Kirjoittanut Petteri Haipola

Tiesittekö, että verkostomarkkinoinnin unelman saavuttaa vain yksi kymmenistä tuhansista myyjistä?

Se tarkoittaa sitä, että nykyisistä Suomessa toimivista verkostomarkkinoijista keskimäärin pari voi saavuttaa sen, muiden kärsiessä tappioita tai saadessa korkeintaan omansa takaisin ja jäädessä ilman korvausta tekemästään työstä.

Eli kun olet jossakin tiimissä, niin siinä tiimissä ei ole todennäköisesti yhtään sellaista ihmistä, joka saavuttaa verkostomarkkinoinnin unelman.

Mistä sait päähäsi, että sinä olisit yksi niistä, jotka unelman saavuttavat?

Herää jo ja näe todellisuus!

Sivun alkuun

8.2.2006 Kirjoittanut Petteri Haipola

Verkostot kasvavat pääasiassa yksijalkaisina syvyyttä kohden. Käytännössä on mahdotonta estää tätä kasvutapaa.

Kun liityn mukaan, niin värvään yhden kaverin ensimmäiselle tasolleni. Hän värvää toisen kaverin omalle ensimmäiselle tasolleen ennen kuin saan itse toista kaveria omalle ensimmäiselle tasolleni. Se kolmas värvää taas uuden kaverin omalle ensimmäiselle tasolleen, jne.

Yhdessä linjassa voi olla kymmeniä jäseniä eri tasoilla syvyyssuunnassa, mutta huipun ja alimman tason välillä on paljon niitä, joilla on vain yksi edustaja ensimmäisellä tasolla.

Monitasojärjestelmä kasvaa samalla tavalla kuin binäärinen järjestelmä.

Kun verkosto on kasvanut syvyyttä parikymmentä tasoa yhtä linjaa pitkin, on kaikkien ”myyjien” mahdotonta saada omalle ensimmäiselle tasolleen kaksi edustajaa tai enemmän, mikä vaaditaan, jotta palkkioita voisi saada alalinjasta enemmän kuin toiminnasta aiheutuu kuluja.

Binäärinen järjestelmä ylittäisi Suomen väkiluvun 23 tason kohdalla, jos se kasvaisi jalkojen tasapainossa siten, että jokainen saa kaksi edustajaa ensimmäiselle tasolleen.

Monitasojärjestelmä ylittäisi Suomen väkiluvun 15 tason kohdalla, jos ensimmäiselle tasolle pitäisi saada kolme edustajaa. Jokaisen edustajan ensimmäinen taso on jonkun ylälinjassa olevan toinen, kolmas, neljäs tai viides taso, jne. Jokainen tarvitsee omalle ensimmäiselle tasolleen ja sitä seuraaville lähitasoille mahdollisimman paljon edustajia pätevöityäkseen saamaan bonuksia.

Käytännössä verkostot kasvavat siten, että moni ei saa yhtään edustajaa alalinjaansa ja verkosto katkeaa siihen, mutta osa saa yhden tai kaksi edustajaa ensimmäiselle tasolleen, minkä jälkeen verkosto alkaa kasvaa yksijalkaista linjaa pitkin syvyyttä kohden.

Monitasojärjestelmässä ei saa tarpeeksi palkkioita alalinjasta kannattavaa liiketoimintaa varten, koska liikevaihto jää liian pieneksi lähitasoilla, kun siellä on vain yksi edustaja per taso tai korkeintaan kaksi joillakin tasoilla.

Binäärisessä järjestelmässä ei saa palkkioita muuten kuin ”tasapainosäännön” mukaan alalinjasta. On siis pakko saada kaksi edustajaa ensimmäiselle tasolle, mikä on puolestaan mahdotonta toteutua yhtä aikaa kaikille verkoston jäsenille.

Pääyhtiö ja tiimin johto ovat suunnitelleet systeemin siten, että alatasojen myyjät eivät saa itselleen tuottavaa alalinjaa. Palkkioita tarvitsee maksaa käytännössä vain murto-osalle myyjiä. Useimmat jäävät ilman rahallisia palkkioita alalinjan liikevaihdosta, koska heidän verkostonsa kasvaa yksijalkaisena ja epätasapainossa.

Myyjien ei ole tarkoituskaan saada alalinjaansa kasvamaan optimaalisesti – se on mahdotonta.

Joku myöhemmin mukaan lähteneistä voi saada alalinjaansa ensin kaksi tai useamman edustajaa ensimmäiselle tasolle. Miten hänen sitten käy? Alalinjassa olevat eivät onnistu saamaan kahta tai kolmea omalle ensimmäiselle tasolleen. Verkosto jatkaa kasvuaan yksijalkaisena niin kuin pitääkin.

Alalinjassa olevat ”myyjät” lopettavat toiminnan muutaman kuukauden tai parin vuoden yrittämisen jälkeen, koska he eivät saa palkkioita yksijalkaisesta verkostosta. Heidän tilalleen täytyy värvätä sitten uusia myyjiä jatkuvasti, vuodesta toiseen.

Ellet saa verkostoa kasvamaan mahdollisimman paljon leveyssuunnassa, sinun käy huonosti. Vain pari prosenttia edustajista voi saada riittävästi leveyttä organisaatioonsa, jotta saa voittoa liiketoiminnasta.

Verkostomarkkinointi on hyvä mahdollisuus hävitä rahaa. Se EI ole hyvä mahdollisuus lisäansioihin ja rikastumiseen.

Petteri Haipola, 8.2.2006

Sivun alkuun

Kirjoittanut Petteri Haipola 20.04.2007

Verkostomarkkinointi: siinäkö vastaus etsintääsi?

Verkostomarkkinointi tarjoaa sinulle töitä, mutta yhtiö ei maksa sinulle palkkaa. Sen sijaan joudut maksamaan siitä, että teet työtä: värväät uusia myyjiä ja suosittelet yhtiön tuotteita tuttavillesi. Sen lisäksi joudut ostamaan itse ylihintaisia ja turhia tuotteita, joita et muuten ostaisi, mutta kun sinulle on markkinoitu ”hyvää mahdollisuutta lisäansioihin ja taloudellisen riippumattomuuden saamiseen”, niin olet lähtenyt mukaan kannattamattomaan toimintaan suurin tulo-odotuksin. Sinuun valetaan jatkuvasti lisää uskoa siihen, että voit saada lopulta paljon rahaa ns. passiivisten tulojen ansiosta. Passiivisilla tuloilla tarkoitetaan alalinjasta nousevia myyntiprovisioita ja bonuksia: sitä rahaa, mitä saat muiden tekemistä ostoista ja myyntityöstä.

Harhaanjohtavan markkinoinnin mukaan riittää, että värväät pari myyjää alalinjaasi ja nämä tekevät samalla tavalla. Tämän jälkeen rahaa alkaa tulla ovista ja ikkunoista, kunhan vain jatkat tuotteiden tilaamista ja motivoit alalinjaasi värväämään ja ostamaan yhtiön tuotteita.

Ainoa pääsyvaatimus

Verkostomarkkinoijaksi pääsylle on yksi ainoa pääsyvaatimus: sinun täytyy maksaa siitä, että rupeat myymään tuotteita, ostamaan niitä itsellesi ja suosittelemaan liikeideaa sekä tuotteita muille, lähinnä sukulaisillesi ja tuttavillesi. Muita pääsyvaatimuksia ei alalle ole. Tämän pitäisi herättää epäilyksiä toiminnan moraalia ja jopa laillisuutta kohtaan, sillä loputtomaan ketjuun tapahtuva värväys voi olla tavanomaiseksi kaupankäynniksi naamioitua laitonta rahankeräystä eli pyramidipeliä. Siitä voi joutua oikeuden eteen ja maksamaan sakkoa sen lisäksi, että saatu hyöty tuomitaan valtiolle menetetyksi, jos sattuisit olemaan harvojen voittajien joukossa.

Rehellisen yrityksen rekrytointi

Rehellinen suoramyyntiyritys ei värvää koskaan liikaa myyjiä tuotteiden kysyntään nähden ja tee sitä tarkoituksella. Verkostomarkkinoinnin koko idea on siinä, että värvätään liikaa myyjiä, jolloin suurin osa asiakkaista on verkoston sisällä myyjinä. Näin ollen suoramyynti käy mahdottomaksi tai se ei kannata. Sen sijaan yritetään värvätä mahdollisimman paljon uusia asiakkaita loputtomaan ketjuun, jolloin näiden asiakkaiden tekemistä ostoista on mahdollista saada suuret palkkiot, kun asiakkaita on vain riittävän paljon omassa alalinjassa.

Rehellinen suoramyyntiyritys värvää juuri oikean määrän ammattitaitoisia myyjiä tuotteiden kysyntään nähden. Uusia myyjiä ei värvätä lisää ennen kuin kysyntä kertoo heitä tarvittavan. Ammattitaidottomia myyjiä ei värvätä lainkaan. Värvätyksi tulemisen ehto ei ole koskaan se, että myyjä maksaa pääyhtiölle työpaikastaan. Sen sijaan työnantaja maksaa myyjälle tämän tekemästä työstä palkkion. Näin ollen verkostomarkkinointi ei toimi rehellisen suoramyyntiyrityksen tavoin.

Yrittäjäksi ryhtyminen

Alan puolustajat ja pääyhtiöt väittävät, että he värväävät yrittäjiä eivätkä myyjiä, jotka ovat työsuhteessa. Vaikka tämä olisikin totta, niin rehellinen suoramyyntiyritys tarjoaa yrittäjinä toimiville kauppaedustajille ja myyntimiehille kunnon markkinat, missä jokaisella yrittäjällä on mahdollista harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa. Verkostomarkkinoinnissa pääyhtiö ja koulutusorganisaatio värvää tarkoituksella liian monta uutta yrittäjää, jolloin viimeisenä mukaan lähtevistä valtaosa menettää toimintaan sijoittamansa rahat ja ajan henkilökohtaisena tappiona. Syy tähän on tahallinen markkinoiden kyllästäminen eli värvätään liikaa myyjiä tuotteiden kysyntään nähden. Se, että myyjät ovat itsenäisiä elinkeinonharjoittajia ja yrittäjiä, ei muuta toimintaa laillisemmaksi tai moraalisemmaksi kuin mitä se on.

Ilmaista vai sittenkin maksullista?

Liikeideaa markkinoidaan siten, että aloittaminen on ilmaista eikä maksa mitään. Tuotteiden käyttäminen on lisäksi ilmaista, kun myyt tuotteita viidelle tai useammalle asiakkaalle: voit maksaa silloin tuotteiden käytön ja aloituspaketin tekemälläsi työllä myyntiprovisioiden muodossa. Sellainen ei ole ilmaista, mikä maksaa ja mikä pitää ansaita työtä tekemällä. Tähän liittyy lisäksi riski, mitä sinulle ei sanota: kaikki eivät onnistu saamaan viittä asiakasta ja myymään tuotteita niin paljon, että se riittäisi omien kulujen peittämiseen.

Tuhat myyjää ja kaksituhatta asiakasta

Verkostomarkkinointi on järjestelmä, missä tuhat myyjää myy tuotteita kahdelletuhannelle asiakkaalle. Näistä puolet on verkoston sisällä olevia myyjiä. Puolet liikevaihdosta on ’myyjien’ ostoja omaan kotitalouteen ja loput enimmäkseen sukulaisten ynnä tuttavien tukiostoja, kun he ostavat myötätunnosta tuotteita tukeakseen läheistä tämän liiketoimissa.

Miten suoramyynti voisi olla kannattavaa, kun myyjiä on melkein yhtä paljon kuin asiakkaita? Ei mitenkään. Verkstomarkkinointi toimii siten, että kaikki asiakkaat pyritään saamaan verkoston jälleenmyyjiksi, jolloin myyjiä on aina liikaa tuotteiden kysyntään nähden. Suoramyynti ei ole kannattavaa kuin hyvin pienelle osalle myyjistä, koska myyjiä on jatkuvasti liikaa ja tämän on tarkoituksellisesti aikaansaatu asioiden tila.

Myyjät eivät tee mitään?

Alan puolustajat valittavat sitä, että pahimmillaan 90 % myyjistä ja verkoston rakentajista ei tee mitään. Amwayn tilastojen mukaan heidän verkostossaan 59 % myyjistä on passiivisia. Koska myyjät eivät tee mitään, on se väitteiden mukaan heidän oma syynsä, jos häviävät rahaa ja että verkostomarkkinointi ei toimi.

Ensin pitää kysyä: ovatko nämä passivoituneet myyjät tehneet joskus jotakin? Ovatko he yrittäneet värvätä, markkinoida ja myydä? Jos ovat, mutta eivät enää tee sitä, niin mikä on syy? Oman taidon puute, sopimattomuus alalle vai mikä?

Kaikki verkostomarkkinoijat ovat yrittäneet värvätä ja myydä toiminnan alkuvaiheessa. Koska se on käytännössä mahdoton onnistua kaikille myyjille ja verkoston rakentajille yhtä aikaa markkinoiden kyllästymisen vuoksi, on suurin osa lopettanut toimintansa muutaman viikon tai kuukauden turhan yrittämisen jälkeen. Vika ei ole myyjien vaan järjestelmän, missä on värvätty tarkoituksella liikaa myyjiä tuotteiden kysyntään nähden ja uusien myyjien värvääminen on mahdotonta niin, että myyjien määrä moninkertaistuisi lyhyessä ajassa, mikä olisi kuitenkin ehto sille, että jokaisella verkostomarkkinoijalla olisi todellinen mahdollisuus menestyä.

