Tällä sivulla on joitakin kuvia, miten verkosto saattaa kasvaa ja todennäköisesti kasvaakin niiden kohdalla,
jotka saavat omaan alalinjaansa uusia jäseniä. Huomaa, että monet osallistujat jäävät pysyvästi ilman omaa alalinjaa,
jotka ovat näissä kaavioissa ilman sitä. Vain osa heistä saa itselleen yhden tai kaksi henkilöä alalinjaansa.
Lopulta yli 99 prosenttia osallistujista lopettaa toiminnan, koska ei pidä sitä kannattavana ja häviää rahaa.
Tämä on väistämätöntä, koska myyjien määrä ei voi moninkertaistua lyhyessä ajassa. Se olisi kuitenkin edellytys
kannattavalle liiketoiminnan verkoston alimmilla tasoilla, missä yli 99 % osallistujista majailee.
Pyramidin palkkiojärjestelmän eri tasot pätevöitymisen mukaan, joita on yleensä 7 – 10 eri tasoa ”johtajia”. Vain
alle yksi prosenttia pätevöityy ylemmäksi kuin toiselle tasolle tässä hierarkkisessa järjestelmässä eikä asia voi
olla millään muulla tavalla. Järjestelmä on suunniteltu toimimaan siten. 99 prosentilla ei ole mitään mahdollisuutta
pätevöityä kahta tasoa ylemmäksi ja se on tarkoituskin. Järjestelmät pysyvät pystyssä jatkuvasti uusiin häviäjiin
vaihtuvan alalinjan ansiosta. Tämä on koko idean tarkoitus: pettää monia, joiden pienistä sijoituksista
harvalukuinen joukko pyramidin huipulla saa valtavat tulot itselleen ja pääyhtiö voittonsa. Useimmissa yhtiöissä
pyramidin huipulla olevat alle yksi prosenttia kaikista edustajista saavat 50 – 80 % kaikista palkkioista!
Seuraava ihannetapaus toteutuu yleensä vain pyramidin huipulla niiden kohdalla, jotka aloittivat
koko järjestelmän. Suomessa he ovat pääosin yhtiöiden omistajia kuten Move Networks Oy:ssä, jonka verkosto
(Move Members Club eli MMC ja Team Infinity) toimii vuonna 2007 S2E Finland nimisen yhtiön verkkokaupan
suosittelumyyjinä ja verkoston rakentajina.
Seuraavat kuvat sopivat muihin monitasojärjestelmiin paitsi unilevel matrixiin (yksi kuva), missä on rajoitettu
osallistujien määrä alle seitsemään edustajaan ensimmäisellä tasolla. Näet näistä kuvista sen, miten verkostot
kasvavat yksilinjaisina tai ”yksijalkaisina” syvyyttä kohti. Suurin osa osallistujista häviää rahaa ja
passivoituu ennen pitkää. He jäävät ikuisesti pyramidikaavioon passiivisina ”tulokeskuksina”.
Sinulle ollaan ehkä tarjottu loistavaa tai hyvää mahdollisuutta ansaita helposti lisää rahaa pienellä tai
lähes olemattomalla riskillä? Sinut on ehkä kutsuttu salamyhkäisellä tavalla värväyskokoukseen tai joku vanha
kauan kateissa ollut ystäväsi on soittanut sinulle ja kutsunut sinut kanssaan kahville? Sinulle on esitetty
vedenpitävää suunnitelmaa, jonka mukaan voit rikastua tai saada jatkuvasti lisätuloja tekemättä loppujen lopuksi
paljon mitään sen eteen, kunhan vain olet ensin nähnyt vähän vaivaa oman organisaatiosi alulle panemiseksi.
Verkosto etenee sen jälkeen itsestään ja sinä saat nauttia lisätuloista laittamatta tikkua ristiin sen hyväksi.
Voit vetäytyä varhain eläkkeelle ja kuluttaa enemmän aikaa perheesi sekä harrastustesi parissa. Voit alkaa
viettää laatuelämää ja kaikki se on mahdollista, kun vain lähdet mukaan tähän ennennäkemättömään tilaisuuteen.
Mutta onko asia niin kuin sinulle on väitetty?
Löydät vastauksen tutustumalla aiheeseen ilman ennakkoasenteita. Sivuillani on kattava hakemisto eri lähteistä, joista tietoa on saatavana. Nämä eivät ole pelkästään omia mielipiteitäni vaan perustuvat alan tilastoihin ja tehtyihin tutkimuksiin. Tilastot ovat peräisin pääosin verkostomarkkinointiyhtiöiltä itseltään. Todennäköisyyslaskelmat voi tarkistaa jokainen, joka osaa sen verran matematiikkaa. Jos et osaa, niin sivuiltani löytyy myös yksinkertaisempia tapoja päästä selville siitä, onko verkostomarkkinointi todella niin hyvä mahdollisuus lisäansioihin kuin mitä väitetään ja sisältyykö liiketoimintaan mitään riskejä. Jos et ymmärrä matematiikkaa ja vaikeita perusteluja, niin lue Selviytymisoppaat 1 ja 2, jotta saat selvän kuvan bisneksestä. Nämä artikkelit sopivat myös oppineille ja viisaille, sillä kuka tahansa voi erehtyä, kun verkostomarkkinoinnin ”kärpänen” puraisee häntä ja lumoaa tenhollaan. (myrkyllään)
Sinustako menestyvä liikemies?
Neuvon sinua varaamaan itsellesi aikaa ja lukemaan tämän kirjoituksen ensin loppuun asti, minkä jälkeen voit lukea sen uudestaan ja tarkistaa linkkien takana olevan informaation. Siirry lopuksi Hakemistoon ja selaa sivustoni lävitse. Toivottavasti löydät tarvitsemasi informaation ja osaat tehdä järkevän päätöksen, lähteäkö mukaan tarjottuun ”mahdollisuuteen” vai ei. Jos olet jo liittynyt mukaan johonkin ketjuun, etkä ole varma siitä, että toimit oikein ja onko firma tai myyntiorganisaatio luotettava ja toimiiko se moraalisesti hyväksyttävällä tai eettisellä tavalla, niin nämä sivustot voivat auttaa sinua löytämään totuuden. En paneudu niinkään yksittäisiin verkostomarkkinointi-firmoihin kuin alaan yleisellä tasolla, koska jokaisen firman tutkiminen ja haastaminen oikeuteen erikseen olisi tuulimyllyjä vastaan taistelemista. Firmoja on niin paljon, ettei kenenkään voimat ja energia riitä edes yhteen liitettyinä sellaiseen urakkaan. Jos onnistun osoittamaan kirjoituksissani toteen sen, että kaikki verkostomarkkinointifirmat toimivat samojen periaatteiden mukaan ja rikkovat samalla tavalla moraalia, etiikkaa sekä lain säädöksiä vastaan, niin olen onnistunut tavoitteessani ja voit yhtyä näkemykseeni, ettei ole olemassa sellaista kuin ”rehellisesti ja eettisesti toimiva verkostomarkkinointiyritys”.
Sinulle ei sanottu ehkä suoraan, että kyse on verkostomarkkinoinnista vaan kyse on jostakin uudenlaisesta
”franchise-yrittäjyydestä”, joka on mahdollista kenen tahansa aloittaa pienien alkukustannusten ansiosta.
Mitään erityisosaamista tai suurta tuttavapiiriä ei tarvita, ei aiempaa kokemusta myyntitoiminnasta tai yrittäjyydestä,
vaan jokaiselle tarjotaan tätä loistavaa mahdollisuutta ja ylälinja kouluttaa uudet jäsenet tehtävään.
Kuulostaa ensi alkuun reilulta, että ammattitaidottomille tavallisille ihmisille tarjotaan hyvää mahdollisuutta
menestyä, mutta pysähdy nyt hetkeksi miettimään sitä, onko tämä mahdollisuus todellakin niin hyvä kuin väitetään ja
onko jokaisella mukaan lähtevällä yhtäläiset mahdollisuudet menestyä vai ei? Onko menestymisen kannalta mitään
merkitystä sillä, missä vaiheessa liityt mukaan verkostoon: ensimmäisten joukossa vai vasta vuosien kuluttua?
Tarvitaanko menestymiseen sittenkin hyvä maine, laaja ystävien joukko, lukuisa määrä tuttavia ja valmiita kontakteja,
korkea koulutustaso, keskimääräistä parempi älykkyys, johtajuuteen tarvittavia ominaisuuksia, sinnikkyyttä,
peräänantamattomuutta, aikaa, sosiaalisia taitoja, kunnianhimoa, nousukkuutta, hyväksikäytön taitoja, myyjän
ominaisuuksia, hyvän puhujan lahjoja, luontevaa esiintymistä, tyylitajua, trendikkyyttä, tietotekniikan ja
informaatioteknologian osaamista, yrittäjätoimintaan liittyvää osaamista, kirjanpitotaitoa, tuloslaskentaa,
budjetointia, tuloslaskelmien ja taseen ymmärtämistä, veroasioihin liittyvää osaamista, strategian suunnittelua ja
riskien hallinnan kykyä, markkinoinnin osaamista, liiketalouden erityisosaamista, jne. jne. Kuulostaako siltä, ettei
sinulla ole näitä erityisiä kykyjä, jotka mahdollistavat sinun menestymisesi liike-elämässä? Ihmetyttääkö sinua se,
kun kerron, että noin 90 % mukaan lähtevistä verkostoijista ei tiedä juuri mitään näistä vaadituista ominaisuuksista
ja on koulutukseltaan vaatimatonta tasoa, ihan tavallisia ihmisiä, työttömiä, opiskelijoita, eläkeläisiä, (nuorten
jälleenmyyjien vanhempia) matalapalkka-aloilla työskenteleviä ihmisiä? Miten ihmeessä sinä luulet, että joku voisi
onnistua muuttamaan koulutuksen avulla näiden ihmisten synnynnäisiä ominaisuuksia ja kutsumusta? Ei mitenkään!
Verkostomarkkinointi on suuri ilmakupla, joka puhkeaa, kun annat totuuden sanan puhkaista sen. Jatka siis
lukemista…
Onko menestyminen arpapeliä?
Uskotko ensinnäkin sen, että sinä olet syntynyt yrittäjäksi? Uskotko sen, että olet luonteeltasi myyntitykki?
