai ei? Vastaa seuraaviin kysymyksiin:
Ovatko tuotteet sellaisia, mitä ihmiset haluavat ja ostaisivat muutenkin samaan hintaan jostakin muualta?
Onko kuluttajia helppo saada muuttamaan kulutustottumuksiaan ja ostotapojaan?
Ovatko tuotteet edullisempia kuin muualta hankittuina vai kalliimpia? Jos ovat kalliimpia, niin miksi asiakkaat ostaisivat tuotteita sinun edustamasi yhtiön kautta? Onko syynä ’mahdollisuus’ ja ’unelma’ eli tuotteita ostetaan, jotta saataisiin lisää rahaa, kun saadaan muita ostamaan tuotteita ja liittymään verkostoon ja kaikki tekevät samoin alalinjassa?
Kuinka moni todella saavuttaa unelman eli taloudellisen riippumattomuuden ja vetäytyy työelämästä? Ovatko Olli Arpalahti ja Manu Rekola saavuttaneet sen? (Move Networks Oy:n ja S2E Finland Oy:n omistajia sekä Team Infinityn eli Enterio Oy:n johtavia kouluttajia ja ammattivärvääjiä Suomen Turusta.) Mitä etua heillä on sinuun nähden, kun heidän aloittaessaan systeemiin kuului muutama sata edustajaa ja nyt ilmeisesti useita tuhansia? (Keväällä 2007) Miten se vaikuttaa omiin mahdollisuuksiisi, että myyjien määrää lisätään jatkuvasti? Onko sinulla paremmat vai huonommat mahdollisuudet saada värvättyä lisää myyjiä ja hankittua asiakkaita, kun myyjien määrä on kasvanut suureksi? Kuinka monta myyjää voi Move Networks Oy:ssä kerralla toimia?
Suomen suurimmassa jo kaatuneessa pyramidissa eli ACN:ssä oli sen omien johtajien ilmoituksen mukaan noin 9000
edustajaa parhaimmillaan töissä. Paljonko luulet Moven saavan riveihinsä? Kuinka moni niistä tulee mahdollisesti
sinun alalinjaasi? Moniko lopettaa vuosittain ja moniko aloittaa vuosittain? Pitääkö sinun värvätä jokaista 10
uutta edustajaa kohti vuoden sisällä 9 edustajaa heidän tilalleen, kun he lopettavat toiminnan tappioiden vuoksi?
Jos pitää, niin miten hyvä on mahdollisuus menestykseen? (Vuosittain alalla lopettaa noin 50 % myyjistä toiminnan
ja heidän tilalleen pitää värvätä uusia, jotta pyramidi ei kokonaan romahda ja toiminta lakkaa. Tämä johtaa siihen,
että 2 – 5 vuodessa 99 prosenttia verkostomarkkinoijista vaihtuu uusiin häviäjiin.)
Mistä johtuu se, ettei myyjien määrä voi moninkertaistua lyhyessä ajassa, mikä on edellytys voiton tekemiseen?
Mitä sinua auttaa se, jos Move menee Ruotsiin? Onko sinulla siellä tuttuja, jotka liittyvät heti systeemiin? Luuletko, etteivät ruotsalaiset saa tietoa omalla äidinkielellään Moven tuomiosta ja pyramidipelistä?
Meneekö Move tyhjille markkinoille vai yrittääkö se vallata markkinaosuutensa muilta alan kilpailijoilta? Kuka
valtaa markkinaosuuden käytännössä? Vastaus on: franchise-edustajat. Joka paikassa joudutte valtaamaan markkinaosuuden
valmiiksi tukossa olevilta markkinoilta eli myymillenne tuotteille on olemassa jo toimittajat ja myyjät niin että
asiakkaat ostavat tuotteet valmiiksi muuta kautta. Keinotekoisesti voidaan lisätä monivitamiinivalmisteiden käyttöä
vain niin kauan kuin pyramidin jäsenmäärä kasvaa uusilla kokeilijoilla. Lopulta tämä kasvu pysähtyy ja pyramidi
romahtaa perustuksesta käsin. Myyjiä alkaa erota enemmän kuin aloittaa. Lopulta myyjien määrä jää tietylle tasolle ja
muutaman vuoden kuluttua nousee taas huippuunsa. Näin mennään sykleissä esim. myyjien määrä 1000 – 3000 – 7000 –
3000 – 1000 – 3500 – 8000 – 3500 – 1500 – jne.
Mistä tiedät, milloin Moven pyramidi on saavuttanut huippunsa? Jos huippu on vaikka 10.000 edustajaa, niin
montako niistä tulee sinun alalinjaasi? Paljonko tarvitaan voittoon ja unelman toteutumiseen? Kuka on jo valmiiksi
pyramidin huipulla, jolla on alalinjassaan 50 % tai enemmän kaikista osallistujista, koska oli mukana perustamassa
systeemiä? (Olli Arpalahti ja hänen allaan Manu Rekola) Jos systeemissä on nyt 3000 edustajaa, niin sinulla on
3000 kilpailijaa, jotka rakentavat kilpailevia tiimejä sinulle. Etkö sitä huomaa? Jos vuosittain liittyy 1500 ja
eroaa 1400 edustajaa, niin miten sinä voisit saada näistä valtaosan omaan alalinjaasi, kun 3000 eri puolille
levinnyttä edustajaa kilpailee sinua vastaan?
Löytämällä totuudelliset vastaukset näihin kysymyksiin saat tietää totuuden siitä, onko verkostomarkkinointi
kannattavaa sinua ja muita viimeisenä mukaan lähteneitä alimpien tasojen edustajia ajatellen.