Pääasiallinen syy passivoitumiseen on kyllästyneet markkinat ja myyjien korkea moraali. Kun myyjät ovat nähneet, miten mahdotonta on moninkertaistaa myyjien ja asiakkaiden määrä lyhyessä ajassa, mikä olisi edellytys kannattavalle liiketoiminnalle, niin he ovat tehneet järkevän päätöksen ja passivoituneet eli lopettaneet aktiivisen liiketoiminnan. He ovat nähneet, että on moraalitonta levittää tuttaville ja sukulaisille loputtomaan värväämiseen perustuvaa liikeideaa, missä tavoite on rikastua tekemättä lopulta itse mitään ja nauttia ylellisestä elämästä ns. passiivisten tulojen kautta.

Lähes jokaisessa verkostossa myydään tätä unelmaa, missä tavoite on lopettaa työnteko ja rikastua muiden tekemän työn ansiosta. Ideaa markkinoidaan jopa niin, että itse tarvitsee olla aktiivinen vain muutaman kuukauden tai korkeintaan pari vuotta ja sitten on unelma saavutettu. Käytännössä esimerkiksi Amwayn timantiksi yleneminen kestää keskimäärin noin 10 vuotta ja se on matemaattisten laskelmien perusteella mahdollista yhtä aikaa vain muutamille yrittäjille sadoista tuhansista yrittäjistä. Unelman toteuttamiseen ei olekaan niin hyvä mahdollisuus kuin markkinoinnin kautta annetaan luulla.

Onko siis myyjien syy, ettei verkostomarkkinointi toimi ja he häviävät rahaa? Mitä sitten, jos kukaan ei passivoituisi vaan kaikki jatkaisivat vuodesta toiseen täysipainoista yrittämistä? Olisiko sitten mahdollista se, että jokainen saisi vaikka vain kymmenen asiakasta ja uutta myyjää alalinjaansa vuoden aikana, mikä tekisi unelman toteuttamisen edes alustavasti mahdolliseksi? Ei se olisi sittenkään mahdollista. Myyjien määrä ei voi kymmenkertaistua ja asiakkaiden määrä satakertaistua joka vuosi. Itse asiassa menestyminen olisi vielä vaikeampaa, jos kukaan ei lopettaisi, koska kilpailu olisi entistä kovempaa jo valmiiksi täysillä markkinoilla. Mitä useampi värvääjä ja asiakkaiden hankkija on aktiivinen kerralla, sitä vaikeammaksi menestyminen tulee.

Verkostomarkkinoinnin idea perustuu siihen, että koko tappion kärsivä alalinja vaihtuu uusiin häviäjiin parin vuoden aikana. Mitä paremmin pääyhtiö ja ammattivärvääjät menestyvät huijaamiensa ihmisten kustannuksella, sitä kauemmin he ovat saaneet alalinjan myyjät yrittämään mahdottoman tempun tekemistä ja kuluttamaan rahaa yhtiön ylihintaisiin tuotteisiin, koulutukseen ja markkinointimateriaaliin. Yhtiön myymät aloituspakkaukset tuottavat sille myös hyvin: 50-90 % katteen.

Voittajien osuus myyjien kokonaismäärästä ei muuttuisi miksikään, vaikka kaikki myyjät olisivat loppuikänsä aktiivisia. Pyramidimallinen palkkiojärjestelmä pitää huolen siitä, että vain kaksi prosenttia myyjistä saa reaaliajassa voittoa ja pitkällä tähtäimellä häviäjien osuus kasvaa 98 prosentista reilusti yli 99 prosentin. Tämä johtuu siitä, että häviäjät lopettavat nopeammin kuin omansa takaisin saavat tai vähän voittoa tekevät jälleenmyyjät ja paljon tienaavat jatkavat vuosikymmeniä toimintaansa. Häviäjien tilalle värvätään jatkuvasti uusia häviäjiä, joiden rahoilla yhtiöt ja pyramidin huipulla olevat ammattivärvääjät elävät. Näin häviäjien suhteellinen osuus kaikista peliin osallistuneista kasvaa vuosien ja vuosikymmenten saatossa ollen reilusti yli 99 prosenttia.

Oletko miettinyt sitä, että lopettaisiko yhtiö rajoittamattoman värväämisen, jos kukaan vanhoista myyjistä ei lopettaisi toimintaa? Mitä jos tietyllä alueella olisi 4,5 % koko väestöstä verkostomarkkinoijia, mikä näyttää olevan maksimi, mitä voi kerralla olla? (Utahin osavaltio USA:ssa) Tämä tarkoittaisi sitä, että näistä 98 % tarvitsisi jatkuvasti lisää uusia myyjiä alalinjaansa ja asiakkaita, jotta voisivat harjoittaa voitollista liiketoimintaa. Pääyhtiö ei lopettaisi koskaan värväämistä vaan käskisi jatkuvasti värvätä lisää, minkä vuoksi viimeisenä mukaan lähteneillä ja alimmilla tasoilla hierarkiassa olevilla myyjillä ei ole juuri lainkaan mahdollisuutta saada voittoa toiminnastaan. Kenen on syy? Syy on yksin pääyhtiön ja viallisen markkinointijärjestelmän; ei juuri lainkaan myyjän ja verkoston rakentajan, joka on petollisen systeemin uhri.

Itse asiassa alan yritykset toimivat juuri niin, että he värväävät jatkuvasti uusia myyjiä alueelle, missä on valmiiksi tarpeeksi myyjiä ja asiakkaita niin paljon kuin tuotteilla siihen hintaan voi olla, millä niitä nyt verkostojen kautta myydään. Myyjien ja asiakkaiden määrän sekä yhtiön markkinaosuuden kasvu kokonaismarkkinoista on hyvin vähäistä ja perustuu nimenomaan siihen, että yhtiöt onnistuvat värväämään vähän enemmän uusia häviäjiä verkostoihin vuositasolla kuin mitä niissä lopettaa toimintansa. Koko teollisuuden ala on mätä ja petosta 99-prosenttisesti, sillä vain alle yksi prosentti alan yrityksistä ei toimi tutkimusten mukaan niin kuin laiton pyramidi.

Kuka on potentiaalinen asiakas?

Alan puolustajat väittävät, että kaikki maailman ihmiset ovat potentiaalisia asiakkaita ja ehdokkaita uusiksi myyjiksi. Tämä on tarkoituksellinen valhe, minkä pääyhtiöiden omistajat ja koulutusorganisaatioiden johtajat eli ammattivärvääjät ovat iskostaneet verkostomarkkinoijien mieliin. Aivopesu on hyvin tehokasta, kun huijauksen uhrit luulevat, että heitä autetaan. ”Kun autat kaveria rikastumaan ja menestymään, niin menestyt itsekin!” ”Kun autat kaveria säästämään, niin tienaat ja kaverikin tienaa, kun tekee samoin!” Totuus on jotakin aivan muuta kuin nämä iskulauseet ja propagandistinen markkinointi kertovat.

Maailmassa on vain tietty määrä ihmisiä, jotka ovat valmiita ostamaan tuotteita verkostomarkkinoinnin kautta. Suurin osa ihmisistä hankkii myynnissä olevat tuotteet jo jotakin muuta kautta. Kulutustapoja ja ostotottumuksia on erittäin vaikea saada muuttumaan. Vähittäiskaupalla on aina etulyöntiasema suoramyyntiin verrattuna. Sitä kautta myytävät tuotteet on helppo ostaa, kuluttajien turva on parempi ja yrityksillä on maine luotettavampina yrityksinä kuin verkostomarkkinoinnilla. Myynti ei ole väkisin tuputtamista. Aggressiiviset markkinointitavat ovat pääosin suoramyyjien käytössä eikä vähittäiskaupassa kärsitä siitä. Asiakkaat eivät koe vähittäiskaupan myyjien toimintaa ahdistavana ja tungettelevana, toisin kuin suoramyyntiä.

Verkostomarkkinoijan potentiaalisia asiakkaita ovat vain ne, jotka ovat sillä hetkellä valmiita ostamaan tuotteita verkostomarkkinoinnin kautta. Läheskään kaikki ihmiset eivät ole. Suurin osa ostaa tuotteensa jatkuvasti vähittäiskaupasta tai muun suoramyynnin kautta, esimerkiksi postimyynnistä.

Marginaalinen jakelukanava ja markkinointitapa

Verkostomarkkinointia markkinoidaan uudeksi ja mullistavaksi tavaksi markkinoida tuotteita asiakkaille. Verkostoissa liikkuu hurjia huhuja alan kasvuvauhdista ja siitä, kuinka paljon kokonaiskulutuksesta tapahtuu verkostojen kautta. Totuus on aivan muuta kuin nämä liioitellut ja totuudenvastaiset väitteet kertovat.

Verkostomarkkinoinnin osuus kotitalouksien kokonaiskulutuksesta oli vuonna 2004 vain 0,18 % ja vähittäiskaupan kohdalla reilusti arvioiden 0,33 %. On joitakin tuoteryhmiä, joiden kohdalla verkostomarkkinoinnin osuus on paljon enemmän, mutta niiden käyttäjäkunta on hyvin suppea. Näitä ovat mm. lisäravinteet, monivitamiinivalmisteet, ateriankorvikkeet, laihdutustuotteet ja ihonhoitotuotteet. Monet näistä tuotteista ovat kalliita ylellisyystuotteita, joita tavallinen kuluttaja ei ole valmis ostamaan. Osa markkinoijista liioittelee tuotteiden terveysvaikutuksia: sellaiset markkinointiväittämät ovat lainvastaisia.

Kuluttajien käyttämä raha terveyteen ei ole kasvanut 2000-luvulla Suomessa. Suurin osa siitä menee terveyskeskus- ja lääkärimaksuihin, lääkkeisiin ja perinteisiin hoitoihin. Vaihtoehtoisiin hoitoihin ja lääkkeiden rinnalla käytettäviin lisäravinteisiin sekä ihmerohtoihin käytetään vain vähän rahaa kokonaiskulutuksesta. Suurin osa kuluttajista ei käytä näihin tuotteisiin lainkaan rahaa, mutta pieni ryhmä käyttää niihin paljon. Kanta-asiakkaita on siten vain vähän.

Verkostomarkkinoinnin avulla saadaan ihmiset kokeilemaan sellaisia tuotteita, mitä he eivät muuten ostaisi. Kun markkinoidaan harhaanjohtavalla tavalla lisäansioiden ja taloudellisen riippumattomuuden saamisen mahdollisuutta, niin myyjät ja heidän läheisensä ovat valmiita ostamaan tuotteita kalliiseen hintaan. Verkostomarkkinoijat ja heidän asiakkaansa lopettavat tuotteiden tilaamisen sen jälkeen, kun verkostomarkkinoija lopettaa tappiollisen tai huonosti kannattavan liiketoiminnan. Näin asiakkaat ja myyjät vaihtuvat uusiin parin vuoden välein. Kanta-asiakkaita ovat vain jotkut lisäravinteita ym. terveystuotteita jatkuvasti käyttävät friikit, joille tuotteiden kallis hinta ei merkitse niin paljon kuin tavallisille kuluttajille.

Verkostomarkkinointi ei kasvata markkinaosuuttaan kokonaiskulutuksesta niin paljon ja nopeasti, että siitä olisi hyötyä uusille myyjille. Jokaiselle tuoteryhmälle on oma kysyntänsä markkinoilla eikä verkostomarkkinoinnin osuus markkinoista ole kuin marginaalinen verrattuna vähittäiskauppaan ja muuhun suoramyyntiin. Kilpailu on erittäin kovaa ja vaatii todella paljon, että jokin yhtiö saa vallattua itselleen merkittävän osan kokonaismarkkinoista. Käytännössä markkinaosuuden valtaaminen on uusien myyjien tehtävä, sillä he eivät tule koskaan tyhjille markkinoille vaan yrittävät vallata asiakkaita muilta yrityksiltä ja markkinointitavoilta.

Markkinaosuuden valtaaminen

Yksittäistä jälleenmyyjää ei auta yhtään se, että pääyhtiö toimii laajalla alueella ja monessa eri maassa. Sillä on jokaisessa maassa eli koko markkina-alueellaan valmiiksi vallattuna se osuus kokonaismarkkinoista, mikä sillä on. Jos uusi myyjä haluaa saada asiakkaita ja lisätä yhtiön myyntiä, niin hänen täytyy vallatta markkinaosuutta muilta yrityksiltä eli kilpailijoilta. Toinen vaihtoehto on vallata markkinaosuutta oman yhtiön muilta jälleenmyyjiltä ja tiimeiltä. Verkostomarkkinoijat ovat siten keskenään kilpailijoita, mutta toimivat jostakin kumman syystä yhteistyössä tavoitteensa saavuttamiseksi. Tämä on täysin järjetöntä, sillä jokainen myyjä, joka ei ole omassa alalinjassa ja jonka myynnistä ei saa provisioita, heikentää omaa mahdollisuutta menestymiseen.

Verkostomarkkinointiyritykset ovat keksineet oivan tavan jujuttaa jälleenmyyjiä, kun saavat heidät toimimaan yhdessä ja tuhoamaan toinen toisensa mahdollisuuden toimia kannattavalla tavalla. Yksittäisten myyjien välisen kilpailun lisäksi kilpailua on eri tiimien välillä. Samassa kaupungissa voi toimia esimerkiksi neljä eri saman yhtiön tiimiä, jotka kaikki kilpailevat samoista ehdokkaista jälleenmyyjiksi ja samoista asiakkaista tuotteiden loppukäyttäjiksi.