Uskotko sen, ettei suurta tuttavapiiriä ja aiempia kontakteja tarvita, jotta idean saisi myytyä riittävän monelle
uudelle ehdokkaalle, jotka täytyy värvätä mukaan, jos mielit onnistua bisneksessä ja saada edes omasi takaisin,
puhumattakaan siitä, että saisit toiminnasta voittoa ja jatkuvia tuloja, jopa rikastuisit sen avulla ja varmistaisit
lokoisat eläkepäivät tekemättä lopulta enää yhtään mitään?
Sen sijaan, että ideaa mainostettaisiin verkostomarkkinointina, on keksitty uusia nimityksiä, joiden tarkoitus
on harhauttaa ehdokkaita ja jälleenmyyjiä luulemaan, ettei kyse olekaan verkostomarkkinoinnista, vaikka sitä se
juuri on. Uusia nimiä ovat: people´s franchising, franchise-yrittäjyys, networking, verkostopohjainen markkinointi jne.
Muistutan tässä heti alkuun siitä, ettei verkostomarkkinointi ole franchise-yrittäjyyttä, koska siinä ei pyritä
lainkaan rajaamaan jälleenmyyjien eli liikkeenharjoittajien määrää vaan verkostoa pyritään kasvattamaan rajattomasti,
jolloin tietyllä alueella on lopulta liikaa jälleenmyyjiä, jotta jokainen voisi menestyä ja saada voittoa. Voittoa voi
saada tosin siitä, että myy pelkkiä tuotteita riittävän hyvällä katteella, mutta sekin on vaikeata, koska tuotteet
ovat yleensä ylihintaisia eikä niillä ole todellista kysyntää.
Mitä useampia jälleenmyyjiä alueella on, sitä vaikeampi on saada tuotteitakaan myydyksi ja ne joudutaan myymään
usein sukulaisille sekä tuttaville omakustannushintaan eli niistä ei saada lainkaan voittoa. Koska menestymisen
toiveet perustuvat alalinjan myynnistä/ liikevaihdosta saataviin palkkioihin, on jokaisen uuden jälleenmyyjän
pystyttävä rakentamaan itselleen alalinja eli liittämään tietty määrä uusia jäseniä verkostoon, jotta olisi
oikeutettu saamaan palkkioita heidän liikevaihdostaan. Jotta se olisi mahdollista, täytyy pystyä täyttämään tietyt
tarkoin määritellyt pätevöitymisen säännöt ja pysymään itse jatkuvasti aktiivisena, mikä tarkoittaa sitä, ettei
riitä, jos ostaa itse tietyn määrän tuotteita kuukaudessa tai tietyssä ajassa – mikä tosin on YKSI edellytys
aktiivisena olemiselle – vaan SEN LISÄKSI myös alalinjan täytyy olla tietyllä tavalla aktiivinen ja KULUTTAA
tietty määrä firman tuotteita, jotta ylälinja olisi oikeutettu palkkioihin. Menitkö sekaisin? Älä ihmettele, sillä
verkostomarkkinoinnin palkkiojärjestelmien tarkoitus on saada jälleenmyyjät niin sekaisin, etteivät he ymmärrä
todennäköisiä mahdollisuuksiaan saada palkkioita alalinjasta ja menestyä. Palaan asiaan palkkiojärjestelmiä
käsittelevässä kappaleessa.
Franchise-yritystä perustettaessa kartoitetaan tarkoin yritystoiminnan riskit ja kannattavuus. Tietylle alueelle
ei perusteta kovin herkästi liikaa samanlaisia yrityksiä. Yhdessä kaupungissa voi olla esimerkiksi vain kaksi
McDonald´s -ravintolaa, (tyypillinen franchise-yritys) koska alueella ei ole riittävästi asiakkaita ylläpitämään
useampaa yritystä. Tässä ei ole ratkaisevana tekijänä pelkästään se, kuinka monta McDonald´s ravintolaa alueella on,
vaan alan yleinen kilpailutilanne eli kaikki pikaruoka-paikat ja lounasravintolat sekä asukkaiden ynnä potentiaalisten
asiakkaiden määrä otetaan tarkasti huomioon kannattavuuslaskentaa tehtäessä. Franchise-yritystä ei pääsääntöisesti
perusteta, jos alalla on jo valmiiksi ylitarjontaa eikä ole mahdollista vallata olemassaolevien yritysten markkinoita
ylivoimaisella tuotekonseptilla tai hintakilpailulla. Verkostomarkkinoinnissa ei tehdä lainkaan tällaista
bisnes-kartoitusta vaan jokainen uusi jäsen liitetään mukaan jälleenmyyjien ketjuun, kun hän vain MAKSAA liittymisestä
aloituspaketin tai lisenssin hinnan ja/ tai OSTAA yhtiön tuotteita. Ilman näiden kriteerien täyttymistä ei voi
lähteä mukaan verkostomarkkinointiin. Sinulla on siis OSTOPAKKO, vaikka se on naamioitukin
joissakin järjestelmissä ”vapaaehtoisuudeksi”. Todellisuudessa on kuitenkin pakko kuluttaa, jos haluaa
olla toiminnassa aktiivisesti mukana. Maailmassa ei taida olla kovin montaa muuta bisnestä, jossa myyjän on pakko
ostaa tuotteita omalta firmalta? Jos myyn esimerkiksi Mercedes Benz -autoja tai kodinkoneita, niin minun ei ole
pakko ostaa oman firmani tuotteita.
Koska monitasomarkkinoinnissa yksittäisen jälleenmyyjän menestyminen on pääosin kiinni alalinjan rakentamisesta
ja sen liikevaihdosta saatavista jatkuvista palkkioista, on jokaisella uudella jälleenmyyjällä ”värväämisen pakko”, jos mielii menestyä liiketoiminnassa. Tästä johtuen tulisi jokaisen uuden jälleenmyyjän perustaa
uusi ”franchise-yritys” ja auttaa jokaista alalinjansa jäsentä perustamaan samanlainen ”franchise-yritys”
ja näin aina edelleen, kunnes maailman ihmiset olisi käyty loppuun asti. Ei riittäisi se, että korttelin jokaisessa
liikehuoneistossa olisi samanlainen ”franchise-yritys”, vaan sellainen pitäisi olla kunnan jokaisessa
asunnossa ja jokaisen asukkaan omassa huoneessa tai sängyn vieressä ja sittenkin se tietty prosentuaalinen osuus
jälleenmyyjistä jäisi tappiolle liiketoiminnassa, koska järjestelmä on suunniteltu ja rakennettu sellaiseksi, että
suurimman osan jälleenmyyjistä täytyy jäädä liiketoiminnassa tappiolle, jotta pieni osa verkostoa sekä pääyhtiö saisi
voittoa. Tappiolle jäävien prosentuaalinen osuus ei muutu niin kauan kuin menestymisen edellytyksenä on uusien
jäsenten värvääminen eikä pelkällä tuotemyynnillä voi saada voittoa tai kohtuullista korvausta tehdystä työstä.
(euroa/ tehty työtunti, kun kaikki toiminnasta aiheutuneet kulut otetaan laskuissa huomioon)
Jos tutkit verkostomarkkinointia objektiivisesti ja ymmärrät edes vähän liiketalouden perusteita, niin
olet nyt huomannut sen, ettei verkostomarkkinointi ole franchise-yrittäjyyttä, koska siinä ei pyritä millään
tavalla rajaamaan jälleenmyyjien eli ”franchise-yritysten” määrää eikä riskejä kartoiteta ja tehdä
kannattavuuslaskelmia ennen uuden yrityksen perustamista.
Miksi ideaa myydään eri nimellä kuin `verkostomarkkinointi´ tai `monitasomarkkinointi´, jotka ovat teollisuuden alan virallisia nimityksiä? (englanniksi: Network Marketing ja Multi-Level Marketing) Syy on verkostomarkkinoinnin huonossa maineessa. Se yhdistetään mielissä helposti laittomiin pyramidi-huijauksiin ja laittomaan rahan keräykseen sekä ketjukirjeisiin. Verkostomarkkinointifirmoja on haastettu toistuvasti oikeuteen ja syytetty niitä näistä rikkeistä; osa on tuomittukin ja lakkautettu poliisin sekä viranomaisten toimesta. (mm. SkyBiz Inc., joka oli yksi suurimmista pyramidihuijauksista ihmiskunnan historiassa. vv. 1998-2003)
Sanovat, että pyramideja on Egyptissä… mutta eikö myös Suomessa? 😉
Vaikka tietyt firmat ovat toimineet jo vuosikymmeniä – Amway vuodesta 1959 asti – niin se ei todista liiketoimintaa moraaliltaan hyväksyttäväksi ja eettiseksi. Liikeideaa on kaupittelemassa lukuisa joukko ns. ”itsenäisiä edustajia”, (IE) ”jälleenmyyjiä” tai ”liikkeenharjoittajia”. He ovat itsenäisiä elinkeinon harjoittajia, vaikka toimisivat ensin yksityisinä henkilöinä, niin kuin yleensä jokainen tekeekin. Muista, että sinun täytyy perustaa lopulta oma firma, jos aiot jatkaa liiketoimintaa ja noudattaa lakia, mikäli menestyt suunnitelman mukaisella tavalla. Amway -konseptissa jäseniä kutsutaan lyhenteellä ILH. (Itsenäinen liikkeenharjoittaja) Eri firmoissa käytetään jäsenistä erilaisia nimityksiä. Lisäksi on hierarkian mukaan eri nimityksiä verkoston eri tasoilla työskenteleville jäsenille. Näille nimityksille on yhteistä englanninkielinen alkuperä, joka saa nimet kuulostamaan hienoilta ja arvokkailta: tittelit ovat joillekin ihmisille tärkeitä, varsinkin, kun heillä ei ole mitään kunnon koulutusta tai ammattia muualta. 😉 Jopa alimman tason jälleenmyyjä saa käyttää itsestään hienoa englanninkielistä nimitystä kuten esimerkiksi ”Team Trainer”. (ACN-yhtiön järjestelmässä käytetty termi.) Suosittuja nimityksiä ovat Executive, Manager, President…
Olisiko sinusta hienoa, jos sinua kutsuttaisiin nimellä ”Vice President”?