Mieti sitä, mitä minä hyödyn sinusta? Jos lopetat, niin mitä hyödyn? Jos jatkat, niin mitä hyödyn?
Mitä Manu Rekola hyötyy sinusta ja Olli Arpalahti?
Mitä eri tiimien johtajat, jotka ovat pyramidin huipulla, hyötyvät sinusta?
Mitä pääyhtiö hyötyy sinusta?
Lue uudelleen tämä kirjoitus ja muita artikkeleitani.
Vastaa esitettyihin kysymyksiin ja kerro, mihin lopputulokseen päädyit tässä vaiheessa. Anna itsellesi
mahdollisuus ajatella omilla aivoillasi ilman, että Rekolan myyntipuheet aivopesevät sinua jatkuvasti.
(Tai kenen tahansa kouluttajan ja motivoijan myyntipuheet) Älä lue motivoivaa materiaalia muutamaan viikkoon
äläkä kuuntele nauhoja. Älä käy koulutustilaisuuksissa. Mieti asioita itse ja tutki sitä, miten asiat todella ovat.
Verkostoista eroaminen on pitkällinen ja kivulias prosessi, mutta lopulta se helpottaa, kun pääsee niistä irti.
Monet ovat kokeneet saman, missä sinä olet nyt menossa. Rekola ja kumppanit yrittävät pitää sinut verkostossa
mahdollisimman pitkään saadakseen sinusta hyötyä, mutta me kriitikot emme hyödy sinusta taloudellisesti lainkaan.
Ainoa hyöty on hyvä mieli, jos saamme auttaa lähimmäistä eroon häntä hyväksikäyttävästä petollisesta
järjestelmästä.
Vertaa ihmisten henkilökohtaisia intressejä ja rehellisyyttä keskenään. Mitä hyötyä on totuuden vääristämisestä
itse kullekin? Entä valheista?
Tämän testin suorittaminen edellyttää jonkin verran oman yhtiön palkkiojärjestelmän ja markkinointitavan
tuntemista. Kaikki eivät tätä voi tehdä testin vaikeuden vuoksi, mutta tästä saa paljon apua niiltä osin, mitä
kohtia pystyy tutkimaan itse ja löytämään niihin vastaukset.
Alan yrityksistä 99 prosenttia saa tässä testissä neljä tai viisi punaista lippua eli ne toimivat niin kuin
laiton pyramidipeli. Alle yksi prosenttia on kunniallisempia MLM-suoramyyntiyhtiöitä.
Tutkija tri Jon Taylor on kehittänyt ns. viiden punaisen lipun testin, minkä avulla on
yksinkertaista arvioida MLM-yhtiöiden järjestelmää ja erottaa pyramidipelit rehellisemmästä liiketoiminnasta. Taylorin
artikkeleita on suomeksi kotisivuillani.
Jos yhtiö saa Taylorin kehittämässä testissä neljä tai viisi punaista lippua, niin on syytä olla varuillaan:
kyse saattaa olla ja todennäköisesti onkin laittomasta pyramidipelistä eikä rehellisestä suoramyynnistä! Ota
kuitenkin huomioon se, että yhtiöiden palkkiojärjestelmät ja markkinointitavat voivat muuttua ajan myötä. Kerran
saatu arvosana ei tarkoita sitä, että yhtiö olisi koko toimintansa ajan samanlainen. Muutosta parempaan suuntaan
on valitettavan harvoin nähtävissä – yhtään tunnettua tapausta ei ole – mutta muutos huonompaan on
eräiden yritysten kohdalla todettu. Jotkut yritykset ovat valinneet toimintatavakseen verkostomarkkinoinnin
toisella markkinointialueella ja toisella alueella ne toimivat kuten perinteiset muut yritykset vähittäiskaupan
kautta tai muun suoramyyntijärjestelmän mallin mukaan. (esim. Unilever)
Testi on seuraava:
Tunnusmerkki
Kyllä
Ei
1. Osallistujien määrää ei rajoiteta millään tavalla vaan osallistujia kannustetaan värväämään
niin paljon uusia osallistujia kuin mahdollista ja sen ylikin.
2. Osallistuja etenee ylemmälle tasolle monitasoisessa hierarkisessa järjestelmässä värväämällä
uusia osallistujia eikä muiden ansioiden perusteella, siten että hänet nimitetään asemaansa.
3. Osallistujia kannustetaan ostamaan tuotteita sen vuoksi, että he olisivat tuoteostojen eli
myyntikiintiön täyttämisen ansiosta päteviä saamaan palkkioita alalinjasta.
4. Osallistujille maksetaan palkkioita ylälinjaan enemmälle kuin viidelle tasolle.
5. Tuotteen myyneen myyjän palkkiot ovat alle puolet (50 %) kaikista samasta myyntitapahtumasta
maksetuista palkkioista.
Tee tämä testi sille yritykselle, mitä ehdotat tai minkä edustaja olet. Jos MLM-yhtiö saa neljä tai viisi lippua,
niin on syytä olla varuillaan: kyse on laittomasti toimivasta pyramidipelistä.
Katso ensin, onko tri Jon Taylor tehnyt yhtiöstä arvioinnin.
Lista niistä MLM-yhtiöistä, jotka ovat saaneet Taylorin testissä joskus 4 tai 5 punaista lippua eli ovat toimineet testin aikana kuin laiton pyramidi
Katso myös lista Suomessa toimivista alan yrityksistä. Sen alussa on hyviä työkaluja pyramidien tunnistamiseksi
ja mm. vuoden 1979 Amway-oikeudenkäynnin analyysia.
Verkostomarkkinointi ja pyramidipelit 