Uuden myyjän tullessa markkinoille, on pääyhtiöllä tietty osuus kokonaismarkkinoista koko sen toiminta-alueella eli kokonaismarkkinoilla. Näin ollen uuden myyjän ei ole sen helpompaa vallata markkinaosuutta kuin jos yritys toimisi vain yhdessä maassa. Jokaisessa maassa ja kaupungissa, missä verkosto toimii, on yhtiö saanut vallattua oman markkinaosuuden eikä sen kasvattaminen ole helppoa. Jos yhtiö levittäytyy uusille alueille, missä se ei ole aiemmin toiminut, on siellä pian edessä sama tilanne. Sitä ennen yhtiön pitää vallata oma osuus markkinoista, sillä vastaavia tuotteita myy valmiiksi jo jokin toinen yritys kullakin alueella. Jos tuotteita ei myydä mitään muuta kautta, ei niitä yleensä tarvita. (esim. nonihedelmästä valmistetut tuotteet)

Oletko ollut joskus mukana markkinoinnissa tai suoramyynnissä? Oletko yrittänyt saada kuluttajia vaihtamaan tuotemerkkiä, kulutustottumuksia ja ostotapojaan? Jos olet, niin tiedät, miten vaikeaa tämän muuttaminen on. Myyjien työ onkin osaksi entisistä asiakkaista huolehtiminen ja kiinni pitäminen sekä sen lisäksi uusien asiakkaiden saaminen eli markkinaosuuden valtaaminen muilta yrityksiltä. Tätä sanotaan markkinaosuuden valtaamiseksi. Uuden myyjän pitää aina vallata markkinaosuus muilta eikä hän tule koskaan tyhjille markkinoille. Jostakin syystä verkostomarkkinoijat luulevat tulevansa rajattomille markkinoille myymään rajattomasti tuotteita ja liikeideaa, vaikka markkinat ovat rajalliset ja kysyntä verkostomarkkinoinnin kautta myytäville tuotteille sekä liikeidealle vähäistä. Uusia myyjiä voidaan värvätä vain vähän, käytännössä puolet siitä määrästä, mitä alalla joka vuosi lopettaa toimintansa. Uusia värvättäviä tulee uusista ikäluokista sen verran, että systeemejä voidaan pitää pystyssä ja homma kannattaa pääyhtiöitä sekä pyramidin huipulla olevia ammattikouluttajia ja värvääjiä. Uudet myyjät ja verkoston rakentajat pitävät heitä rahoissaan, mutta värvääminen ei lopu ikinä, koska häviäjät pitää korvata aina uusilla häviäjillä.

Jaetaanko jakelutavalle luontainen kustannushyöty palkkioina verkostomarkkinoijille?

Verkostomarkkinointia markkinoidaan siten, että se on tehokas ja edullinen tapa jakaa tuotteita asiakkaille. Koska pääyhtiön ja asiakkaan välistä puuttuu alan puolustajien väitteiden mukaan tukkuporras, niin nämä säästöt voidaan jakaa sitten palkkioina jälleenmyyjille. Todellisuudessa myös verkostomarkkinointiyrityksillä on tukkuporras tai sitä vastaava logistinen järjestelmä, jonka avulla tuotteet välitetään kuluttajille. Tämä maksaa, mikä on pääyhtiön kustannuksia: jakelu tehtailta päävarastoon, sieltä kohdemaahan, siellä päävarastoon ja sieltä sitten postin kautta tai oman jakeluverkoston kautta loppukäyttäjille. Tästä jakelutavasta aiheutuu kustannuksia yhtä lailla kuin vähittäiskaupassa yleensä.

Jos tuotteiden postittaminen alkutuottajalta loppukäyttäjälle olisi edullisin tapa jakaa tuotteita, niin yksikään vähittäiskauppa ei käyttäisi tukkuporrasta välikätenä. Nyt tukkuporras on järjestetty pörssiyhtiöiden kautta ja ne tekevät tulosta pienillä katteilla, mutta äärettömän tehokkaasti. Ylimääräisiä kustannuseriä ei ole ja tuotteiden jakelu tuotantolaitoksilta kaupan varastoihin sekä hyllyille on ehdottomasti tehokkain tapa jakaa tuotteita asiakkaiden saataville. Jos ei olisi, niin jokainen tuote tulisi loppukäyttäjälle postin välityksellä suoraan kotiin. Verkostomarkkinointiyritykset huijaavat silläkin tavalla jälleenmyyjiä ja asiakkaita, että väittävät jakelukanavaa ja markkinointitapaa kustannuksiltaan edullisemmaksi kuin perinteisiä jakelukanavia ja vähittäiskaupan markkinointia.

Verkostomarkkinoinnin kautta myytävät tuotteet ovat keskimäärin 20 – 25 % kalliimpia kuin muuta kautta hankitut vastaavat tuotteet. Joitakin yksittäisiä tuotteita voi olla saatavana edullisemmin kuin vähittäiskaupassa, mutta jos laitat ostoskorit kaikista tuotteista vertailuun, niin vähittäiskaupat ja muu suoramyynti voittavat hintakilpailun reilusti. Ainoastaan sellaiset harvinaiset tuotteet, joiden menekki on hyvin pientä, voivat olla kalliimpia apteekeissa ja luontaistavarakaupoissa kuin verkostomarkkinoinnin kautta ostettuina. Näitä ovat erilaiset nonihedelmästä valmistetut tuotteet: mehut, uutteet ja kapselit. Apteekit ja luontaiskaupat joutuvat perimään tuotteista kalliin hinnan, koska niitä myydään vain muutamia pakkauksia vuodessa.

Tuotteet ovat järkiään kalliimpia verkostomarkkinoinnissa kuin muualla, koska pyramidipelin osallistumismaksu sisältyy osin tuotteiden hintaan. Kun tuote maksaa 20 % enemmän kuin muualla, voidaan siitä maksaa uusien myyjien värväämisestä aiheutuvat palkkiot ylälinjaan. Näin ollen myyjät maksavat itse värväämisestä ylälinjaan eikä näitä maksuja makseta jakelutavalle luontaisesta kustannushyödystä. Tyypillinen verkostomarkkinointi täyttää siten laittoman rahankeräyksen ja pyramidipelin ehdot lain mukaan määriteltynä.

Kuka ottaa riskin?

Rehellinen suoramarkkinointiyritys palkkaa työsuhteeseen kauppaedustajia ja myyntimiehiä. Yritys ei värvää tarkoituksella liikaa myyjiä omalle markkina-alueelleen, niin että jokaisella myyjällä on mahdollisuus tehdä kannattavaa suoramyyntiä. Pääyhtiö ottaa riskin ja maksaa myyjän kulut kuten koulutuksesta, markkinointimateriaalista, tuotenäytteistä, auton käytöstä ja puhelimesta aiheutuvat kustannukset. Näin myyjän vastuulle jää vain asikkaiden hankkiminen ja heidän palvelemisensa. Riskejä ei myyjällä sanottavasti ole, paitsi tuotteiden vähäinen kysyntä, mikä voi pitää tilit pieninä ja ylihintaiset tuotteet vähentävät kysyntää. Joka tapauksessa rehellinen suoramyynti antaa myyjälle mahdollisuuden menestyä eli hankkia elantonsa työllä.

Verkostomarkkinoinnissa ei tällaista mahdollisuutta 99 prosentille myyjistä anneta vaan pidetään sitä vastoin tarkasti huoli siitä, että nämä 99 prosenttia häviävät rahan ja työpanoksen verkostoon. Näillä rahoilla pääyhtiö ja pyramidin huipulla olevat ammattivärvääjät sitten elättävät itsensä. Värväämällä liikaa myyjiä tuotteiden kysyntään nähden ja jatkamalla värväämistä ilman rajoituksia varmistetaan se, että alimmilla tasoilla olevat ja viimeisenä mukaan lähteneet häviävät varmasti rahansa, mitkä he ovat panneet toiminnan kuluihin, koulutukseen, markkinointimateriaaliin ja ylihintaisiin tuotteisiin. Tästä muodostuu pyramidipelin osallistumismaksu, mikä tekee toiminnan kannattavaksi pääyhtiölle ja pyramidin huipulla oleville ”kouluttajille”.

Kun pääyhtiö on saanut lanseerattua tuotteen markkinoille, ei sillä ole enää huolen häivää. Kaikki riskit on onnistuttu siirtämään pääyhtiöltä jälleenmyyjille. Jälleenmyyjät maksavat kaiken markkinoinnin ja liiketoiminnan monet kulut, mitkä normaaliyrityksissä kuuluisivat pääyhtiölle. Markkinointimateriaalin ja koulutuksen myyminen jälleenmyyjille on itse asiassa tuottavaa liiketoimintaa niille, jotka sitä järjestävät. Jos pääyhtiön omistajat ovat mukana koulutuksessa ja jälleenmyyjinä, niin he saavat näistä ”tuotteista” sievoiset lisätulot. Amwayn organisaatiossa liiketoiminnan edistämiseen tarkoitetut työkalut eli koulutus ja markkinointimateriaali tuottavat pyramidin huipulla oleville kouluttajille 75-80 % kaikista tuloista. Amwayn tuotteiden myynti on siten vain sivubisnestä ja välttämätön paha, koska suora rahankeräys ilman kaupankäyntiä on selvästi laitonta. Laittomaksi tulisi katsoa Amwayn ja muiden tyypillisten yhtiöiden toiminta muutenkin, mutta valitettavasti näin ei ole tehty. Verkostomarkkinointi on ikään kuin laillistettua laitonta pyramidipeliä.

Hyvä mahdollisuus

96-99 prosenttia alan myyjistä häviää reaaliajassa rahaa ja työpanoksen verkostoon. Koska häviäjät lopettavat toiminnan voittajia aikaisemmin, kasvaa heidän suhteellinen osuutensa kaikista peliin osallistuneista vuosi vuodelta ja on yli 99 prosenttia. Syy suuriin tappiolukuihin on palkkiojärjestelmän pyramidiluonteessa ja rajoittamattomassa uusien osallistujien värväämisessä. Järjestelmä on suunniteltu siten, että pyramidin huipulla olevat tienaavat valtavia summia, mutta alimmilla tasoilla olevat yli 96 prosenttia eivät tienaa mitään: kulut ovat suuremmat kuin palkkiot, joten he harjoittavat liiketoimintaa tappiolla. He maksavat siitä, että voivat tehdä työtä ja markkinoida viallista liikeideaa.

Viallinen järjestelmä

Verkostomarkkinoinnin vika on sen järjestelmässä ja liikeideassa. Koska myyjiä värvätään tarkoituksella liikaa, ei suurimmalla osalla ole mahdollisuutta harjoittaa kannattavaa suoramyyntiä. Ainoa mahdollisuus suuriin tuloihin tai edes voittoon olisi uusien osallistujien värvääminen. Tämä on kuitenkin mahdotonta kaikille yhtä aikaa eikä se onnistu käytännössä kuin yhdelle sadoista tai tuhansista mukaan lähtevistä lyhyen ajan sisällä. Tästä järjestelmän pyramidiluonteesta ja epäoikeudenmukaisesta palkkiojärjestelmästä johtuu, että tappioluvut ovat niin suuret: yli 99 prosenttia. tahdotko olla mukana värväämässä läheisiäsi tähän vialliseen järjestelmään? Päätös ja valinta on sinun.

Varma työpaikka

Verkostomarkkinointi tarjoaa sinulle varman työpaikan. Aina, kun jokainen maksava ehdokas otetaan töihin, pitäisi olla varuillaan. Työ ei voi kannattaa läheskään kaikkia yrittäjiä, kun siitä pitää maksaa ja työntekijöiden määrää ei rajoiteta millään tavalla. Värväysjärjestelmä, missä värvätään rajoittamaton määrä uusia osallistujia, on luonteeltaan aina laitonta pyramidipeliä, vaikka lainvalvojat ja -säätäjät eivät sitä asiaa ymmärtäisi eivätkä voisi estää näitä systeemejä toimimasta. Kuluttajana sinulla on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja äänestää jaloillasi. Älä osta mitään verkostomarkkinoinnin kautta ja varoita läheisiäsi siitä, mitä nämä systeemit pohjimmiltaan ovat. Älä häkelly sen vuoksi, että mukana oleva tuttavasi on tässä niin sydänjuuriaan myöten kiinni, ettei ota vastaan rakentavaa kritiikkiä vaan uskoo löytäneensä maailman tehokkaimman markkinointijärjestelmän ja parhaan tavan rikastua. Suurin osa näistä petetyistä tuttavistamme tulee järkiin ajan myötä ja ne, jotka eivät tule, muuttuvat samanlaisiksi kuin ylälinjan ammattivärvääjät ovat. He vaihtavat todellisen ystävyyden rahanhimoon ja saavat sen mukaisen kohtalon, mitä ansaitsevat.

Petteri Haipola, 20.04.2007

Sivun alkuun

3.9.2007 Kirjoittanut Petteri Haipola

Esipuhe

Taulukoista käy ilmi se, miten uusia edustajia voidaan liittää joka vuosi verkostoihin edustajien kokonaismäärän kasvaessa vain sen verran kuin on alkavien ja lopettavien edustajien välinen erotus. Esimerkiksi:

• Vuosi 2007: vuoden alussa 2000 edustajaa, aloittaa 1100 edustajaa, lopettaa 1000 edustajaa, kasvua 100 edustajaa,
  vuoden lopussa 2100 edustajaa.