Mieti nyt sitä, millä tavalla liiketoimintamahdollisuus esitettiin juuri sinulle? Herättikö se sinussa toiveita
tulevien palkkioiden tuomasta ostovoimasta? Kerrottiinko sinulle palkkioesimerkkejä suurista tuloista ja miten
helposti ne voidaan saavuttaa? Sanottiinko sinulle, että sinun tarvitsee käyttää toimintaan vain vähän aikaa,
ehkä 5-12 tuntia viikossa ja se riittää menestyksen saamiseksi? Kerrottiinko sinulle liiketoiminnan todellisista
riskeistä ja toiminnan kuluista? Mitä sinulle sanottiin alan huonosta maineesta tai palkkiojärjestelmästä?
Kerrottiinko sinulle se, että palkkiojärjestelmä ja organisaatio on suunniteltu siten, että vain harvat verkoston
jäsenet saavat palkkioita alatasojen myynnistä? (Sinä olet verkoston alimmalla tasolla silloin, kun lähdet mukaan
toimintaan.)
Puhuttiinko sinulle mitään vallitsevasta markkinatilanteesta ja tuotteiden hinnoittelumahdollisuuksista?
Markkinatilanne kertoo alalla vallitsevasta kilpailusta. Sinulle olisi pitänyt kertoa, mitä kaikkia firmoja
alueellasi toimii tai kuinka paljon niitä on, millainen kysyntä on myymilläsi tuotteilla ja mikä on kyseisen
firman markkinaosuus sekä realistiset tavoitteet. Sanottiinko sinulle, kuinka monta sinua vastaan kilpailevaa
jälleenmyyjää omalla alueellasi jo valmiiksi toimii? Jokainen saman verkoston jälleenmyyjä, joka ei toimi suoraan
omassa alalinjassasi, on sinun kilpailijasi ja huonontaa mahdollisuuksiasi menestyä. He vievät sinulta asiakkaat ja
potentiaaliset uudet jäsenet, joita sinun tulisi pystyä värväämään alalinjaasi.
Oletko miettinyt sitä, kuinka järkevää on tehdä työtä yhdessä sellaisen teamin kanssa, joka värvää koko ajan
sinulle kilpailijoita ja josta suurin osa ON sinun kilpailijoitasi? Kun liityt verkostoon, niin jokainen ennen
sinua liittynyt jäsen on sinun kilpailijasi: myös se henkilö, joka on pyytänyt sinua mukaan toimintaan
ja on sinun ”sponsorisi” tai ”valmentajasi” – nimitykset vaihtelevat eri verkostoissa ja niitä
keksitään koko ajan lisää. Hän sanoo auttavansa sinua rakentamaan itsellesi bisneksen, jonka kautta saavutat pysyvän
menestyksen, mutta todellisuudessa hän auttaa lukuisia muita kilpailemaan sinun kanssasi ja viemään sinulta asiakkaat!
Tämä siitä syystä, että hänellä on useita eri alalinjoja, joista sinä muodostat vain yhden ja jokaista on autettava
eteenpäin: myös sinua vastaan kilpailevia sponsori-linjoja! Itse asiassa sinun sponsorisi auttaa sinua rakentamaan
itselleen tuottavaa bisnestä, jonka rahoittajana ja maksumiehenä sekä ilmaisena työntekijänä olet sinä ja
sinun alalinjasi, jos saat siihen värvättyä ketään. Yleensä ne värvätyt ovat oman perheen jäseniä, sukulaisia ja
ystäviä, mutta kuinka kauan olet hyvissä väleissä heidän kanssaan, kun he huomaavat, että olet vetänyt heidät mukaan
toimintaan, jossa heidän aikansa ja rahansa huijataan muutaman ammattivärvääjän sekä pääyhtiön hyväksi?
Tiesitkö, että pedot syövät jäniksiä? Mitä tapahtuu, kun paljastuu, että ylälinjasi silmänkääntötemppujen tekijä paljastuukin leijonaksi?
Niin: luultavasti se sinun sponsorikin on vain hyväksikäytetty petoksen uhri, vaikka luulee tekevänsä
itselleen tuottoisaa bisnestä ja auttavansa alalinjaansa menestymään. Todellisuudessa sitä tuottoisaa
bisnestä rakennetaan vain teamin ylätasoja varten, joilla ”lepää” muutama ”hassu” alan ammattilainen.
Heidän toimeentulonsa on täysin riippuvaista alalinjan ostamista tuotteista ja mainosmateriaalista, motivoivista
kaseteista, videokaseteista, CD-rompuista, DVD-levyistä, kirjoista, eventeistä, tapahtumista, koulutustilaisuuksista,
värväyskokousten maksuista eli ”alalinjan tappioista liiketoiminnassa”. Nämä kulut muodostuvat uusien jäsenten
tappioiksi yhdessä muiden kulujen kanssa, sillä mitään liiketoimintaa ei voida harjoittaa ilman kuluja. (Kuluista
lisää hetken kuluttua liiketoiminnan riskien yhteydessä.)
Toisten voitto on toisten tappio. Rahaa ei tule verkostoon taivaasta vaan joku on aina maksumiehenä. Varsinaisten
asiakkaiden puuttuessa joutuvat maksumiehiksi verkoston alalinjojen jäsenet. Vaikka todellisia asiakkaita olisi,
niin jäsenet maksavat silti ”peiteltyä liittymismaksua” tuotteiden hinnassa, joita he eivät muuten ostaisi.
Tämä on ns. pääkallorahaa eli maksua ylälinjalle sen suorittamasta värväystoiminnasta. Pääkallorahaa maksetaan
lisäksi koulutus- ja mainosmateriaalin, tapahtumien ja kokousten sekä lisenssi- ja vuosimaksujen muodossa. Tietänet
jo tässä vaiheessa tai ainakin kohta, ettet pääse mukaan toimintaan, ellet maksa siitä? Ensimmäinen todellinen
kontaktisi yritystoiminnan kylmään ja kovaan maailmaan on se, että joudut sijoittamaan sinne vaivalla hankkimiasi
varoja tai – mikä pahinta – otat lainaa tätä liiketoimintaa varten, joka nielee säästösi yli 99 prosentin
varmuudella. Tässä lienee riittävästi syitä, miksi sinun kannattaa jatkaa tämän dokumentin lukemista…
Eläkepäiviesi unelmien täyttymys… vai taloudellisten toiveittesi romahdus?
Sanottiinko sinulle kuinka monta aktiivista jäsentä tarvitset alalinjaasi ollaksesi oikeutettu sen liikevaihdosta maksettaviin palkkioihin? Toisin sanoen: kerrottiinko sinulle, kuinka monta uutta jäsentä sinun pitää pystyä värväämään yhdessä teamisi kanssa alalinjaasi, joiden pitää LISÄKSI olla jatkuvasti aktiivisia, eli ostaa tietty määrä tavaraa tietyssä ajassa, JA värvätä edelleen uusia jäseniä verkostoon, jotka täyttävät samat kriteerit, JOTTA olisit oikeutettu saamaan palkkioita sen liikevaihdosta? Tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä, mutta eri yhtiöiden palkkiojärjestelmien mukaan on erittäin vaikeata saavuttaa edes alimmainen pätevöitymisen taso, puhumattakaan siitä, että se voitaisiin myös säilyttää. Jos sinua sponsoroiva henkilö ei kertonut sinulle näitä edellisissä kappaleissa lueteltuja taloudellisen turvallisuutesi kannalta tarpeellisia tietoja, niin hän syyllistyi lain rikkomiseen, josta on olemassa myös oikeuden ennakkopäätös Markkinatuomioistuimesta, koskien Golden Products -tuotteita myyvää firmaa nimeltään GNLD eli Golden Neo Life Diamite. (Lähde: Teemu Mäntynen, Pyramidisivut, linkit vanhentuneet, http://www.iki.fi/senator/mti-1994-14.htm ja katso myös muut tapaukset: http://www.iki.fi/senator/lakitupa.htm )
Suurinta osaa harhaanjohtavaa markkinointia harjoittavista jälleenmyyjistä ei potkita pois verkostoista, koska
heidän organisaationsa tekevät suurimmat voitot pääyhtiölle. On muistettava myös se, että suurin osa verkostoissa
huhuina leviävistä perättömistä myyteistä ja valheista on itsensä pääyhtiön sinne laittamia, mutta pääyhtiö on
siivonnut omaa virallista mainontaansa sen jälkeen, kun viranomaiset ovat puuttuneet siihen.
Rikkomuksista ei rangaista vaan niistä palkitaan maksamalla täydet palkkiot huijaamalla mukaan saaduista uusista
jäsenistä eli heidän ostamistaan tuotteista. Firma saa liittymismaksuun verrattavat laittoman pyramidijärjestelmän
voitot myymällä tuotteita verkoston sisälle, jäsenille, jotka eivät muuten ostaisi sen yhtiön tuotteita kuin
ainoastaan bisnesmahdollisuuden takia. Tuotteita on yleensä pakko ostaa, jos haluaa tehdä bisnestä myymällä kyseisen
yhtiön tuotteita.
Vain muutaman dollarin tähden…
Kauan aikaa markkinoilla olleen yhtiön ohjeistuksessa ja säännöissä kielletään yleensä selvästi harhaanjohtava
markkinointi ja katteettomien toiveiden herättäminen palkkioesimerkkejä kertomalla, mutta käytännössä niitä ohjeita
ei tarvitse kenenkään noudattaa. Sinäkin tiedät sen, onko sinulle kerrottu hurjia palkkioesimerkkejä ja herätetty
toiveita palkkioiden tuomasta ostovoimasta vai ei: useimpien kohdalla vastaus on kyllä. Kun olet lukenut näinkin
pitkälle, on todennäköistä, että myös sinulle on kerrottu esimerkkejä siitä, miten helposti verkostomarkkinoinnin
avulla voi tienata hyvinkin merkittäviä summia ja pienellä työpanoksella, kenties 5-12 tunnilla viikossa.
Lue seuraavasta Amway -liiketoimintaa kritisoivasta linkistä, riittääkö niin pieni työmäärä vai ei, jotta voit
rakentaa itsellesi kannattavan verkoston, jolla elätät itsesi päätoimisesti?
Jos luet edellä linkkinä mainitun artikkelin ja muutlähteet Amwaystä kokonaisuudessaan, niin huomaat, ettet pääse todennäköisesti edes alimmalle pätevöitymisen tasolle, vaan jäät muiden tappion kärsineiden joukkoon, ellet uhraa enemmän ajastasi liiketoiminnan rakentamiseen, ja sinulta puuttuvat tarvittavat kontaktit sekä erityisosaaminen eli hyvän yritysjohtajan taidot. (Tai sitten olet vain liian rehellinen voidaksesi onnistua: et voi jatkaa harhaanjohtavaa markkinointia ja suoranaisten valheiden kertomista asiakkaille sekä ehdokkaille, joita sinun tulisi liittää alalinjaasi.)
Verkostomarkkinointi-firmat mainostavat omia palkkiojärjestelmiään ja kehuvat niitä paremmiksi kuin muiden
vastaavien firmojen järjestelmiä. Käytännössä järjestelmät ovat toistensa kopioita, joihin on tehty vain vähän
muutoksia. Palkkiojärjestelmä on nerokas ansa, jonka avulla pimitetään jälleenmyyjiltä heidän todellinen
mahdollisuutensa saada palkkioita alalinjan myynnistä ja menestyä sitä kautta liiketoiminnassa.
Palkkiojärjestelmästä sanotaan, että se on selkeä ja yksinkertainen. Todellisuudessa se on niin sekava ja
monimutkainen, ettei edes ydinfyysikko tai Nobelin palkinnon saanut taloustieteilijä saa siitä selvää. Kukaan ei
pysty todistamaan aukottomasti, missä kaikissa tapauksissa jälleenmyyjä on oikeutettu saamaan palkkioita ja kuinka
paljon.
Palkkiojärjestelmässä on luultavasti ”peilejä” eli ristiriitaisia ehtoja. Toinen ehto lupaa palkkioita,
mutta toinen ehto kumoaa sen. Tällä tavalla johdetaan jälleenmyyjiä tarkoituksella harhaan, etteivät he tietäisi,
miten vaikeata on saada palkkioita alalinjan liikevaihdosta eli pätevöityä ja pysyä ”aktiivisena”.
Jos firma olisi rehellinen ja toimisi avoimesti, niin se pitäisi palkkiojärjestelmää kaikkien luettavana
kotisivullaan, jotta ehdokkaat saisivat mahdollisuuden tutustua rauhassa siihen, miten hyvä mahdollisuus heillä on
menestyä tai menettää rahansa ja aikansa verkoston ylätasojen sekä pääyhtiön hyväksi. Koska verkostomarkkinointi on
huijausta, ei tähän anneta mahdollisuutta. On yleensä ihme, jos palkkiojärjestelmän saa kotiinsa tarkempaa
tutkimusta varten.
Yleinen tapa huijata palkkiojärjestelmällä on se, että toisen ehdon perusteella uusi jälleenmyyjä alkaa saada
”heti” palkkioita ”kaikesta alalinjan liikevaihdosta”, mutta toinen kohta kumoaa tämän ehdon ja
käy ilmi, että ennen kuin jälleenmyyjä on oikeutettu alalinjasta saataviin palkkioihin, täytyy hänen ostaa tietyllä
määrällä tavaroita firmasta ja/ tai saada tietty määrä jäseniä alalinjaansa, jotka tekevät samoin eli ostavat
tietyllä määrällä tuotteita ja saavat alalinjaansa tietyn määrän uusia jäseniä. Tällä tavalla pidetään verkostoa
ostamisen ja värväämisen kierteessä. Tarkoitus on saada jäsenet kuluttamaan niin paljon kuin mahdollista ja
mahdollisimman lyhyessä ajassa. Toiminnalle on ominaista KIIRE, sillä uusilla jäsenillä on kiire rakentaa alalinjaansa
ja saavuttaa ensimmäinen pätevöitymisen taso, jotta sitä kautta avautuisi mahdollisuus tuottoisan liiketoiminnan
rakentamiseen. Pelkästään tuotteita myymällä ei siihen ole mahdollisuuksia, koska tuotteilta puuttuu todellinen
kysyntä, alalla on huono maine ja ihmiset ostavat mieluummin muualta tuotteensa, tuotteet ovat ylihintaisia ja
markkinat ovat kyllästyneet eli tietyllä alueella toimii liiaksi jälleenmyyjiä myymässä samoja tuotteita.
Toinen palkkiojärjestelmän harhautus on herättää toive ”jatkuvista” tai ”pysyvistä tuloista”.
Käytännössä oman aseman säilyttäminen verkoston alimmillakin pätevöitymisen tasoilla on työn ja tuskan takana. Vielä
vaikeampaa on nousta järjestelmässä ylöspäin, korkeammalle pätevöitymisen tasolle.
Palkkiojärjestelmät ovat pääyhtiöiden laatimia, joten ne ovat
vastuussa tästä tahallisesta ”itsenäisten edustajien” ja uusien ehdokkaiden harhaanjohtamisesta. Näitä
samoja palkkiojärjestelmiä saatetaan näyttää myös uusille ehdokkaille ja niin tulisikin tehdä. Jos sinua on pyydetty
lähtemään mukaan johonkin järjestelmään, niin sinulla on oikeus pyytää palkkiojärjestelmä tutkittavaksesi, jotta voit
nähdä siitä todennäköisen mahdollisuutesi menestyä eli rakentaa alalinja, jonka liikevaihdosta saat palkkioita –
tai sinun pitäisi saada – mikä toteutuu kuitenkin vain harvojen jälleenmyyjien kohdalla.
Palkkiojärjestelmissä on kuvattu ainoastaan niin sanottu optimaalinen verkoston leviämisen malli, jossa jokainen uusi jälleenmyyjä saa rakennettua itselleen alalinjan. Todellisuudessa vain alle puolet kaikista jälleenmyyjistä saa alalinjaansa edes yhden jälleenmyyjän. Tästä syystä verkoston linjat katkeilevat ja useimmista jälleenmyyjistä tulee verkostoon ns. ”passiivinen” tulokeskus eli toiminnasta luopunut jäsen. Tulokeskus tarkoittaa yhtä pallukkaa eli jälleenmyyjää järjestelmän rakennekaaviossa. Verkosto ei tyrehdy kokonaan, mutta se etenee vain harvoja tuottavia linjoja pitkin ja jokaisessa linjassa mahtuu väliin lukuisia ”passiivisia” tulokeskuksia.
Kun palkkiojärjestelmää mainostetaan yksinkertaiseksi ja helpoksi ymmärtää, niin useimmat jälleenmyyjät eivät kehtaa tunnustaa, etteivät ymmärrä siitä yhtään mitään: jos he sen tekisivät, niin he tunnustaisivat olevansa tyhmiä! Tästä muistuu mieleeni vanha kunnon H. C. Andersenin satu ”Keisarin uudet vaatteet”, jossa kaksi ovelaa vaatturia ryöväsivät keisarilta rahat ja saivat hänet röyhistelemään ilkosillaan suuren väkijoukon edessä, kun hän luuli olevansa puettu hienoimpiin ”mahdollisiin” vaatteisiin, mitä ikinä edes kuvitella saattaisi maan päältä löytyvän. Tässä kohden pyydän sinua kiinnittämään huomiota sanaan ”mahdollisuus”, sillä ”verkosto-keisarikin” puhuu aina mahdollisuudesta, mutta ei koskaan ”lupaa” mitään. Miten se voisikaan mitään luvata, koska se ei ole todellisuudessa mikään ”keisari” vaan petollinen vaatturi, joka huijaa tarkoituksella tietämättömiltä heidän rahansa ja aikansa, mutta mikä pahinta: turmelee heidän ystävyys- ja ihmissuhteensa!
Raha on kaiken pahan juuri ja saa monet lankeamaan ahneuden ansaan…
Ole sinäkin yhtä vilpitön kuin sadun pieni poika ja huuda julki totuus, minkä kaikki näkevät, mutta kukaan ei
uskalla ääneen sanoa, ennen kuin joku ”viaton” sen tekee: ”Keisari on ihan alasti eikä hänellä ole
lainkaan vaatteita!” Tunnusta, ettet ymmärrä palkkiojärjestelmästä tuon taivaallista ja luota hajuaistiisi:
verkostomarkkinointi löyhkää tarkemmin tutkittuna kilometrien päähän! Valveutunut nenä erottaa kaatopaikan
löyhkän kukkien tuoksusta.
Verkostomarkkinointi ei ole enää mikään ”uusi tehokas tapa markkinoida
tuotteita” ja ”hyvä mahdollisuus lisäansioihin tai rikastumiseen”, sillä sitä on ollut olemassa
jo viitisenkymmentä vuotta ja miljoonat sekä taas miljoonat ihmiset ovat joutuneet kärsimään sen petollisuudesta.
Älä lankea ahneuksissasi rahan ansaan, sillä sellaista ei olekaan kuin ”helppo” tai ”ilmainen”
raha. Jos joku tarjoaa sinulle sellaista, niin hän valehtelee aivan varmasti. Vaikka joku mainostaisi sinulle ideaa
siten, että joudut tekemään kovasti työtä elantosi eteen, niin sittenkin mainonta on harhaanjohtavaa ja lain
vastaista, koska kovalla työllä ei voi taata yhtään mitään, johtuen verkostomarkkinoinnin pyramidi-rakenteesta ja
alan huonosta maineesta sekä ylihinnoitelluista tuotteista ja jatkuvista kuluista, mitä toiminnasta aiheutuu. Monen
kohdalla on käynyt niin, että mitä enemmän he ovat sijoittaneet aikaa ja rahaa liiketoiminnan edistämiseen, sitä
enemmän he ovat menettäneet rahaa ja perhe-elämä sekä ystävyyssuhteet ovat kärsineet siitä. Jotkut ovat kokeneet
henkilökohtaisen konkurssin antautuessaan kokonaan idean vietäväksi. Verkostomarkkinointi ei olekaan ensisijassa
liiketoimintaa vaan pimeä kultti, joka kietoo jäsenensä ajatustenhallintaan tähtäävillä tekniikoilla ja aivopesee
heidät olemaan kritiikittömiä henkilön- sekä rahanpalvojia, joille on mahdotonta todistaa ilmiselvät epäkohdat, mitkä
kytkeytyvät petokseen.
Verkostomarkkinoinnin ideaa mainostetaan siten, että sanotaan siihen liittyvän hyvin vähän riskejä, jos ollenkaan,
kun uuden ehdokkaan menestymismahdollisuuksia kartoitetaan. Annetaan jopa ymmärtää sellaista, ettei liittyminen
maksa mitään, joten mitään ei voi menettääkään! Huomaat kuitenkin pian sen, että sinun täytyy ”maksaa
rahaa”, jotta voit edes aloittaa liiketoiminnan. Eikö rahan sijoittaminen olekaan enää riski?