Tässä esimerkissä lopettavia on 50 % joka vuosi ja myyjien määrä kasvaa noin 5 % vuodessa. Luvut ovat hyviä keskiarvoja alalla, jolla edustajien vaihtuvuus on vuosittain 50–80 % ja kahdessa vuodessa 95–99 %. Näin suuri lopettavien määrä ei selity muuten kuin siten, että edustajat kokevat työn olevan kannattamatonta. Kannattavaa työtä ei kannattaisi lopettaa, vaikka se olisi sivutoimista. Unelma passiivisista tuloista ja rikastumisesta verkostomarkkinoinnin avulla osoittautuu lähes jokaisen edustajan kohdalla kuplaksi. Uskon avulla ei ole mahdollista rikastua, kun liike-elämän todellisuus ja lainalaisuudet tulevat vastaan.

Verkostomarkkinointi on ala, joka herättää ihmisissä unelmia taloudellisesta riippumattomuudesta ja vauraudesta, mutta ei anna heille unelmien, toiveiden ja uskon lisäksi mitään konkreettista vastinetta rahoille sekä uhratulle työpanokselle. Saakoon tämä kirjoitus ja nämä taulukot olla yksi herätyshuuto niille tuhansille, jotka lähtevät vuosittain mukaan verkostomarkkinointiin. Osa nuorista edustajista romuttaa samalla aiemman urakehityksen ja hylkää varman toimeentulon päivätyössään.

Tarkoitukseni ei ole murskata toisten unelmia ja toiveita vaan johdattaa ne oikeille urille. Jos sama energia ja usko sijoitettaisiin perinteisille työmarkkinoille ja johtajakoulutukseen, niin lopputulos olisi paljon parempi lähes jokaisen verkostomarkkinointiin mukaan lähteneen osalla. Voisi kuvitella, että toimivalla liikeidealla ja toiminta-ajatuksella varustettu yritys saisi paljon potentiaalisia johtajia ja huippuosaajia työtehtäviin niistä nuorista, jotka pilaavat nyt tulevaisuutensa ja sammuttavat yrittäjäenergiansa viallisen liikeidean levittämiseen ja tukemiseen. Toivottavasti monet havahtuvat tämän kirjoituksen ja muiden kirjoitusteni kautta ja tekevät oikean päätöksen perustuen tosiasioihin eikä mutu-puheisiin ja epärealistisiin uskomuksiin.

Lähteet:

• Myytti verkostomarkkinoinnin ansaintamahdollisuudesta
  Robert L Fitzpatrick, The Myth of Income Opportunity in Multi-Level Marketing, 2005.
• Viisi Punaista Lippua petollisten ja hyväksikäyttävien tuotepohjaisten pyramidipelien ja MLM-värväysjärjestelmien paljastamiseksi ja määrittelemiseksi, 2004, tarkistettu ja korjattu versio 2006.
  

Taulukko 1

Verkosto, jossa jokaista vanhaa edustajaa kohden tulee 2 uutta edustajaa mukaan joka vuosi eikä kukaan lopeta toimintaansa.

Jokaisella edustajalla on viisi asiakasta, jotka eivät ole mukana verkostossa itsenäisinä myyntiedustajina.

vuosi	edustajia	asiakkaita
2007	2 000	10 000
2008	6 000	30 000
2009	18 000	90 000
2010	54 000	270 000
2011	162 000	810 000
2012	486 000	2 430 000
2013	1 458 000	7 290 000
2014	4 374 000	21 870 000
2015	13 122 000	65 610 000

Taulukosta näkee, että systeemi ei voi toimia tällä tavalla. Ainoa syy, mksi uusia edustajia voidaan värvätä lisää joka vuosi samaan tahtiin, on se, että suuri osa vanhoista edustajista lopettaa toimintansa. Edustajien vaihtuvuus on tyypillisessä alan (verkostomarkkinointi) yrityksessä 50–80 % joka vuosi ja noin 95–99 % kahdessa vuodessa. Lopettamisen pääsääntöinen syy on kannattamaton liiketoiminta.

Liiketoiminnan lopettanut edustaja lopettaa tyypillisesti samalla tuotteiden tilaamisen. Samalla hänen asiakkaansa lopettavat tuotteiden tilaamisen. Näin sekä edustajat, että asiakkaat vaihtuvat uusiin parin vuoden välein. Tämä tarkoittaa sitä, että jos joku uusi edustaja saa itselleen edustajia alalinjaan, niin nämä lopettavat parin vuoden aikana ja heidän tilalleen täytyy värvätä uusia edustajia. Näin värvääminen ei lopu koskaan eikä kerran saavutettu asema verkostossa ole pysyvä.

Yleensä vain ensimmäisenä mukaan lähteneet menestyvät pitkällä aikavälillä. Yksi kymmenistä tuhansista heidän jälkeensä mukaan lähtevistä voi nousta verkostossa niin korkealle, että säilyttää asemansa useita vuosia tai pysyvästi. Hänen tulee vallata markkinaosuutensa yhtiön muilta tiimeiltä ja kilpailevilta yrityksiltä. Tämä on erittäin vaikeaa, mutta mahdollista.

Jos uuden edustajan alalinjaan liittyy yhtiön verkostossa lopettavien edustajien tilalle suhteessa enemmän uusia edustajia kuin muihin linjoihin, niin uusi edustaja valtaa vähän kerrassaan aiemmin mukaan lähteviltä kilpailevilta saman verkoston tiimeiltä markkinaosuutta itselleen. Näin on mahdollista nousta vaikka yhtiön eniten ansaitsevaksi edustajaksi, vaikka on lähtenyt mukaan vuosia yhtiön verkoston markkinoille tulemisen jälkeen. Mahdollisuus tähän on yksi kymmenistä tuhansista tai huonompi.

Onnistuminen edellyttää aina muiden häviämistä, sillä järjestelmä on suunniteltu sellaiseksi, että alimmilla tasoilla olevat 95–99 % häviävät rahaa ja työpanoksen verkostoon, ylimpien tasojen saadessa omansa takaisin ja pyramidin terävimmän huipun (1/10 000 tai harvempi) ansaitessa todella suuria summia (satoja tuhansia euroja vuodessa). On syytä muistaa, että suurin osa osallistujista häviää rahansa ja työpanoksensa, joten ”hyvällä mahdollisuudella menestyä” ei kannata hehkuttaa. Voittamisen mahdollisuus on tutkimusten mukaan huonompi kuin kasinopeleissä kuten ruletissa tai Black Jackissä.

Lähde:

• Jon M Taylor, Direct Selling vs. No-product Pyramid Schemes vs. Gambling vs. Sample ”Recruiting MLM” (multi-level marketing) Programs. WHICH DOES THE GREATER HARM? 2005. Suomennettu versio.

Taulukko 2

Seuraavassa on taulukko, jossa on otettu huomioon lopettavien edustajien määrä eli edustajien vaihtuvuus. Vanhaa edustajaa kohti on laskettu uusia edustajia 0,75 kertaa lisää, mikä olisi hyvä tulos mille tahansa verkostolle. Lopettavien määräksi on oletettu vuosittain 65 %, mikä on hyvin todennäköinen luku, kun uusia edustajia liittyy näinkin paljon. Vuotuinen edustajien määrän lisäys on siten 10 % eli edustajia on joka vuosi 1,1 kertaa enemmän kuin edellisenä vuotena. Kymmenessä vuodessa edustajien määrä kasvaa 2,36-kertaiseksi (136 %), mikä on enemmän kuin alan edustajien määrän kasvu on ollut Yhdysvalloissa vuosina 1995–2004 ja on enemmän kuin voi jatkuvasti olla, vaikka väestön määrän kasvu huomioitaisiin. Näin ollen taulukko antaa positiivisemman kuvan alan kehitys- ja kasvumahdollisuuksista kuin mikä on todellisuus.

Yksittäisellä yrityksellä on tietysti mahdollisuus vallata omaksi markkinaosuudekseen suurempi osuus kokonaismarkkinoista ja sen edustajien määrä voi siitä syystä kasvaa enemmän kuin tässä on laskettu, mutta lopulta kasvun rajat tulevat kaikille yrityksille vastaan. Lisäksi on huomattava se, että väestöstä voi olla vain tietty osuus yhtä aikaa verkostomarkkinoijia, ja se on suurimmillaan noin 5–6 % luokkaa Utahin osavaltiossa. Tyypillisesti väestöstä on verkostomarkkinoijia noin 0,5–2,0 % maasta riippuen.

vuosi	edustajia	uusia	lopettavia	vuoden lopussa	kerroin	kasvua %
2007	2 000	1 500	1 300	2 200	1,10	10,00 %
2008	2 200	1 650	1 430	2 420	1,21	21,00 %
2009	2 420	1 815	1 573	2 662	1,33	33,10 %
2010	2 662	1 997	1 730	2 928	1,46	46,41 %
2011	2 928	2 196	1 903	3 221	1,61	61,05 %
2012	3 221	2 416	2 094	3 543	1,77	77,16 %
2013	3 543	2 657	2 303	3 897	1,95	94,87 %
2014	3 897	2 923	2 533	4 287	2,14	114,36 %
2015	4 287	3 215	2 787	4 716	2,36	135,79 %
Yhteensä		20 369	17 653

Edustajien määrä kasvoi vuodesta 2007 vuoteen 2015 noin 136 % (2,36-kertaisesti) eli edustajien määrä nousi 2000 edustajasta 4 716 edustajaan, jolloin kasvua oli 2 716 edustajan verran. Se on aivan liian vähän, jotta tyypillinen edustaja voisi ansaita lisätuloja alalinjasta nousevien provisioiden muodossa.

Toiveet ”passiivisista tuloista” osoittautuvat käytännössä mahdottomiksi saavuttaa yli 99-prosentille mukaan lähtevistä edustajista. Unelmat romuttuvat ja uravalinnat menevät pieleen monien kohdalla. Vika ei ole yksittäisissä edustajissa vaan viallisessa järjestelmässä, joka on suunniteltu toimimaan tällä tavalla, mutta sitä ei kerrota edustajille missään vaiheessa toimintaa: ei uusien ehdokkaiden värväystilanteissa eikä koulutuksen aikana. Sen sijaan edustajia syyllistetään siitä, että he lopettavat kannattamattoman toiminnan ja kärsivät tappioita. Tällainen syyllistäminen on raakaa ja moraalitonta, sillä järjestelmä pitää itse huolen siitä, että suurin osa on tuomittu häviämään rahansa ja työpanoksensa.

On mahdotonta, että kaikki saavat voittoa ja on todennäköistä, että yli 99 % edustajista häviää rahansa ja työpanoksensa, vaikka he yrittäisivät ansaita pelkällä suoramyynnillä ja jättäisivät verkoston rakentamisen sivuseikaksi. Myyjiä on joka tapauksessa aina liikaa suhteessa tuotteiden kysyntään, sillä myyjien määrää ei rajoiteta millään tavalla ja tuotteilla on pyydettyyn hintaan erittäin rajalliset markkinat ja kilpailu on muutenkin kovaa. Verkostomarkkinointi ei tarjoa mitään etua kuluttajille ja riistää edustajiaan, joten sen kannattaminen tai suosiminen ei ole järkevää kuluttajan suojan ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi ihmissuhteet kärsivät aggressiivisesta värväystoiminnasta ja siitä, että lähimmäiset kokevat tulleensa petetyiksi järjestelmän kautta eli he ovat huijauksen uhreja.

Mitä jos kukaan ei lopettaisi?

Verkostomarkkinoinnin puolustajat syyllistävät toiminnan tappioiden vuoksi lopettavat edustajat. He voivat perustella idean toimivuutta siten, ettei kukaan häviäisi, jos vain kaikki jatkaisivat toimintaa riittävän kauan ja yrittäisivät tosissaan. Tehokas koulutusjärjestelmä saa heidän mukaansa aikaan sen, että kuka tahansa voi menestyä alalla. Mikä on totuus?

Oletetaan, ettei kukaan lopettaisi toimintaansa vaan kaikki jatkaisivat eläkeikään tai kuolemaan asti. Miten silloin kävisi?

Värväystoimintaan ei edelleenkään rajoitettaisi millään tavalla. Koko ajan yritettäisiin värvätä maksimimäärä lisää uusia edustajia. Voisiko edustajien määrä kasvaa taulukon yksi mukaisella tavalla? Osoitin edellä, ettei sellainen kasvu ole mahdollista. Yhtä vanhaa edustajaa kohti ei voida saada kahta uutta edustajaa joka vuosi. Mikä olisi sitten realistinen verkoston kasvuvauhti?

Realistinen kasvuvauhti on väestön kasvun määrä sen jälkeen, kun alalla työskentelee väestöstä noin kaksi prosenttia. Silloinkin tästä kahdesta prosentista valtaosa häviäisi rahaa ja työpanoksen vuodesta toiseen, koska he ovat verkoston alimmilla tasoilla eikä heillä ole tuottavaa alalinjaa. Myyjiä on jo tällä määrällä liikaa tuotteiden kysyntään nähden, jotta suoramyynti olisi kannattavaa. Suomen lukuihin suhteutettuna tämä tarkoittaisi sitä, että jos täällä olisi 2 % väestöstä verkostomarkkinoijia, niin heitä olisi silloin noin 105 000 henkeä. Näistä yli 100 000 (95%→) kärsisi jatkuvasti tappiota liiketoiminnassa.