Vaikka suoria liittymismaksuja ei perittäisi, on jälleenmyyjällä aina tuotteiden ostopakko, jolloin petos
sisältyy tuotteiden hintaan. Jälleenmyyjät eivät ostaisi tuotetta muutoin kuin bisneksen tekemisen vuoksi. Petos
on tuotteiden lisäksi oheismateriaalissa, jota kutsutaan ”työkaluiksi”. (Tools) Näitä ovat kaikenlainen
liiketoiminnan tueksi tarkoitettu materiaali ja toiminta: motivointikasetit, videonauhat, kirjat, tapahtumat,
eventit, koulutustilaisuudet, maksulliset värväyskokoukset, mainosmateriaali ja markkinointiin tarkoitetut välineet.
(käyntikortit, esitteet, jne.) Kaikki tämä on tuottavaa liiketoimintaa sille, joka niitä valmistaa ja myy pienissä
erissä yksityisille liikkeenharjoittajille eli verkoston jälleenmyyjille. Koska jälleenmyyjät eivät saa juurikaan
paljousalennuksia ostamistaan työkaluista eikä heillä ole varaa ostaakaan niitä kovin paljoa kerrallaan, voivat
työkalujen kauppiaat periä niistä hyvän hinnan ja tekevätkin suuren osan tuloistaan myymällä niitä. Pääyhtiön
”tuotteet” eivät ole pääasiallinen tulonlähde vaan ”verkostomarkkinoinnin idean” kaupittelu
yhä uudestaan ja uudestaan… Tästä likaisesta bisneksestä saa voiton työkalujen tuottaja ja hän tietää, mitä tekee.
Työkalujen tuottajat ovat usein lahjakkaita mainosmateriaalin tuottajia ja taitavia myyntimiehiä. Heillä on myös
riittävästi henkilökohtaista karismaa ja he osaavat liiketalouden perusteita. He ovat myös mestareita psykologisen
manipuloinnin ja harhaanjohtamisen alueella, taitavia esiintyjiä ja innostavia puhujia. He saavat osan tuloistaan
puhujapalkkioista, kun heitä kutsutaan tapahtumien juhlapuhujiksi.
Työkalujen tuottaja ja jakelija ei ole välttämättä sama kuin pääyhtiö, jonka ”tuotteita” verkoston kautta myydään. Työkalu-bisnes voi olla verkoston ylätasojen jälleenmyyjien omaa bisnestä, jolla he saavat jopa 80 % kaikista tuloistaan. Työkalut ovat erityisen kannattava tulonlähde silloin, kun pääyhtiö omistaa oikeudet niiden tuottamiseen ja myymiseen. Usein on vielä niin, että pääyhtiön omistajat omistavat suoraan tai välillisesti myös kaikki ensimmäiset tulokeskukset, jotka lähtevät firmasta ja joiden alle jälleenmyyjien verkosto rakentuu. Tällä tavalla omistajat saavat myös suurimman osan maksetuista palkkioista ja muut jäävät nuolemaan näppejään tai syövät niitä muruja, mitä herrojen pöydästä lattialle tippuu. Kaikki tyynni: tällainen toiminta on moraalisesti tuomittavaa ja myös laitonta, koska yhtiön omistajat, johtajat sekä johtavat jälleenmyyjät tietävät miten huono mahdollisuus yksittäisellä ”uudella jälleenmyyjällä” on saada omansa takaisin, päästä voitolle liiketoiminnassa tai saada kohtuullinen korvaus tekemästään työstä. Silti he mainostava liikeideaa ”hyvänä mahdollisuutena lisäansioihin”, jossa on vain ”pieni riski” tai ei riskiä ollenkaan.
Uhkapeliin liittyy aina häviämisen riski…
On harhaanjohtavaa markkinoida ideaa siten, ettei toimintaan liity mitään riskiä tai että riskit ovat pienet.
Riskiä on aina silloin, kun kuluja syntyy tai yritykseen uhrataan oma työpanos. Sen ei pitäisi olla koskaan
ilmaista, niin kuin se nyt verkostomarkkinoinnissa niiden kannalta ilmaista on, jotka siitä hyötyvät: pääyhtiö
ja muutamat huipputason sponsorit ylälinjassa. (Sponsori tarkoittaa henkilöä, joka pyytää muita ihmisiä mukaan
järjestelmään eli värvää verkostoon uusia jälleenmyyjiä tahi jäseniä – mitä nimeä heistä nyt käytettäneenkään.)
Kuluja muodostuu mm. puhelimen lisääntyvästä käytöstä, minkä huomaat heti ensimmäisessä puhelinlaskussa
liittymisesi jälkeen. Muita kuluja ovat edellä mainittujen lisäksi matkakulut, (auton käyttö, julkinen liikenne,
hotellit, ruokailut) postikulut, kirjanpitokulut, (esim. mahdollinen Osuuskunnan liittymismaksu, vuosimaksu,
käsittelymaksut ”tiliesi” hallinnoinnista, jne.) pankkien tilinhoitomaksut, verot, (palkkioista peritään
yleensä verot ennen kuin ne maksetaan jälleenmyyjille, vaikka nämä kärsisivät toiminnasta tappiota, kun kulut
huomioidaan; palkkiot ilmoitetaan harhaanjohtavasti bruttopalkkioina eikä verotusta mainita mainonnassa, vaikka
palkkiot maksetaan nettona; palkkion perusteena saatetaan ilmoittaa myynti, mikä on myös harhaanjohtavaa, jos
perusteena on liikevaihto eli myynti miinus tuotteiden arvonlisävero) toimistokulut, tietokoneen käytön
aiheuttamat kulut, tarjoilut, (joudut maksamaan hyvien tapojen mukaan esittelytilaisuuteen pyytämiesi ehdokkaiden
kahvituksen) jne. Kuluja muodostuu samaan tapaan kuin kaikesta liiketoiminnasta, vaikka sitä yritetäänkin peitellä
keksimällä monenlaisia selityksiä.
Älä anna johtaa itseäsi harhaan vaan ota selvää tosiasioista ennen kuin liityt mihinkään verkostoon. Jos olet
ehtinyt jo liittyä mukaan, niin viisainta on antaa myöten ja tunnustaa tappiot tässä vaiheessa eikä kasvattaa niitä,
mihin pääyhtiön ja huippusponsoreiden laatima ovela järjestelmä sinua houkuttelee. Mitä enemmän kulutat aikaa ja
rahaa liikeidean toteuttamiseen, sitä enemmän häviät ja joudut kärsimään myös ihmissuhteiden kaupallistamisesta.
Pääyhtiön ja huippusponsoreiden tarkoitus on saada jokainen verkoston jäsen kuluttamaan entistä enemmän rahaa
ja aikaa, koska he saavat siitä itselleen maksimaalisen hyödyn. Alatasojen jälleenmyyjät joutuvat tekemään työtä
ilmaiseksi ja tappiolla, mihin toisten voittomarginaali perustuu. Vaikka saisit rakennettua itsellesi jonkinlaisen
organisaation ja pääsisit palkkioiden makuun, niin eikö se ruoka maistu sinusta pahalle, kun se on petoksella
ansaittua rahaa, vaikka et itse olisikaan huijari luonteeltasi? Sinun ylälinjasi ja pääyhtiö kuitenkin ovat, tai
niin on syytä olettaa, koska he tietävät, että verkostot ovat täynnä harhaanjohtavaa markkinointia ja lain vastaista
toimintaa. He ovat itse asiassa itse suunnitelleet sellaisen järjestelmän, jonka on pakko tuottaa enemmän häviäjiä
kuin voittajia, mutta sanovatko he tämän siinä materiaalissa, jonka avulla he värväävät uusia jälleenmyjiä? Eivät
sano ja tämä juuri on lainvastaista: harhaanjohtavaa ja totuuden vastaista markkinointia sekä sopimatonta
menettelyä elinkeinotoiminnassa ja mahdollisesti jopa petosta, kiskontaa tai rahankeräyslain rikkomista.
Toisin kuin laittomissa rahankeräyksissä ja pyramidipeleissä, on verkostomarkkinoinnissa liittymismaksut kätketty
tuotteiden hintoihin, kolutus- ja markkinointimateriaaliin, (”Työkaluihin”) aloituspaketteihin
ja vuosimaksuihin, mikä saattaa olla lain kirjaimen mukaan sallittua, mutta on moraalin kannalta tuomittavaa ja
verrattavissa varastamiseen. Harhaanjohtavan markkinoinnin avulla saatu hyöty on huijausta ja petosta: mukaan
liittyneet jäsenet ovat ensisijassa uhreja, eivät syyllisiä siihen, että heitä on johdettu harhaan ja he ovat
antaneet huijata itseään.
Jälleenmyyntirorganisaatioiden pahuus tulee ilmi siinä, että he syyllistävät kaikki tappion kärsineet
jälleenmyyjät sen jälkeen, kun ovat huijanneet heiltä ajan ja rahat. Muista, että aloituspaketit ja
koulutusmateriaali sekä markkinoinnissa käytettävät apuvälineet kuten esitteet ja käyntikortit myydään hyvällä
katteella. Myyntiorganisaation omistajat saavat usein enemmän voittoa myymällä liiketoiminnan ”työkaluja”
eli motivointikasetteja, videokasetteja, kirjoja, vihkosia, koulutusohjelmia ja järjestämällä erilaisia tapahtumia
sekä koulutustilaisuuksia, eventtejä. Pääyhtiö saa pääosan voitostaan verkoston sisäisestä myynnistä, koska suurin osa
tuotteista myydään monissa yhtiöissä verkoston sisälle, ei loppukäyttäjille. Varsinaiset asiakkaat puuttuvat lähes
täysin, vaikka pyramidisääntöjen mukaan heitä tulisi olla vähintään 70 % edestä myynnin arvosta. Tämäkin sääntö
kuuluu tosin ns. ”harmaaseen alueeseen” ja on tulkinnanvaraista, milloin sitä noudatetaan ja tuleeko
sitä noudattaa vai ei. Jos itsenäisten edustajien myyntiä tutkittaisiin, niin monessa firmassa huomattaisiin
myynnin tapahtuvan enimmäkseen verkoston sisälle. Nekään firmat eivät toimi puhtailla papereilla, jotka myyvät
palveluita pääosin verkoston ulkopuolelle, koska johtavat jälleenmyyjiä harhaan mainostaessaan heille ”hyvää
mahdollisuutta lisäansioihin” kertomatta liiketoiminnan todellisia ”riskejä”.