Idea ei voi siten toimia edes teoriassa kaikkia edustajia kannattavalla tavalla vaan itse asiassa suurin osa eli pitkällä juoksulla yli 99 % häviää rahansa järjestelmään. Häviäjien suhteellinen osuus kasvaa vuosi vuodelta, sillä häviäjät lopettavat parissa vuodessa, mutta voittajat jatkavat useita vuosia ja jopa vuosikymmeniä, ellei verkosto kokonaan romahda eikä uutta verkostoa laiteta vireille entisen kaaduttua.

Jotkut alalla kauan toimivat pyramidin huipulla olevat kouluttajat ja yritysten perustajat toimivat siten, että alkavat uuden verkoston rakentamisen edellisen romahdettua tai yrityksen lopetettua toimintansa Suomessa. Näin ovat toimineet mm. Move Networks Oy:n perustajajäsenet ja omistajat, Olli Arpalahti ja Manu Rekola. Heidät muistetaan mm. seuraavista yrityksistä ja verkostoista: Nature’s Own, Seven Nox Ab (nyk. Zinzino), Move Networks Oy ja S2E Finland Oy. Edellisen verkoston raunioille pystytetään aina uusi järjestelmä, jonka pitäisi olla entistä ehompi ja parempi. Vika yksittäisten edustajien tappioille ja koko verkoston romahtamiselle ei ole koskaan mukamas järjestelmässä vaan se on aina yksittäisissä edustajissa tai sitten ulkomaisessa pääyhtiössä. Todellisuudessa vika on kuitenkin verkostomarkkinoinnin liikeideassa ja järjestelmässä, joka ei voi toimia muita kuin yrityksen perustajia ja heidän lisäkseen muutamia huipulle nousseita edustajia hyödyttävällä tavalla, mikä tapahtuu aina tuhansien tappioita kärsivien uhrien kustannuksella. Pahinta on se, että nämä uhrit syyllistetään järjestelmällisen aivopesun kautta, niin että he luulevat tappioiden syyn olevan heissä itsessään.

Toivottavasti monet uskaltavat nähdä totuuden ja tunnustavat tulleensa huijatuiksi, mikä vapauttaa heidät väärästä syyllisyydestä ja pakonomaisesta halusta yrittää tehdä mahdottomasta mahdollista. Vaikka menestyminen on mahdollista yhdelle tuhansista tai kymmenistätuhansista, niin se ei ole kuitenkaan mahdollista kaikille, niin että jokainen voisi yhtä aikaa tehdä kannattavaa tulosta tällä liiketoiminnalla. Yhden voitto perustuu tässä järjestelmässä aina kymmenien tai satojen muiden tappioon, mistä johtuvat myös suuret vaihtuvuusluvut edustajien määrässä.

Kun puhut järkeä mukaan lähteneelle edustajalle, niin pyydä häntä kiinnittämään huomiota tässä esitettyihin kasvulukuihin. Jos edustaja huomaa, että idea perustuu jatkuvaan värväämiseen, missä häviäjien tilalle värvätään loputtomasti uusia häviäjiä, niin hän voi päästä irti systeemistä. Pyydä edustajaa selvittämään, paljonko edustajia lopettaa hänen firmassaan joka vuosi ja paljonko heitä värvätään lisää. Hän ei saa rehellistä vastausta pääyhtiöltä eikä ylälinjastaan, mutta nämä taulukot ja selitykset auttavat ymmärtämään, ettei idea voi toimia edes teoriassa viimeisenä mukaan lähteviä edustajia kannattavalla tavalla. Jos se ei voi toimia edes teoriassa, niin miten se voisi toimia käytännössä? Viisain ratkaisu on sanoutua irti systeemistä mahdollisimman pian ja pyytää muita mukana olevia lukemaan esimerkiksi tämä tiedosto tai muita artikkeleitani alaa koskien.

Toinen hyvä keino selvittää itselleen, kannattaako verkostomarkkinointi vai ei, on merkitä ylös kaikki toiminnasta aiheutuneet kulut ja tulot. Jos kuluja on jatkuvasti enemmän kuin tuloja, niin tämä yleensä riittää päätökseen lopettaa toiminta. Sen lisäksi olisi hyvä sisäistää verkostomarkkinoinnin liikeidean viallisuus, jotta vapauduttaisiin väärästä ja turhasta itsensä syyllistämisestä. Verkostomarkkinoijassa ei ole vikaa, mutta vika on järjestelmässä, jonka uhri jokainen tappion kärsivä verkostomarkkinoija on.

Petteri Haipola syyskuun 3. päivänä 2007

Sivun alkuun

Kirjoittanut Petteri Haipola 2. toukokuuta 2008

Laiton pyramidipeli vai laillista suoramyyntiä?

Laittoman pyramidipelin ja huijauksen tunnistaa usein jo siitä, että siinä värvätään uusia edustajia myymään jotakin, mutta näiden edustajien pitää tuotteiden myynnin lisäksi värvätä lisää myyjiä loputtomaan ketjuun. Tällaisissa systeemeissä on lähes aina kyse pyramidipelistä, vaikka se olisikin naamioitunut lailliseksi kaupankäynniksi esimerkiksi verkostomarkkinointina.

Siis aina kun sinua pyydetään mukaan johonkin liiketoimintaan, jossa sinun tehtäväsi on värvätä lisää osallistujia loputtomaan ketjuun, niin kyse on mitä todennäköisimmin laittomasta pyramidipelistä. Pysyttele sellaisista kaukana ja varoita läheisiäsi niistä. Yhteiskunnan lainsäädäntö ja -valvonta eivät pysty estämään tai edes kunnolla rajoittamaan näiden pyramidipelien toimintaa, joten paras keino niitä vastaan on oikean tiedon jakaminen kuluttajille. Tämä sivusto ja tämä artikkeli pyrkivät osaltaan olemaan kuluttajien apuna, jotta he voivat erottaa laillisen liiketoiminnan ja suoramyynnin laittomasta pyramidipelistä.

Ajattele sitä, että jos sinua pyydettäisiin mukaan rehelliseen suoramyyntiyritykseen, niin sinun ei tarvitsisi silloin värvätä lisää myyjiä samalle alueelle, jolla harjoitat itse suoramyyntiä. Sen sijaan yritys, jonka tuotteita myyt, pitäisi huolen, ettei samalle alueelle värvättäisi liikaa suoramyyjiä, jolloin kaikille suoramyyjille riittäisi tarpeeksi asiakkaita ja tuotteille kysyntää. Kun myyjiä värvätään loputtomaan ketjuun ilman rajoituksia, niin kyse on aina laittomasta pyramidipelistä, vaikka nämä yritykset toimisivat näennäisesti laillisesti, eivätkä viranomaiset pystyisi niiden toimintaa estämään. Käytännössä tällaiset järjestelmät ovat kuitenkin pyramidipelejä, koska niiden palkkiojärjestelmä palkitsee enemmän uusien myyjien värväämisestä kuin tuotteiden suoramyynnistä. Vaikka suoria pyramidipelin osallistumismaksuja ei maksettaisi, niin ne sisältyvät kalliiden tuotteiden ja markkinointimateriaalin sekä koulutuksen hintoihin.

Huijaus vai rehellinen kaupankäynti?

Aina kun sinulta pyydetään rahaa tai työpanostasi jotakin käyttötarkoitusta varten, on mahdollista, että sinua huijataan. Tämän sivuston ohjeet voivat auttaa sinua säästämään selvää rahaa ja vaivaa. Ohjeista on erityisen paljon apua ns. verkostohuijauksia vastaan. Jos et halua lukea tämän sivun alun hyödyllisiä tietoja, niin siirry suoraan luetteloon, mistä näet ohjeet huijausten tunnistamiseksi.

Aina ei kyse ole huijauksesta, vaikka sinusta kuluttajana siltä tuntuisikin, että sinua on huijattu. Jos ostat tuotteen, mistä et pidä, mutta tuotteessa ei ole mitään vikaa eikä se ole selvästi ylihintainen, niin olet tehnyt huonon kaupan, mutta sinua ei ole huijattu. Jos maksat esimerkiksi 20 000 euroa lomaosakkeesta, jonka todellinen arvo on vain 1 000 euroa, niin sinua on huijattu, mutta jos osakkeen todellinen arvo onkin noin 15 000, niin olet tehnyt vain huonon kaupan, mistä ei juurikaan auta valittaa.

Rehellisen kaupankäynnin ja huijauksen välinen ero ei ole selvä. Jos markkinointi on totuudenvastaista ja harhaanjohtavaa, niin kyse on mahdollisesti rikoksesta: rahankeräysrikoksesta, markkinointirikoksesta tai petoksesta. Kyseeseen voi tulla myös sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa. Löydät lisää tietoa laeista ja verkostoista kotisivultani.

Jos et saa rahoillesi vastiketta eli ”maksat tyhjästä”, niin sinua on huijattu. Suomen laissa on kielletty ns. pyramidipelin harjoittaminen, millä tarkoitetaan verkostohuijausta tai pyramidihuijausta. Jos verkoston jäsenille maksetut palkkiot muodostuvat edes osaksi verkostoon myöhemmin liittyvien maksuista, niin että nämä eivät saa vastiketta rahoilleen, on kyse rahankeräysrikoksesta. Näin ollen tuotteiden sisältämä ylihinta on sitä vastikkeetonta osuutta, mikä tekee järjestelmästä pyramidipelin ja siten laittoman.

Aina kun tuotteita myydään itsenäisistä liikkeenharjoittajista muodostuvan myyjäverkoston kautta (verkostomarkkinoijat) eikä vähittäiskaupan tai perinteisen suoramyynnin kautta, on kyse mahdollisesti verkostohuijauksesta, kun tuotteet ovat selvästi kalliimpia kuin vastaavat tuotteet muualta ostettuna. Jos vastaavia tuotteita ei ole muualta saatavana, on silloinkin kyse mahdollisesti laittomasta pyramidipelistä. Myyjien maksamat korkeat koulutusmaksut, markkinointimateriaali ja osallistumismaksut tekevät järjestelmästä myös mahdollisen pyramidipelin.

Kyse voi olla pyramidipelistä, vaikka tuotteet olisivat kohtuuhintaisia, mutta niiden ostaminen on edellytys olla oikeutettu saamaan palkkioita ns. alalinjan liikevaihdosta. Tällöin järjestelmä muistuttaa myyntiklubia kuten kirjakerhoa, mutta siinä mainostettu mahdollisuus suuriin tuloihin ja rikastumiseen tekee siitä laittoman pyramidipelin. Kuluttajat ostavat tällöin tuotteita rikastuakseen ja ”voittaakseen pelissä” eikä sen vuoksi, että tarvitsevat tai haluavat ostaa tuotteita kyseisen jakelukanavan kautta.

Pyramidipelin tunnistaa mm. siitä, ettei tuotteita ostettaisi muuten kuin lisäansiomahdollisuuden vuoksi. Myyjät ostavat tuotteita itselleen ja läheisilleen tai sitten heidän tuttavansa ostavat niitä vain tukeakseen läheisensä liiketoimintaa. Kun myyjä lopettaa liiketoiminnan, lopettavat samalla myös ”asiakkaat” tuotteiden ostamisen ja käyttämisen. Näin ollen tuotteilla ei ole todellista kysyntää sitä kautta markkinoituna.

Tuotteita saadaan myytyä vain harhaanjohtavan markkinoinnin ja petoksen avulla, kun tarjotaan myyjille ”hyvää mahdollisuutta lisäansioihin ja taloudellisen riippumattomuuden saamiseen”. Toinen yleinen markkinointirikos on väittää tuotteiden sisältävän terveyttä edistäviä ja sairautta ehkäiseviä tai parantavia ominaisuuksia, vaikka niitä ei saisi sillä tavalla markkinoida. Lisäksi vähätellään liiketoiminnan kuluja ja riskejä, vaikka todellisuudessa suurin osa – jopa yli 99 % – osallistujista häviää verkostoon rahansa ja työpanoksensa.

Mikä on verkostohuijaus?

Tarkoitan tässä verkostohuijauksella järjestelmää, missä pyritään saamaan uusia ”myyjiä”, jäseniä tai osallistujia henkilökohtaisen suosittelun kautta ja uusien jäsenten täytyy maksaa liittymisestään suoria osallistumismaksuja tai välillisesti tuoteostojen kautta. Näistä suorista osallistumismaksuista tai ostoista eli tuotemyynnin katteesta maksetaan palkkioita uusia jäseniä värvänneille osallistujille. Osallistujien määrää ei yleensä ole rajoitettu millään tavalla eikä uusilta ”myyjiltä” tai osallistujilta vaadita mitään pätevyyttä tai soveltuvuutta kyseiseen tehtävään. Ainoa pääsyvaatimus on se, että jäsen maksaa osallistumisestaan eli ostaa oman paikkansa järjestelmäkaaviossa itsenäisenä liikkeenharjoittajana tai sijoittajana.

Joskus hyvämaineisille tai yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa oleville henkilöille tarjotaan ilmaista jäsenyyttä, jotta heidän nimensä ja heihin kohdistuvan luottamuksen turvin saataisiin markkinoitua ideaa eteenpäin.

Aina kun sinulta pyydetään rahaa tai aikaasi tai nimesi käyttöoikeutta markkinointitarkoitukseen, niin ole varuillasi: kyse voi olla pyramidihuijauksesta eli verkostohuijauksesta.

Verkostomarkkinoinnin tai siihen verrattavien ponzihuijausten ja ketjukirjeiden ideaa markkinoi sinulle yleisimmin joku tuttu tai sukulainen, johon sinä luotat. Näin sinulta on mahdollista huijata rahaa ja työpanoksesi systeemiin, mikä voi olla lainvastainen ja on vähintään moraalisesti tuomittavaa. Ihmissuhteiden kaupallistaminen ei yleensäkään ole hyvä asia ja voi johtaa monenlaisiin ongelmiin.

Ponzihuijauksia voidaan markkinoida myös erityisten asiamiesten välityksellä tai julkisesti mediassa. Ne eroavat silloin tyypillisestä verkostohuijauksesta, mikä leviää henkilökohtaisen suosittelun kautta tai nykyään myös internetin ja sähköpostin välityksellä (silloinkin kyse on henkilökohtaisesta suosittelusta). Ponzihuijauksen ja verkostomarkkinoinnin välillä on myös se ero, että ponzeissa väitetään tuottojen tulevan verkoston ulkopuolisesta sijoituskohteesta tai rehellisestä liiketoiminnasta. Verkostomarkkinoinnissa tuotot tulevat verkoston jäsenten suorittamista tuoteostoista eli pääyhtiö palauttaa osan myyntikatteestaan palkkioina verkoston myyjille.

Verkostohuijaus on järjestelmä, missä peritään rahaa uusilta osallistujilta ja nämä sijoittuvat graafisesti kaavioon, missä aiemmin liittyneet ovat ylemmällä tasolla kuin myöhemmin mukaan lähteneet jäsenet. (ks. viereinen kuva todellisesta binaarisesta pyramidista; jokainen pallukka kuvaa yhtä osallistujaa; ylimpien tasojen pallukat, joiden alla ei ole muita pallukoita tai on vain yksi pallukka ensimmäisellä tasolla, ovat toimintansa lopettaneita ja rahansa todennäköisesti hävinneitä osallistujia; kuvan 44 ”myyjästä” tiettävästi kukaan ei saanut voittoa toiminnasta vaan kaikki hävisivät rahansa ja työpanoksensa verkostoon!)

Rahan perimiseksi luetaan suorien osallistumis- ja lisenssimaksujen lisäksi kaikki osallistujien tekemät ostot omaan käyttöön mukaan lukien markkinointimateriaali (käyntikortit, esitteet, tuotenäytteet jne.) ja koulutusmaksut. Näitä ei tehtäisi, ellei niiden ostaminen olisi edellytys liiketoiminnan harjoittamiselle ja palkkioiden saamiselle alalinjasta tulevan liikevaihdon perusteella. Aina kun alalinjasta eli itsesi alapuolelle sijoittuvasta organisaatiosta saatavien palkkioiden ehtona on oma aktiivisuutesi eli sinun on sijoitettava jokin tietty summa rahaa järjestelmään ollaksesi pätevä saamaan palkkioita, on kyse pyramidihuijauksesta.

Verkostohuijauksessa menestyminen edellyttää enemmän muuta kuin henkilökohtaista myyntitaitoa, ahkeruutta, omia kykyjä ja erinomaista kouluttajataitoa. Voit saavuttaa aseman pyramidikaavion huipulla silkan onnen avulla: siksi puhutaankin pyramidipelistä. Verkostoijan epärehelllisyys ja kyky huijata luetaan myös eduksi menestymiselle. Liikeidean ja tuotteiden markkinoiminen rehellisellä tavalla sen sijaan takaa tappion. Kaikki markkinoijat eivät valitettavasti tiedä, että heidän levittämänsä markkinointiväitteet ovat totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia sekä siten lain rikkomista. He luulevat ja uskovat järjestelmän sekä tuotteiden olevan erinomaisia ja laillisuuden lisäksi moraalisesti sekä eettisesti korkealaatuisia. Totuus on valitettavasti päinvastainen.

Jos saat alalinjaasi jonkun julkisuuden hyvämaineisen henkilön, niin tämä vetää karismallaan lisää jäseniä verkostoon juuri sinun alalinjaasi. Organisaatiosi kasvu eli uusien jäsenten saaminen on siten osittain kiinni niistä henkilöistä, joita alalinjaasi liittyy. Tätä tärkeämpi tekijä on matemaattinen todennäköisyys. Sinulla on erittäin huono matemaattinen todennäköisyys, että saisit alalinjaasi pysyviä jäseniä enemmän kuin kaksi henkilöä seuraavien kymmenen vuoden aikana. Voit saada sinne enemmän lyhytaikaisia jäseniä, mutta näistä valtaosa lopettaa toiminnan muutaman viikon tai viimeistään parin vuoden sisällä, koska toiminta on heille kannattamatonta. Kovin moni ei jaksa tehdä tappiollista tulosta vuodesta toiseen ja ostaa ylihintaisia tuotteita, mitä he eivät ostaisi, ellei niiden ostaminen olisi edellytys harjoittaa kyseistä liiketoimintaa.

Pyramidihuijaukset eli pyramidikaavioon järjestyneet myyjäverkostot toimivat vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen siten, että järjestelmästä eroaa suurin piirtein yhtä paljon tai vähemmän jäseniä kuin mitä siihen liittyy uusia osallistujia. Näin todellinen kasvu on lopettavien ja aloittavien ”myyjien” välinen erotus, jos aloittavia myyjiä on enemmän kuin lopettavia. Käytännössä verkostot ovat kasvaneet vuosikymmenessä noin kaksinkertaisiksi osallistujamääriltään, kun tutkitaan Yhdysvaltain tilastoja vuosina 1995–2004.

Mikäli sinun organisaatioosi liittyy suhteessa enemmän uusia jäseniä lopettavien tilalle kuin muissa saman yrityksen sinua vastaan kilpailevissa tiimeissä, niin voit saavuttaa korkean aseman pyramidin huipulla, vaikka liittyisit järjestelmään vuosikymmeniä sen maahan tulon jälkeen. Silti paras tapa voittaa pelissä on liittyä mukaan ensimmäisten joukossa, kun uusi pyramidi tulee maahamme tai omalle paikkakunnallesi. Yksi pyramidipelin tunnusmerkki onkin valtaisa kiire, missä ajassa uusien ehdokkaiden pitäisi liittyä järjestelmään. Mitä varhaisemmassa vaiheessa uuteen verkostoon liittyy, sitä suurempi todennäköisyys on voittaa. Alan ammattilaiset tietävät tämän, vaikka yritysten johtajat kiistävätkin markkinoiden kyllästymisen olevan totta verkostomarkkinoinnissa.

Verkostohuijauksessa yhtä voittajaa kohti tulee tyypillisesti yli 90 häviäjää. Voittajat saavat voittonsa häviäjien sijoituksista, ostoista ja työpanoksesta. Vaikka häviäjiä olisi vähemmän, niin kyse on silti huijauksesta ja lain rikkomisesta tai vähintään moraalittomasta toiminnasta. Toisen ihmisen hyväksikäyttö ja taloudellinen riisto ei ole hyväksyttävää, jos tahdot olla rehellinen ja elää kunniallisesti: olla reilu muita kohtaan.

Yhdessä pyramidissa voi Suomen oloissa olla maksimissa yhtä aikaa noin 20 000 osallistujaa, kun tyypillinen suuri pyramidi käsittää muutaman tuhat jäsentä. Suomessa voi olla yhtä aikaa verkostomarkkinoijia noin 1–3 prosenttia koko väestöstä, mikä tarkoittaa noin 50 000–150 000 henkilöä. Verkostomarkkinoijia on ollut Suomessa vuonna 2006 ehkä noin 50 000–80 000 henkilöä, joten ”sielujen markkinat” ovat kuta kuinkin jo täynnä. Markkinat ovat ns. kyllästyneet eli tarjonta on ylittänyt reilusti kysynnän. Verkostoihin tarvittaisiin jatkuvasti enemmän jäseniä kuin on halukkaita osallistujia tulossa niihin. Tästä syystä idea ei voi toimia verkostomarkkinoijia kannattavalla tavalla edes teoriassa, saati sitten käytännössä. Pääyhtiöt ja pyramidin huipulla olevat kouluttajat saavat tietysti voittoa, mutta muut häviävät rahansa ja työpanoksensa heidän hyväkseen.

Mitä myöhemmin liityt johonkin uuteen verkostoon, sitä huonommat mahdollisuudet sinulla on saada voittoa alalinjasi liikevaihdon perusteella. Suoramyyntikään ei kannata, koska myyjiä on värvätty tarkoituksella liikaa tuotteiden kysyntään nähden. Sinua on siten huijattu, vaikka et sitä itse tietäisi ja uskoisit järjestelmän erinomaisuuteen.

Verkostomarkkinointi ja siihen rinnastettavat ketjukirjeet sekä ponzihuijaukset toimivat kaikki tässä kuvatulla tavalla. Voittaminen edellyttää muiden häviämistä ja on aina petoksella saatua hyötyä, vaikka voittaja toimisi tietämättään petollisessa järjestelmässä. Suurin osa osallistujista ei tiedä sitä, että kyse on huijauksesta ja petoksesta, ennen kuin he menettävät omat rahansa ja lopettavat toiminnan. Silloinkin suuri osa syyllistää aivopesun tuloksena itsensä luullen, että se oli oma vika, kun ei saanut voittoa idioottivarmalla järjestelmällä. Todellisuudessa järjestelmässä on paljon enemmän vikaa kuin yrittäjässä: verkostohuijaus on suunniteltu siten, että valtaosa osallistujista häviää rahansa ja työpanoksensa, kun muutamat rikastuvat heidän hyväuskoisuutensa vuoksi. Yritysten johtajat ja tiimien kouluttajat tietävät nämä tosiasiat hyvin, mutta eivät kerro sitä uhreilleen. Tämä kertoo heidän alhaisesta moraalistaan, vaikka he väittävät auttavansa niitä ihmisiä, joilta he ryöstävät ajan ja rahat petoksen avulla!

Verkostohuijauksen tunnusmerkkejä

Jos sinua pyydetään mukaan johonkin ”uudenlaiseen liiketoimintaan” tai sinulta pyydetään rahaa jotakin tarkoitusta varten ja kerrotaan, että voit rikastua tai saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden, kun vain lähdet mukaan järjestelmään, niin ole varuillasi: sinua yritetään huijata. Seuraavat tunnusmerkit paljastavat sinulle sen, milloin sinua yritetään huijata.

Luettelo

1. Sinulta pyydetään rahaa eli sinun pitää maksaa osallistumisestasi järjestelmään (liiketoiminta, sijoitus,
   verkostomarkkinointi,…).
   1. Jos toiminta on idean kehittäjälle kannattavaa ja riskitöntä, niin miksi kerätään lisää pääomia kaikilta, jotka haluavat siihen sijoittaa? (vrt. WinCapita eli WinClub)
   2. Todella toimivaa systeemiä ei markkinoitaisi kaikille halukkaille vaan ideaan käytettäisiin idean kehittäjän pääomia ja hän rikastuisi yksin tarjoamatta osuuksia muille sijoittajille. (Älä sekoita tätä rehelliseen yrittämiseen ja pörssiyhtiöiden toimintaan: niissä ei kerätä sijoituksia henkilökohtaisen suosittelun periaatteella ja salamyhkäisesti vaan osakkeet ovat julkisesti sijoittajien ostettavissa virallisissa pörsseissä ja laillisten sekä tunnettujen sijoituspalveluiden kautta.)
   3. Rahan kerääminen liiketoimintaa varten henkilökohtaisen suosittelun avulla on aina epäilyttävää ja usein pyramidihuijausta, kun tarjotaan hyvää mahdollisuutta lisäansioihin tai taloudellisen riippumattomuuden saamiseksi ja kun tarkoitus on saada paljon voittoa lyhyessä ajassa (ns. ”Rikastu nopeasti” -järjestelmät).
   4. Osallistujilta ei vaadita muuta pätevyyttä tai erityisosaamista kuin rahan sijoittaminen järjestelmään: jos maksat, niin ”työpaikka” on sinun (tai sijoituksesi otetaan mielihyvin vastaan, vaikka et itse ymmärrä, mihin rahasi sijoitat: haluat vain rikastua nopeasti).
   5. Kaikki tällaiset systeemit ovat ns. ”rikastu nopeasti” huijauksia; sinulle markkinoidaan
      ”mahdollisuutta” saavuttaa taloudellinen riippumattomuus tai saada paljon rahaa lyhyessä ajassa – muutaman vuoden sisällä tai nopeammin. Älä usko, sillä kaikki tällaiset systeemi ovat huijausta!
2. Sinulle tarjotaan ilmaista jäsenyyttä verkostoon, jolloin sinun mainettasi ja nauttimaasi luottamusta
   käytetään hyväksi idean markkinoimiseksi.
   1. Yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa olevia ihmisiä kuten poliitikkoja, lakimiehiä, lääkäreitä, poliiseja, pastoreita ja yritysjohtajia pyydetään tällä tavalla mukaan järjestelmiin, jolloin heidän ”hyvää nimeään” käytetään apuna markkinoinnissa.
   2. Yhdistysten, urheiluseurojen, seurakuntien ja erilaisten kerhojen sekä muiden ryhmien johtajia pyydetään mukaan järjestelmään ja luvataan maksaa heidän osallistumisensa em. syistä. Myös urheilijoita ja muita julkisuuden henkilöitä pyydetään mukaan toimintaan ja luvataan samalla maksaa heidän liittymisensä tai tarjotaan ilmaista osallistumista.