Käytännössä useimmat verkostomarkkinontifirmat täyttävät hyvin pitkälle laittoman
pyramidin määritelmät,
vaikka niitä ei siitä olisikaan tuomittu.
Verkostomarkkinoinnin kyseenlaisesta laillisuudesta on olemassa paljon lähdetietoa ja lukemistoa. Suosittelen
seuraavia kirjoituksia niille, jotka haluavat tutustua tarkemmin verkostomarkkinointiin eikä pelkkä pintaraapaisu
riitä. Artikkeleita voi myös suomentaa, jos kykyä ja haluja riittää. Suomenkielellä on saatavilla valitettavan
vähän ammattimaisesti tuotettua kirjallisuutta koskien verkostomarkkinoinnin kyseenalaista laillisuutta.
Oletko saanut mukaasi nipun esitteitä ja mainosvideoita, joita sinun on lupa katsoa vain yhden yön ylitse? Pitääkö
sinun tehdä nopeasti ratkaisu, jos haluat hyötyä tästä loistavasta mahdollisuudesta? Eikö hälytyskellosi ala soida?
Mikä ihmeen kiire sinulla on, jos kerran tämä tilaisuus on todellinen ja lisäansioiden mahdollisuus aito? Kello
tikittää, mutta kenen pussiin? Sinun pussiisi, mitä kauemmin viivytät ratkaisun tekemistä eli et liity mukaan
verkostomarkkinointi-teamiin. Sinun pussiisi, mitä nopeammin tajuat erota verkostosta, jos olet lähtenyt siihen
mukaan. Kerran se vain kirpaisee, kun tunnustat, että ”Minua on huijattu!” ja päästät irti valheiden
verkosta. Totuus tekee vapaaksi ja jäljestäpäin asialle saattaa jopa naurahtaa, vaikka ensialkuun tekeekin kipeää
ja joutuu noloon tilanteeseen sekä häpeään sukulaisten ynnä tuttavien edessä. Se on kuitenkin paras vaihtoehto,
sillä ”rehellisyys maan perii.” Ethän sinä tahdo olla mukana moraalittomassa ja mahdollisesti myös
rikollisessa liiketoiminnassa saatikka sitten jossakin kultissa? Anna sinä vain kellon tikittää ihan rauhassa: kiire on
niillä, joita on huijattu ja jotka eivät halua tunnustaa tosiasioita. He rientävät paikasta toiseen kuin marionetit
ja antavat riistää itseltään yhä vain lisää aikaa ja rahaa…
Aikapommi tikittää…
Älä tee hätiköityjä johtopäätöksiä ja ratkaisuja vaan ota ihan rauhassa selvää asioista, mitä sinulle tarjotaan
ja mihin olet liittymässä. Parhaat päätökset elämässä tehdään hitaasti ja pitkällisen harkinnan tuloksena niin kuin
esimerkiksi avioliiton solmiminen tai uran valinta. Mistä ihmeestä sait päähäsi sellaisen ajatuksen, että sinut on
tarkoitettu myyntimieheksi ja rikastumaan yritystoiminnalla, josta sinulla ei ole entuudestaan mitään tarkkaa
käsitystä, vain epämääräisiä mielikuvia? Niin: olet kuullut tästä toiminnasta aiemmin, pahamaineisia huhuja ja
syytöksiä siitä, että kyse on pyramidi-järjestelmästä, laittomasta rahankeräyksestä, vähän samantapaisesta jutusta
kuin mitä ketjukirjeet ovat.
Pysähdypä nyt siis hetkeksi ja rauhoitu: sinulla on oltava aikaa tehdä oikeaan informaatioon perustuva ostopäätös,
joten istu alas koneellesi ja ala lukea näitä sivuja sekä niiden linkeistä avautuvia muita tiedostoja. Tulet näkemään
verkostomarkkinoinnin verhojen taakse ja ymmärrät asioita, joita kukaan verkostomarkkinoija ei suostu tunnustamaan.
Verkostomarkkinoinnin ”Keisari on kokonaan ilman vaatteita!” Se kulkee juhlakulkueessa täysin alastomana
ja luulee, että sen yllä on mitä hienoimmista kankaista päälle puetut koristeellisimmat vaatteet, mitä maailmassa
voi olla. Huijari-räätälit ovat jo aikoja sitten kaikonneet pois maisemista, mutta verkosto-keisari jatkaa kulkuaan
paraatissa yleisön hurratessa kadun varsilla, mutta – hetkinen! Kuka on tuo pieni poika, joka huutaa julki totuuden:
”Keisarihan on ihan alasti!” Väkijoukko juhlakulkueen ympärillä suostuu vihdoinkin tunnustamaan sen, mitä
ovat koko ajan nähneet, vaikka eivät ole uskaltaneet sitä julki sanoa, etteivät vain paljastuisi tyhmiksi ihmisiksi.
Todellakin: verkostomarkkinoinnin alatasojen jälleenmyyjiä on huijattu, vedetty todella ovelasti höplästä, ja nyt he
yrittävät henkeen ja vereen puolustaa oikeuttaan levittää tätä petollista järjestelmää, kaupitella sitä ystävilleen,
perheelleen, sukulaisilleen, työtovereilleen ja entisille ystävilleen, joihin ei ole oltu yhteydessä vuosikausiin
ja niin: tietysti myös sinulle, sillä tuskinpa muuten olisit näitä sivuja lukemassa, ellei sinulle olisi tätä
”mahdollisuutta” tarjottu.
Päädytkö leijonan ruoaksi? Leijonat ovat kiltin näköisiä ja niiden suu on aina virneessä ylöspäin, mutta ne raatelevat ja syövät kilttejä pikku-lampaita…
Oletko kuullut sanonnan, että ”jos joku kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin se ei useimmiten
ole totta” (vaan on valhetta)? Näin on myös verkostomarkkinoinnin kohdalla: helppoa rahaa ei olekaan ja
verkostomarkkinoinnissa on äärimmäisen vaikeata ansaita lisätuloja edes kovalla vaivalla. Siihen on syynä alan
huono maine, ylihintaiset tuotteet, suuret riskit ja toiminnan kulut, sekä ennen kaikkea se, että verkostomarkkinointi
on suunniteltu järjestelmäksi, joka tuottaa matemaattisen pakon sanelemana enemmän häviäjiä kuin voittajia. Tämä
prosentuaalinen todennäköisyys ei muutu miksikään niin kauan kuin menestymiseen tarvitaan alalinjaa eli uusien
jäsenten värväämistä. Markkinat kyllästyvät eikä kaikille riitä tarpeeksi asiakkaita ja uusia jäseniä alalinjaan
pätevöitymistä sekä aktiivisena pysymistä varten. Verkostomarkkinointi on lähes vuorenvarma rahareikä, mihin ei
uppoa ainoastaan raha vaan myös aika ja ihmissuhteet, sillä moni ystävä antaa sinulle anteeksi kaiken muun, mutta
ei sitä, että riistät hänen omaansa, rahaa, joka on monelle aivan liian rakasta, vaikka rahalla ei voida onnea ostaa.
Verkostomarkkinointi eli monitasomarkkinointi (MLM) – siinäkö ratkaisu ongelmiisi?
Houkuttimia
Otsikkoon sisältyy hyvin yleisiä verkostomarkkinoinnin värväystilanteissa ja markkinoinnissa käytettyjä väitteitä. MLM-yhtiöt ja markkinointitiimit myyvät ”unelmaa” taloudellisesta riippumattomuudesta ja lisääntyvästä
vapaa-ajasta, niin että voit harrastaa mitä tahdot, ja saat viettää laatuaikaa perheesi ja rakkaimpiesi kanssa. Kukapa ei olisi kiinnostunut tällaisesta tarjouksesta, kun siihen ei liity edes minkäänlaisia riskejä?
Monet tarttuvat verkostomarkkinoinnin tarjoamaan syöttiin ja lähtevät mukaan liiketoimintaan suurin odotuksin ja toivein, jotka harhaanjohtava markkinointi on synnyttänyt. Alan todellisuus kertoo aivan muuta kuin mitä on markkinoitu. Suurin osa osallistujista häviää rahansa ja aikansa tuottamattomaan liiketoimintaan, eikä saa siitä edes paljon kaivattuja pieniä lisätuloja ”ilman riskiä”.
Riskejä ja alan todellisuus
Hyvä mahdollisuus hävitä rahansa ja työpanoksensa
Riskit hävitä ovat niin suuret, että alan tutkimusten mukaan jopa 99,9 % osallistujista häviää rahansa ja työpanoksensa, jonka turvin pyramidin huipulla olevat ammattivärvääjät ja kouluttajat elävät makeata elämää yltäkylläisyydessä. Myös pääyhtiöiden omistajat, perustajat ja korkein johto rikastuvat orjatyötä tekevän suuren alalinjan kustannuksella.
Orjaakin surkeammassa asemassa
Verkostomarkkinoijat ovat itse asiassa orjaakin huonommassa asemassa. Orjat saavat sentään elatuksen ja majoituksen isänniltään, mutta verkostomarkkinoijat joutuvat maksamaan isännilleen siitä, että saavat tehdä työtä heidän rikastuttamisekseen. Isännät eivät maksa verkosto-orjilleen edes liiketoiminnan kuluja, kuten markkinointi- ja koulutuskuluja, vaan nämäkin joudutaan maksamaan omasta pussista. Niistä ja turhista tuoteostoista muodostuu ajan mittaan jopa tuhansien eurojen tappiot, ennen kuin verkostoija tajuaa lopettaa tappiollisen liiketoiminnan, ja lopettaa myös tuotteiden tilaamisen ja käyttämisen.
Niin – tuotteilla ei ole todellista kysyntää siihen hintaan kuin niitä nyt myydään. Pääasiallinen syy ostaa tuotteita on osallistua liiketoiminnan harjoittamisen tarjoamaan mahdollisuuteen saada lisäansioita ja rikastua ”ilman mitään riskejä”. Kun riskit sitten realisoituvat melkein jokaiselle osallistujalle, lopettavat he ja heidän tukijaryhmänsä tuotteiden käyttämisen. (Tukiryhmään kuuluvat verkostomarkkinoijan perheenjäsenet, sukulaiset, ystävät ja muut läheiset, jotka ostavat tuotteita tukeakseen läheisensä liiketoimintaa).
Kysy itseltäsi:
Ostaisinko näitä tuotteita pyydettyyn hintaan, ellen saisi niitä ostamalla ”mahdollisuutta”lisäansioihin ja taloudelliseen riippumattomuuteen?
Mieti sitten, onko tuotteilla todellista kysyntää verkoston ulkopuolisille asiakkaille, ja tutki, miten hyvä tai huono tarjottu mahdollisuus lisäansioihin ja rikastumiseen todella on. Päätä sen jälkeen kaikessa rauhassa siitä, kannattaako sinun olla mukana verkostomarkkinoinnissa sen jälleenmyyjänä ja verkoston rakentajana (värvääjänä) tai edes tuotteiden loppukäyttäjänä (asiakkaana)?
Koska tuotteita myydään vain vähän tukiryhmän ulkopuolisille asiakkaille – jotka jatkavat tuotteiden käyttämistä riippumatta siitä, kuka ne heille myy – todistaa se todellisen kysynnän puuttuvan lähes kokonaan pyydettyyn
hintaan. Jos ehdokkaille ei tarjottaisi mahdollisuutta rikastumiseen ja helppoihin lisäansioihin, ei juuri kukaan ostaisi verkostomarkkinoinnin kautta myytäviä tuotteita – lukuun ottamatta joitakin alan friikkejä, joilla on sisäinen pakko käyttää tuotteita ja osallistua peliin: he ovat riippuvaisia
verkostomarkkinoinnista ja sen kautta myytävistä ”terveyttä tai hyvinvointia lisäävistä” tuotteista.
Miksi jälleenmyynti ei kannata?
Jälleenmyynti ei kannata siksi, että tuotteet ovat usein ylihintaisia ylellisyystuotteita, joita suurin osa ihmisistä ei ole halukkaita käyttämään ainakaan pyydettyyn hintaan. Näitä tuotteita ovat mm. terveyttä ja hyvinvointia väitteiden mukaan edistävät tuotteet kuten ravintolisät, vitamiinit, voiteet, jne. Alalla myydään usein voiteita ja litkuja ja saippuoita ja shampoita, joiden jatkuvan käytön kautta ylälinjan sponsoreilla on mahdollisuus lisätuloihin ja rikastumiseen.
Hyvin harvat eli muutamat ihmiset tuhansien ja kymmenien tuhansien ihmisten muodostamissa pyramidiketjuissa ja markkinointitiimeissä ansaitsevat todellakin hyvin, ja osa jopa rikastuu, mutta valtaosa jää kokonaan ilman tuloja. Liiketoiminnan kulut ylittävät tuotot, jolloin lopputulos on tappiollinen valtaosalle mukaan lähteneistä alimpien tasojen verkostomarkkinoijista. Tutkimusten mukaan alle yksi prosentti saa edes vähän voittoa reaaliajassa, ja kun verkostojen voittajat pysyvät samoina vuodesta toiseen, mutta häviäjät vaihtuvat uusiin häviäjiin, nousee tappion kärsivien luku 99,9 prosenttiin ja sen ylikin. Näin käy useimmissa alan yrityksissä.
Toinen syy, miksi jälleenmyynti ei kannata, on liian suuri myyjien määrä tietyllä alueella. Myyjiä värvätään jatkuvasti tarkoituksella liikaa, niin että suoramyynti on kannattavaa vain pienelle osalle myyjiä, jos yleensä kenellekään. Itse asiassa verkostoihin ei värvätäkään ”myyjiä” vaan ”ostajia” ja ”asiakkaita”, joiden on tarkoitus värvätä uusia ostajia ja asiakkaita. (Oletko kuullut MLM-ketjusta, jossa olisi värvätty tuotteiden jälleenmyyjiä ja painotettu suoramyyntiä uusien jäsenien värväämisen sijasta?) Näin jokaisesta uudesta jäsenestä tulee samalla uusi värvääjä, ja niin värvääjät värväävät lisää värvääjiä loputtomaan ketjuun.
Tällaisissa värväysjärjestelmissä valtaosa uusista jäsenistä häviää rahansa ja työpanoksensa, sillä ne eivät voi toimia muulla tavalla. Ne on suunniteltu toimimaan juuri siten, että suuren joukon tekemillä sijoituksilla muutama henkilö pyramidin huipulla tekee hyvää tulosta ja ansaitsee suuria tuloja. Pyramidipelien pelaajat tietävät tämän tosiasian. Osa verkostomarkkinoijista hyväksyy tämän liikeidean, ja pelaa tietoisesti peliä, jossa on tarkoitus hämätä kuluttajia (ehdokkaita) ja voittaa heiltä petoksella rahaa. Näin ehdokkaista tulee pyramidipelin petosten uhreja, jotka ainoastaan luulevat osallistuneensa tavanomaiseen kaupankäyntiin ja lailliseen
liiketoimintaan. Todellisuudessa lähes kaikki MLM-ketjut ovat kaupankäynniksi naamioitua pyramidipeliä,
jossa pyramidipelin osallistumismaksut on sisällytetty ylihintaisten tuotteiden, koulutuksen ja
markkinointimateriaalin hintoihin.
Missä ovat sitten ne tuotteiden suoramyyjät, jos kerran tuotteita myymällä saa lähes riskittömän mahdollisuuden lisäansioihin?
Todellisuudessa myyjät ja asiakkaat ovat lähes kaikki verkoston ja markkinointitiimin jäseniä, verkostomarkkinoijia.
Valtaosa tuotteista myydään verkoston sisälle eli verkostomarkkinoijille ja heitä tukeville läheisille
(ks. ed.). Näin ollen todellinen ja kestävä asiakaspohja puuttuu lähes kokonaan. Miten
sellaisessa järjestelmässä voisi myydä kannattavasti tuotteita, jossa asiakkaat puuttuvat lähes kokonaan?
Jälleenmyynti ei siis kannata kahdesta syystä:
Tuotteet ovat kalliita ylellisyystuotteita tai ylihintaisia erikoistuotteita, joilta puuttuu todellinen kysyntä pyydettyyn hintaan.
Myyjiä värvätään jatkuvasti liikaa tuotteiden kysyntään ja asiakasmäärään nähden.
Markkinoiden kyllästyminen
Jos epäilet sitä, että myyjiä ei ole liikaa tuotteiden kysyntään ja asiakasmäärään nähden, niin mieti
sitä, mikä säätelee myyjien määrää tietyllä alueella? Pääyhtiö ja markkinointitiimit eivät sitä tee, sillä
niiden etujen mukaista on värvätä jokainen ihminen verkostomarkkinoijaksi. Sääteleekö myyjien määrää sitten
”kysynnän ja tarjonnan laki”? Toki se sen tekee, sillä myyjien määrä ei voi kasvaa loputtomiin.
Kysynnän ja tarjonnan laki ei kuitenkaan estä myyjiä olemasta liikaa tietyllä alueella, jotta
suoramyynti voisi olla kaikille myyjille kannattavaa yhtä aikaa.
Kun myyjiä on liikaa kysyntään nähden, niin
puhutaan markkinoiden kyllästymisestä. Verkostomarkkinoinnissa markkinat ovat jatkuvasti
kyllästyneessä tilassa, kun alueella on harjoitettu verkostomarkkinointia riittävän kauan, vähintään
parin vuoden ajan. Tämä ei tarkoita sitä, että myyntiä ei lainkaan tapahdu. Se tarkoittaa sitä, että
samalla kun jokainen myyjä voi myydä vähän tuotteita, niin myynnistä saatavat tuotot eivät riitä
kuitenkaan kulujen peittämiseen. Niinpä valtaosa myyjistä tekee työtä tappiolla ja häviää lopulta
rahansa ja työpanoksensa, kun lopettaa tappiollisen liiketoiminnan. Nämä häviäjät korvataan sitten
uusilla häviäjillä, ja näin loputtomassa ketjussa, jossa häviäjät tulevat sisään, ja menevät ulos
verkostomarkkinoinnin heiluriovesta.
On liiketalouteen kuuluva perustotuus, jonka
mukaan jokaista myyjää kohti täytyy olla minimimäärä asiakkaita, jotta kaupankäynti kannattaisi. Jos
alueella on liikaa myyjiä asiakas- ja asukasmäärään nähden, niin on selvää, että myynti ei kannata
kaikkia myyjiä, koska myyjiä on liikaa kysyntään nähden. Niinpä suurin osa myyjistä häviää rahaa, vaikka
myynti ei kokonaan lakkaa, ja jokainen voi myydä vähän. Myynnistä saatavat tuotot eivät kuitenkaan riitä
näissä järjestelmissä kulujen peittämiseen, mistä syystä suurin osa myyjistä tekee tappiollista tulosta,
ja häviää rahansa sekä työpanoksensa. Verkostomarkkinoinnissa tapahtuu juuri näin, koska myyjien määrää
ei rajoiteta millään tavalla, vaan pyritään sen sijaan värväämään mahdollisimman paljon myyjiä kaikille
markkina-alueille.
Rehellisessä suoramyyntiyhtiössä palkataan myyjiä vain sen verran kuin kullakin alueella kannattaa pitää.
Jos yritys palkkaisi liikaa myyjiä, tekisi se tappiollista tulosta palkanmaksun vuoksi.
Verkostomarkkinoinnissa ei ole tätä pelkoa, koska myyjille ei makseta palkkaa, vaan myyjät
maksavat pääyhtiölle siitä, että saavat myydä heidän tuotteitaan ja värvätä lisää uusia myyjiä
kilpailemaan rajallisista markkinoista kanssaan! Eikö ole ovela ja salakavala systeemi?!
Verkostomarkkinoijat saadaan tekemään työtä yhdessä, vaikka jokainen heistä on toisensa kilpailija?!!
Ovatko kaikki ihmiset potentiaalisia asiakkaita tai verkostomarkkinoijia?