Tarjoukset voidaan jakaa em. tavalla kahteen ryhmään: suurin osa joutuu maksamaan itse jäsenyydestään, mutta hyvämaineiset henkilöt voivat saada ilmaisen jäsenyyden, jotta heidän maineellaan ja nauttimallaan luottamuksella voitaisiin edistää petollista liiketoimintaa. On moraalitonta lähteä mukaan järjestelmiin, vaikka se olisi ilmaista ja siitä voisi hyötyä oman hyvän nimen ansiosta. Nimi ei ole huijaukseen osallistumisen jälkeen enää hyvä…

Edellä mainittujen kahden kategorian lisäksi verkostohuijausten tunnusmerkkejä voidaan jakaa seuraavasti (osin toistoa, mikä ei ole kuitenkaan haitaksi):

1. Sinulle tarjotaan ”mahdollisuutta” rikastua tai saavuttaa taloudellinen riippumattomuus tai ansaita
   paljon rahaa lyhyessä ajassa.
   1. Tavallisella työllä ei yleensä voi rikastua eikä saavuttaa taloudellista riippumattomuutta.
   2. Jos rikastuminen perustuu siihen, että sinun jälkeesi järjestelmään liittyy tietty määrä uusia osallistujia, jotka maksavat osallistumisestaan esimerkiksi ostamalla tuotteita, joita ei ostettaisi muuten kuin ”mahdollisuuden” vuoksi, niin kyse on pyramidi- eli verkostohuijauksesta (Suomen lain tarkoittama pyramidipeli, mikä on laitonta rahankeräystä ja rangaistavaa: menetät joka tapauksessa rahasi valtiolle, vaikka olisit rikoksen uhri, sillä lain mukaan rikollisella tavalla saatu hyöty tuomitaan valtiolle menetetyksi eivätkä rikoksen uhrit eli järjestelmään rahaa sijoittaneet henkilöt ole oikeutettuja saamaan korvausta tappioistaan. Tässä asiassa saattaa tapahtua muutos, kun WinCapitalta on saatu takavarikoitua osa heidän huijaamistaan rahoista. Jos WinCapitaa ei syytetä rahankeräysrikoksesta vaan petoksesta, niin silloin rikoksen uhrit voisivat saada osan sijoituksistaan takaisin. Oikeudenmukaista olisi, että takavarikoiduista rahoista maksettaisiin oikeudenkäyntikulut ja viranomaisten kulut ensin pois, minkä jälkeen rikosilmoituksen tehneet rikoksen uhrit saisivat takaisin edes osan sijoittamistaan rahoista. Jos uhri ei ole tehnyt rikosilmoitusta tai hänen kärsimiään tappioita ei voida todentaa, ei hänen tulisi saada mitään rahoja takaisin. Samalla pitäisi pystyä jotenkin selvittämään se, onko rahoja sijoittanut henkilö saanut palkkioita toiminnastaan vai ei. Muussa tapauksessa mitään palautuksia ei pitäisi sijoittajille maksaa, koska silloin myös rikoksella hyötyä saaneet henkilöt voivat saada sijoituksensa takaisin.)
      1. Sinulle markkinoidaan verkostomarkkinoinnin unelmaa eli taloudellista riippumattomuutta ns. passiivisten tulojen ansiosta (passiiviset tulot tarkoittavat ansioita, minkä eteen ei tarvitse itse tehdä lainkaan työtä – muut tekevät työn ja sinä rikastut tekemättä mitään sen eteen, koska saat jatkuvia ja pysyviä kerrannaistuottoja alalinjan liikevaihdon perusteella loputtomiin)
      2. Voit vetäytyä varhain pois työelämästä ja ”jäädä eläkkeelle” eläen ylellistä elämää niin kuin rikkaat ihmiset tekevät
      3. Perinteistä työtä ja erityisesti matalapalkka-aloja, vuorotyötä, ruumiillisesti raskasta tai vaarallista työtä halveksitaan ja herätetään ihmisissä tyytymättömyyttä rehellistä työtä kohtaan. Tilalle tarjotaan yrittäjyyttä ja oman itsensä pomona olemista sekä rikastumista verkoston tai sijoitusten tuomilla varoilla.
      4. Vedotaan avoimesti ihmisten rahanhimoon ja ahneuteen sekä kunnianhimoon, mutta naamioidaan tämä auttamiseksi, nöyryydeksi ja kovaksi rehelliseksi työnteoksi, jolla sitten rikastutaan, vaikka kyse on aivan päinvastaisesta.
      5. Pätevöityneille eli organisaatiossa ylemmille hierarkiatasoille edenneistä käytetään hienoja nimiä kuten Executive Manager, Team Manager, jne. tai sitten heitä kutsutaan arvoasteikossa jalokivien mukaan kuten Timantti, Rubiini, Smaragdi, jne. Myös uusia jäseniä kutsutaan hienoilla englanninkielisillä arvonimillä kuten Team Builder tai Team Trainer tms. Tällainen saa ihmisen tuntemaan itsensä suurelta ja tärkeältä, vaikka hän ”ei mitään olisi”. Lukijan kannattaa muistaa se, ettei ihmisen todellista arvoa mitata rahalla tai yhteiskunnallisen aseman perusteella vaan siten, millainen hän on sydämeltään ja miten hän kohtelee muita ihmisiä.
      6. Rikastuminen ja yleensä tuntuvat lisäansiot perustuvat aina siihen kuinka monta osallistujaa itse kunkin alalinjassa on. Rahan saaminen on siis riippuvaista oman organisaation jäsenten lukumäärästä eikä verkoston ulkopuolisille asiakkaille tehtävästä kaupankäynnistä tai rehellisestä liiketoiminnasta, mistä maksetaan osinkoa, korkoa tai muuta vastaavaa tuottoa sijoitetulle pääomalle.
      7. Maksetut palkkiot muodostuvat osittain tai kokonaan myöhemmin mukaan liittyvien jäsenten maksuista, mikä on Suomen laissa kiellettyä laitonta rahankeräystä ja pyramidipeliä. Pyramidipelin osallistumismaksu voi olla suora osallistumis- tai lisenssimaksu tai se on sisällytetty ylihintaisiin tuotteisiin, markkinointimateriaaliin ja
         koulutukseen, mitkä ovat välttämättömiä ostaa, jos liiketoimintaa aiotaan harjoittaa suunnitelman mukaisella tavalla.
   3. Jos ansiotoiveet perustuvat sijoituksesta saataviin tuottoihin eivätkä verkoston kautta tapahtuvaan kaupankäyntiin (verkostomarkkinointi), on kyse mahdollisesti ponzihuijauksesta.
      1. Ota selvää yrityksen tiedoista: perustajat, omistajat, rekisteröinti kaupparekisteriin, yhteystiedot, asiakaspalvelun toimivuus, rahaliikenne (tunnetut pankit vai jokin muu), markkinointi, osakkeiden tai osuuksien myyntitapa (verkoston kautta myydyt osakkeet tai lisenssit ovat lähes aina tai aina petosta), jne: varmista yrityksen ja sen johtohenkilöiden luotettavuus (onko johtajilla esim. rikosrekisteriä tai maksamattomia veroja ulosotossa tms.)
      2. Älä luota ulkomaisiin yrityksiin, jotka on rekisteröity ns. veroparatiiseissa kuten Panamassa, Bermudassa, Thaimaassa tai muissa pienissä valtioissa, mistä Suomen poliisi ja pieni kuluttaja eivät voi saada rikoksella menetettyjä varojaan takaisin.
      3. Jos yrityksen nimessä on kirjoitusvirhe, kun se on rekisteröity, niin kyse on yleensä huijauksesta (esim. Worlwide Investment Corp./ WinCapita/ WinClub pitäisi olla ”Worldwide Investment”)
      4. Jos yrityksen nimi on laadittu siten, että sen tietoja tai kritiikkiä on vaikea löytää kirjoitusvirheiden tms. hämäyksen vuoksi internetistä, on kyse usein huijauksesta: Quixtar (Quickstar, Quick Star etc.), Golden Neolife Diamite, SkyBiz (Sky Biz/ Bizz etc.)
      5. Jos yrityksen nimi on sama tai samankaltainen kuin jonkin tunnetun suuryrityksen nimi, niin kyse on usein huijauksesta (esim. Visa international, joka muutettiin Viva Internationaliksi eikä yhtiöllä ollut mitään tekemistä Visa Inc. yhtiön kanssa, joka tunnetaan luottokorteistaan maailmanlaajuisesti johtavan asemansa ansiosta)
      6. Jos uusien sijoittajien värväämisestä maksetaan palkkioita, niin kyse on mitä ilmeisimmin huijauksesta ja laittomasta rahankeräyksestä, sikäli kuin näitä palkkioita maksetaan uusien jäsenten tekemistä sijoituksista eikä todellisesta liiketoiminnan voitosta tahi yritysten osingoista tai sijoituspääoman korkotuloista.
   4. Jos sinulle myydään valmis alalinja eli myyjäorganisaatio, niin se muodostuu enimmäkseen tai kokonaan toiminnan jo lopettaneista eli passiivisista jäsenistä, jotka eivät tee liikevaihtoa eikä heistä saa enää mitään palkkioita.
      1. Verkostot etenevät ns. yksijalkaisia linjoja pitkin kohti loputonta syvyyttä. Verkostossa voi olla jäseniä vaikka kymmenillätuhansilla eri tasoilla, mutta vain alimmat ja ylimmät tasot ovat ”aktiivisia” eli niissä on henkilöitä, jotka harjoittavat liiketoimintaa ja tuovat liikevaihtoa yritykselle. Väliin jäävät kymmenettuhannet (tai niin paljon kuin passiivisia eli toiminnan jo lopettaneita edustajia verkostossa on) jäsenet ovat rahansa ja työpanoksensa hävinneitä henkilöitä, joiden varoilla ylälinjan muutama ammattikouluttaja ja pääyhtiö ovat
         rikastuneet. Järjestelmä jatkaa toimintaansa ja etenemistään samalla tavalla vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen eikä pyramidi koskaan kaadu. Tähän riittää se, että aloittavia ”myyjiä” on pitkällä tähtäimellä enemmän kuin lopettavia. Jotkut verkostot elävät ns. sykleissä eli ne kasvavat voimakkaasti jäsenmäärältään saavuttaen huipun, minkä jälkeen verkostopyramidi paikallisesti (esimerkiksi Suomen alueella) romahtaa ja jäsenmäärä
         jää hyvin alhaiseksi useiden vuosien ajaksi. Verkosto lähtee tämän jälkeen uuteen nousuun, kunnes saavuttaa jälleen huippunsa ja pyramidi taas jälleen romahtaa jatkaakseen vain kiertokulkuaan vuosikymmenestä toiseen mainitulla tavalla. (ks. esimerkki) Maailmanlaajuisesti toimivat suuryritykset voivat pysyä jäsenmäärältään samana tai lisätä jäsenmääräänsä vuosittain jonkin verran, kunhan vain aloittavia myyjiä on saman verran tai enemmän kuin lopettavia koko maapallon alueella. Tähän päästään erityisesti siten, että siirrytään uusille maantieteellisille alueille ja avataan uusia tuotantolinjoja (otetaan myyntiin uusia tuotteita).
   5. Jos sinulle luvataan, että oma ylälinjasi värvää alalinjaasi tarvittavan määrän uusia jäseniä, jolloin
      saat omasi takaisin ja voittoa, niin kyse on huijauksesta. Todellisuudessa näin ei tehdä eikä ns. ”ilmaista rahaa” tai edes ”helppoa rahaa” ole olemassakaan.
2. Sinulle tarjotaan mahdollisuutta lisäansioihin ilman sanottavaa riskiä tai suuria kuluja
   1. Kaikki liiketoiminta pitää sisällään riskejä ja kuluja: näitä ovat
      1. Aloitus- ja lisenssimaksut, aloituspaketit ja muut suorat osallistumismaksut (pienetkin maksut ovat rahaa ja kenestä esimerkiksi 20–100 euroa on ”vähän rahaa”, mikä saadaan huijata eikä siitä pitäisi valittaa tai ilmoittaa varkaudesta poliisille; taskuvarkaat ilmiannetaan aina ja heitä vihataan, mutta entä verkostohuijareita, jotka syyllistävät uhrinsa sanoen, että ”Se on oma syy, kun häviää rahaa”?)
      2. Markkinointimateriaali: (käyntikortit, esitteet, tuotenäytteet)
      3. Koulutus (suorat koulutus/ kokousmaksut, tapahtumien eli eventtien pääsymaksut, kirjat, kasetit, dvd:t, CD:t, kahvitukset, matkat, hotellit, jne.)
      4. Puhelinkulut
      5. Bensa ja muut liikennekulut
      6. Tietotekniikka- ja toimistokulut
      7. Postikulut
      8. Yrityksen hallinnointikulut (kirjanpito yms., minkä hoitaa Suomessa usein ammattiverkostoijien muodostama Osuuskunta, mikä tekee hyvää voittoa tarjoamalla näitä hallinnointipalveluita jäsenilleen eli osuuksien ostajille ja osuusmaksut ovat yksi kulu lisää osallistujille)
      9. Muut satunnaiset kulut
      10. Osa kuluista voidaan selittää normaaleiksi perheen kuluiksi eli lisäkustannuksia ei tule, mutta osa muodostaa selvästi lisäkustannuksia, mistä muodostuu helposti osa-aikaisesta työstä 60–200 euroa/kk ja kokopäiväisestä toiminnasta yli 200 euroa/kk aina useaan tuhanteen euroon/kk. (Lue pdf-tiedostona erittely kustannuksista)
   2. Mahdollisuus lisäansioihin on huono, koska
      1. myyjiä on liikaa tuotteiden kysyntään nähden
      2. uusia ”myyjiä” pitäisi värvätä enemmän kuin on matemaattisesti mahdollista
         1. kaikki osallistujat eivät voi saada yhtä aikaa lyhyessä ajassa kuten kuukaudessa tai vuodessa alalinjaansa kahta uutta osallistujaa: jos se olisi mahdollista, niin maapallon asukkaat loppuisivat pian kesken ja kaikki olisivat mukana verkostossa; kasvuvauhti olisi niin suuri, että se on mahdotonta toteutua. (ks. taulukko 1)
         2. todellinen kasvuvauhti on aloittavien ja lopettavien myyjien välinen erotus, jos aloittavia on enemmän kuin lopettavia; joissakin tiimeissä tai yrityksissä myyjien määrä voi vähentyä ja pyramidi saattaa romahtaa kokonaan, jos lopettavia myyjiä on enemmän kuin aloittavia. (ks. taulukko 2)
         3. alan lopettamisluvut ovat 50–75 % vuodessa eli yli puolet osallistujista lopettaa joka vuosi toimintansa; näin ollen melkein kaikki myyjät vaihtuvat uusiin kahden vuoden
            aikana; suurin syy lopettamiseen on kannattamaton liiketoiminta eli tappiot – miksi joku lopettaisi kannattavan liiketoiminnan ja miksi 99 % lopettaa verkostomarkkinoinnin kahdessa tai kolmessa vuodessa?

Taulukot verkoston kasvuvauhdista

Taulukko 1: Verkoston teoreettinen kasvuvauhti

vuosi	jäseniä vuoden alussa	uusia	jäseniä vuoden lopussa
2008	1 000	2 000	3 000
2009	3 000	6 000	9 000
2010	9 000	18 000	27 000
2011	27 000	54 000	81 000
2012	81 000	162 000	243 000
2013	243 000	486 000	729 000
2014	729 000	1 458 000	2 187 000
2015	2 187 000	4 374 000	6 561 000
2016	6 561 000	13 122 000	19 683 000
2017	19 683 000	39 366 000	59 049 000
2018	59 049 000	118 098 000	177 147 000
2019	177 147 000	354 294 000	531 441 000

Taulukko 2: Verkoston todellinen kasvuvauhti, kun 65 % jäsenistä lopettaa vuosittain

vuosi	jäseniä vuoden alussa	uusia*	lopettavia**	jäseniä vuoden lopussa
2008	1 000	2 000	1 950	1 050
2009	1 050	2 100	2 048	1 103
2010	1 103	2 205	2 150	1 158
2011	1 158	2 315	2 257	1 216
2012	1 216	2 431	2 370	1 276
2013	1 276	2 553	2 489	1 340
2014	1 340	2 680	2 613	1 407
2015	1 407	2 814	2 744	1 477
2016	1 477	2 955	2 881	1 551
2017	1 551	3 103	3 025	1 629
Värvättyjä yhteensä		26 156
Lopettaneita yhteensä			24 527
Voittajia esim. 4 % aktiivisista ja 0,25 % lopettaneista				126
Voittajien osuus kaikista jäsenistä				0,48 %
Hävinneiden %-osuus 10 vuodessa				99,52 %
*Keskimäärin kaksi uutta jäsentä/ vanha jäsen/ vuosi
**Lopettaneita keskimäärin 65% kaikista jäsenistä: vuotuinen kasvu 5 %.

On harvinaista, että voittajat lopettavat kovin nopeasti. Esimerkissä on edellä laskettu, että neljä prosenttia aktiivisista jäsenistä saa voittoa tai omansa takaisin. Heistä noin 11 % lopettaa toiminnan, kun on vielä voitolla (0,25 % kaikista lopettaneista). Lopettaneiden prosentit vastaavat tunnettuja suurten amerikkalaisten alan yritysten lukuja Robert L. Fitzpatrickin suorittaman tutkimuksen mukaan. Voittoa saavien aktiivisten jäsenten prosentuaalinen osuus on itse asiassa esimerkissä suurempi kuin alalla yleensä. Aktiivisella jäsenellä tarkoitetaan tässä sellaista, joka on rekisteröitynyt verkostoon ja saanut siten oikeuden värvätä uusia jäseniä sekä markkinoida tuotteita verkoston ulkopuolisille asiakkaille.

Yritysten ja värvääjien kannalta on huono asia, että alalla on näin suuri vaihtuvuus ja että jäsenet lopettavat niin nopeasti yrittämisen. Tästä syystä jokaista vanhaa jäsentä kohti pitää värvätä liki kaksi uutta jäsentä vuodessa, jotta jäsenten määrä pysyisi edes ennallaan.

Vuotuisten lopettajien prosentuaalinen osuus vaihtelee tutkimusten mukaan 50–75 % välillä. Mitä suurempi lopettajien määrä on, sitä enemmän pitää värvätä uusia jäseniä lopettavien tilalle. Jos lopettamisprosentti on 50 % kuten esimerkiksi Amwayllä (Quixtar), niin uusia jäseniä tarvitsee värvätä vähemmän ja myyjien kokonaismäärä pysyy silti samana tai noudattaa hillittyä muutaman prosentin vuotuista kasvuvauhtia, mikä on toteutunut alalla 1990- ja 2000-luvuilla. Häviäjien prosentuaalinen osuus ei paljonkaan muutu, sillä se on riippuvainen palkkiojärjestelmästä. Häviäjien lukumäärä kuitenkin pienenee, kun vuotuinen lopettamisprosentti on pienempi, mikä on hyvä myös kuluttajien kannalta.

Taulukko 3: Verkoston todellinen kasvuvauhti, kun 50 % jäsenistä lopettaa vuosittain

vuosi	jäseniä vuoden alussa	uusia*	lopettavia**	jäseniä vuoden lopussa
2008	1 000	1 100	1 050	1 050
2009	1 050	1 155	1 103	1 103
2010	1 103	1 213	1 158	1 158
2011	1 158	1 273	1 216	1 216
2012	1 216	1 337	1 276	1 276
2013	1 276	1 404	1 340	1 340
2014	1 340	1 474	1 407	1 407
2015	1 407	1 548	1 477	1 477
2016	1 477	1 625	1 551	1 551
2017	1 551	1 706	1 629	1 629
Värvättyjä yhteensä		14 836
Lopettaneita yhteensä			13 207
Voittajia esim. 4 % aktiivisista ja 0,25 % lopettaneista				98
Voittajien osuus kaikista jäsenistä				0,66 %
Hävinneiden %-osuus 10 vuodessa				99,34 %
*Keskimäärin 1,1 uutta jäsentä/ vanha jäsen/ vuosi
**Lopettaneita keskimäärin 50% kaikista jäsenistä: vuotuinen kasvu 5 %.

Tässä esimerkissä uusia jäseniä rekisteröidään 1,1 henkilöä yhtä vanhaa jäsentä kohti. Rekisteröidäänpä uusia jäseniä sitten 1,1 tai 2 tai mikä määrä tahansa per vanha jäsen, niin se ei tarkoita sitä, että jokaisen vanhan jäsenen alalinjaan tulee uusi jäsen tai uusia jäseniä. Verkostot kasvavat syvyyttä enemmän kuin leveyttä (vrt. esimerkkikaavio), joten osalle jäsenistä ei tule yhtään uutta jäsentä alalinjaan. Osa saa alalinjaansa paljon jäseniä, mutta yksijalkaisia linjoja pitkin, mikä ei tuota merkittäviä tuloja ylälinjaan. Jos alalinjasta halutaan saada hyötyä palkkioiden muodossa, pitäisi ensimmäisille tasoille saada monta uutta jäsentä eli verkoston tulisi kasvaa leveyttä heti oman ”tulokeskuksen” (pallukan) alapuolelle.

Taulukko 4: Sykleittäin elävä verkosto

vuosi	jäseniä vuoden alussa	uusia*	lopettavia**	jäseniä vuoden lopussa
1990	0	1 500	450	1 050
1991	1 050	4 200	2 100	3 150
1992	3 150	11 025	7 088	7 088
1993	7 088	17 719	14 884	9 923
1994	9 923	14  884	17 364	7 442
1995	7 442	7 442	11 163	3 721
1996	3 721	2 605	4 428	1 898
1997	1 898	569	1 480	987
1998	987	345	666	666
1999	666	599	506	759
2000	759	835	718	877
2001	877	1 228	947	1 158
2002	1 158	2 200	1 679	1 679
2003	1 679	4 532	3 105	3 105
2004	3 105	10 869	7 686	6 289
2005	6 289	18 866	15 093	10 062
2006	10 062	20 124	22 639	7 546
2007	7 546	6 792	10 754	3 585
2008	3 585	1 792	3 764	1 613
Värvättyjä yhteensä		128 126
Lopettaneita yhteensä			126 513
Voittajia esim. 4% aktiivisista ja 0,25% lopettaneista				181
Voittajien osuus kaikista jäsenistä				0,30 %
Hävinneiden %-osuus 10 vuodessa				99,70 %
*Uusien jäsenten määrä/ vanha jäsen vaihtelee sykleittäin
**Lopettavien jäsenten määrä/ vanha jäsen vaihtelee sykleittäin

Yllä olevassa esimerkkitaulukossa uusien jäsenten määrä/ vanha jäsen ja lopettavien prosentuaalinen osuus eivät ole vakioita vaan ne vaihtelevat suhdanteiden mukaan niin kuin todellisessa elämässä. Verkostomarkkinoijien määrä vaihtelee alueittain huippukausien ja hiljaisten kausien mukaan kuten yllä on esitetty. Yllä olevassa taulukossa on kuvattu räjähdysmäiseen kasvuun pystynyttä verkostoa. Se romahtaa vääjäämättä alueellisesti, kun verkostomarkkinoijien maksimimäärä on ensin saavutettu. Tällöin alimmilla tasoilla on niin paljon tyytymättömiä eli tappion kärsiviä jäseniä kerralla, että suuret massat eroavat lyhyessä ajassa järjestelmän paljastuessa kannattamattomaksi tai peräti huijaukseksi. Tällä tavalla on käynyt Suomessa esimerkiksi Golden Products tuotteita myyvälle verkostolle 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2008. (GNLD eli Golden Neolife Diamite)

Yhteenvetoa

Tärkein verkostohuijausten tunnusmerkki on se, että sinulta pyydetään rahaa: sinun pitää maksaa jollakin tavalla osallistumisestasi verkostoon. Jos et maksa suoria osallistumis- tai jäsenmaksuja, niin sinun pitää ostaa joitakin sellaisia tuotteita, mitä et muuten ostaisi siihen hintaan etkä etenkään sitä jakelukanavaa pitkin (verkoston kautta). Jos sinua pyydetään tekemään sijoitus, josta luvataan nopeasti suurempaa korkoa tai tuottoa kuin perinteisestä sijoittamisesta, niin kyse on todennäköisesti ponzihuijauksesta.

Älä usko sinulle kerrottuja tarinoita äläkä anna rahojasi epämääräisille ”yrittäjille” vaan käytä aina tunnettuja ja luotettavia sijoituspalveluita tai jätä rahasi sijoittamatta, jos sinulla sitä on. Varo, ettet lankea ahneuteen ja rahanhimoon tai tule kateelliseksi muita kohtaan, joilla on paljon rahaa ja vapaa-aikaa, niin että he elävät ylellisesti ja sinä joudut puurtamaan elantosi eteen raskaassa työssä tai olet työtön tai eläkkeellä tai muuten vain pienituloinen tai rahasi ei tunnu riittävän tai sitä ei ole niin paljon kuin luulet sitä tarvitsevasi. Jos lankeat ahneuteen, rahanhimoon ja kateuteen, niin olet helppo saalis huijareille.

Älä myöskään luota järjestelmiin, joita markkinoivat sinun läheisesi: perheenjäsenet, sukulaiset, ystävät, työkaverit ja tuttavat. Hekin voivat olla huijauksen uhreja eivätkä tiedä, missä ovat mukana ja mitä ovat tekemässä. Rahojaan ja aikaansa ei yleensäkään pitäisi sijoittaa sellaiseen, mitä markkinoidaan ammattitaidottomien amatöörien kautta, jotka ovat järjestäytyneet verkoston pyramidikaavioon eritasoisiksi myyjiksi ja missä ansiotoiveet muodostuvat siitä, että saat rahaa omaan alalinjaasi tai organisaatioosi liittyvien uusien jäsenten myynnin tai sijoitusten perusteella.

Kaikki loputtomaan ketjuun tapahtuva ja osallistujien määrää rajoittamaton värvääminen on petosta, kun markkinoidaan mahdollisuutta suuriin tuloihin ja rikastumiseen lyhyessä ajassa. Älä lähde mukaan mihinkään sellaiseen järjestelmään ja varoita läheisiäsi, etteivät hekään sellaiseen mukaan lähtisi. Jos olet hiljaa tästä asiasta, niin jonakin päivänä sinun perheesi jäsen, sukulainen, hyvä ystävä, työkaveri tai muuten vain tuttu henkilö tulee kertomaan sinulle tästä uudesta ja erinomaisesta mahdollisuudesta ansaita lisää rahaa ja paljon rahaa ja siinä sitten ollaan. Pistä sana kiertämään ja kerro muillekin tästä artikkelista, niin että luetat sen myös heillä tai kerro omin sanoin näistä huijauksista, ettei kukaan läheisesi kärsisi vahinkoa huijausten uhrina.

Petteri Haipola 2. toukokuuta 2008

---

Muualla samasta aiheesta

• Verkostomarkkinointi.blogspot.com
  Pyramidipelin ABC

Sivun alkuun