Verkostomarkkinoijaksi ryhtyneen tai sitä aikovan on hyvä vielä tietää se, että kaikki ihmiset eivät osta verkostomarkkinoinnin kautta myytäviä tuotteita, eivätkä kaikki ole halukkaita ryhtymään verkostomarkkinoijiksi, joten potentiaalisia asiakkaita ja uusia jäseniä on vain murto-osa koko väestöstä. Tietyllä alueella voi olla korkeintaan 5–6 % väestöstä kerrallaan verkostomarkkinoijia (esim. Yhdysvalloissa Utahin osavaltiossa). Kun tämä taso on saavutettu, käy värvääminen ja jälleenmyynti erittäin vaikeaksi, ja on siirryttävä uusille alueille, mikä ei ole mahdollista kuin murto-osalle osallistujista.
Lisäksi on syytä todeta se, että
verkostomarkkinoijia on liikaa tarjontaan nähden jo pienemmillä osallistumisluvuilla. Esimerkiksi Suomessa
noin yhden prosentin osallistumisluku on ylikuumentanut markkinat, niin että värvääminen ja tuotteiden myynti
käy äärimmäisen hankalaksi. Tämä tarkoittaa noin 53 000 verkostomarkkinoijaa, mikä on ollut viime vuosina
lähellä alan osallistujien keskimäärää kaikki yhtiöt mukaan laskettuna (ks.
tilastot).
Miksi värvääminen ei kannata kaikkia verkostomarkkinoijia?
Verkostomarkkinoinnissa on mahdollisuus saada suuria tuloja – se on totta. Mahdollisuus suuriin
tuloihin on kuitenkin hyvin pieni ja pienenee, mitä myöhemmin järjestelmään mukaan lähdetään.
Verkostoon ensimmäisinä liittyneillä ja yhtiöiden perustajilla on ylivoimaisesti parhaat mahdollisuudet
saada tuloja alalinjan liikevaihdon perusteella. Myöhemmin mukaan lähtevien mahdollisuus on paljon huonompi,
koska yhtiö on silloin jo vallannut itselleen oman markkinaosuutensa, eikä uudella jäsenellä ole muuta
mahdollisuutta suuriin tuloihin kuin vallata muilta saman yrityksen edustajilta markkinaosuutta omalle
ryhmälleen (tiimilleen). Näin verkostomarkkinoijat ovat kilpailijoita keskenään jopa samassa firmassa,
puhumattakaan siitä, että he kilpailevat lisäksi muiden yhtiöiden edustajia vastaan.
Markkinat ovat rajalliset, eikä kaikilla jäsenillä voi olla yhtä aikaa kymmenien, satojen tai tuhansien
myyjien muodostamaa alalinjaa. Tähän verkostomarkkinoinnin unelmaan tai edes lisäansioihin pääsee käsiksi
kerrallaan vain murto-osa osallistujista: alle yksi prosentti. Loput ovat tuomittuja häviämään rahansa
ja työpanoksensa, sillä järjestelmä on suunniteltu toimimaan sillä tavalla.
Värväystoiminta ei kannata kaikkia verkostomarkkinoijia, koska kaikkien ei ole mahdollista värvätä
yhtä aikaa lyhyessä ajassa alalinjaansa riittävästi uusia jäseniä, jotta heidän liikevaihdostaan
saatavat palkkiot riittäisivät kulujen peittämiseen ja voiton saamiseen. Myyjien määrä ei voi kasvaa
potentiaalisesti eikä edes kaikkia verkostomarkkinoijia kannattavalla tavalla loputtomiin. Pyramidien
alimmilla tasoilla on aina vähintään 96–99 % osallistujista – olipa jäseniä sitten miten
paljon tahansa – ja nämä eivät saa alalinjastaan lainkaan tuloja, tai saavat niitä liian vähän, jotta
he tekisivät voittoa liiketoiminnassaan.
Kun myyjien määrä on saavuttanut yhtiön
markkina-alueilla maksiminsa, eli kun yhtiö on saanut itselleen oman markkinaosuutensa, niin sen jälkeen
kasvua tapahtuu hyvin vähän, jos ollenkaan. Niinpä myöhemmin mukaan lähteneiden ainoa mahdollisuus on saada
lisäansioita joko tuotteiden suoramyynnillä – mikä todistettiin edellä lähes mahdottomaksi tehtäväksi
– tai sitten valtaamalla itselleen oma markkinaosuus yhtiön muilta tiimeiltä ja verkostomarkkinoijilta, tai
kilpailevien yhtiöiden tiimeiltä. Tämä ei luonnollisestikaan onnistu kuin hyvin harvoille jäsenille, jotka
raivaavat tiensä petoksia ja hyväksikäyttöä harjoittaen pyramidin huipulle. Mahdollisuus tähän on noin
yhdellä kymmenistä tuhansista, kun tuhannet ja taas tuhannet häviäjät lopettavat toimintansa ja heidän
tilalleen värvätään jatkuvasti uusia häviäjiä.
Saamalla näistä uusista värvätyistä riittävän suuren osan omaan alalinjaan on mahdollisuus nousta myöhemminkin
mukaan liittyneenä pyramidin huippujen seuraan. Silloin joku huipulla oleva menettää omaa markkinaosuuttaan. Näin
paljastuu, että kerran saavutettu asema pyramidin huipulla ei ole vuorenvarma, vaikka voi melko vakaa ollakin.
Suurimmissa pyramideissa on niin paljon
vaihtuvuutta ja aktiivisia värvääjiä, että niiden markkinaosuuden kokonaan menettäminen ja pyramidin
romahtaminen on epätodennäköistä. Pyramidi pysyy pystyssä ja pyramidipeliä voidaan jatkaa niin kauan
kuin vain saadaan värvättyä riittävän paljon ja riittävän nopeasti uusia häviäjiä toimintansa
lopettavien häviäjien tilalle. Näin värvääminen ei lopu koskaan, eikä pyramidin huipulla oleva voi olla
täysin varma varhaisesta eläkkeellejäämisestä ja loputtomista passiivisista tuloista, joita verkostomarkkinoinnin
unelmaan uskovat jälleenmyyjät niin intohimoisesti tavoittelevat. Olisihan se niin hienoa elää ylellistä
elämää muiden kustannuksella, kun alalinja tekee siihen tarvittavan työn!
Vaikka kaikki eivät tunnustakaan kannattavansa tätä oman tavoitteensa takana vaikuttavaa riistoon ja
ahneuteen perustuvaa ideologiaa, niin silti lähes kaikki verkostomarkkinoijat tavoittelevat sitä unelmaa, ja
ovat valmiit hyvin pitkälle meneviin petoksiin ja harhaanjohtavaan markkinointiin sen saavuttaakseen. On
harhaanjohtavaa puhua ”hyvästä mahdollisuudesta”, kun yli 99 % osallistujista häviää rahansa ja
työpanoksensa verkostoihin. On harhaanjohtavaa ja petollista puhua ”riskittömästä” liiketoiminnasta
tai vähätellä riskejä, kun alan tilastot ja todennäköisyys menestymiseen ovat alan yrittäjien tiedossa.
Jokainen kauan alalla toiminut verkostomarkkinoija tietää oman alalinjansa lopettamisluvut. Ne vaihtelevat
50–80 % välillä, eli sen verran osallistujista lopettaa toimintansa joka vuosi alan
suurimmissakin yrityksissä (ja etenkin niissä). Jotta pyramidipeliä voitaisiin jatkaa, täytyy näiden
tilalle värvätä jatkuvasti uusia häviäjiä, ja näiden häviäjien rahoilla ja työpanoksella ylälinjan
sponsorit ansaitsevat elantonsa. Tahdotko lähteä mukaan liiketoimintaan ja olla yksi heistä? (Miten alas
ihminen voikaan vajota moraaliltaan, kun pettää läheisiään ja ystäviään, eikä kerro heille totuutta tästä
mädästä alasta?)
Liiketoiminnan kulut eli riskit
Verkostomarkkinoinnin tarjoamaa ”mahdollisuutta” markkinoidaan usein siten, että riskejä
vähätellään, tai sanotaan suoraan, että niitä ei ole: kukaan ei voi hävitä rahaa eikä työpanostaan.
”Miten kukaan voi hävitä, kun ostaa itselleen ja perheelleen tuotteita?” ”Muut toiminnan
kulut ovat niin pienet, että ne eivät voi johtaa tappioihin.” ”Työtä voi tehdä muun elämän ohessa,
eikä se vaadi lainkaan aikaa, eikä kuluja.”
Todellisuudessa mitään liiketoimintaa ei voida harjoittaa ”vapaa-ajalla”, niin että se ei vie lainkaan aikaa, eikä siitä aiheudu mitään kuluja. Tällainen markkinointi on vain alan yrittäjien kikka, jonka avulla saadaan hyväuskoiset uhrit uskomaan, että liiketoimintaan ei sisälly mitään todellisia riskejä. On kuitenkin laskettu, että vähäinenkin värväys- ja myyntitoiminta aiheuttaa kymmenien ja jopa satojen eurojen kulut kuukautta kohti, mikä tekee vuodessa satojen ja jopa tuhansien eurojen tappion, sikäli kuin tuotot eivät ylitä kulujen määrää (niin kuin useimmille verkostomarkkinoijille käy). (Ks. pdf-tiedosto alan todellisista kuluista ja työhön käytetystä ajasta). Suurimmat kulut ja riskit aiheutuvat markkinointimateriaalin ja koulutuksen ostamisesta sekä turhaan ostetuista tuotteista.
Alan puolustajat eivät hyväksy tuotteita liiketoiminnan kuluiksi, kun ne ostetaan
itselle tai omaan kotitalouteen. Jos näitä tuotteita ei kuitenkaan ostettaisi, ellei niiden ostamisella
saataisi oikeutta värvätä uusia jäseniä ja mahdollisuutta alalinjasta nouseviin palkkioihin, niin kyse on
liiketoiminnan kuluista, koska ostot ovat turhia, ja ainoa syy ostoihin on osallistua verkostomarkkinoinnin
tarjoamaan ”liiketoiminnan harjoittamisen mahdollisuuteen” (tämä on käytännössä pyramidipeliä,
jossa pyramidipelin osallistumismaksut sisältyvät tuotteiden, markkinointimateriaalin ja koulutuksen
hintoihin). Jos vastaavia tuotteita ostettaisiin joka tapauksessa muualta, mutta ne maksavat MLM-yhtiön kautta
ostettuna enemmän, niin tämä ylimenevä osa on pyramidipelin osallistumismaksuja ja liiketoiminnan kuluja.
Riskit ovat siis todelliset, eivätkä kuvitellut tai liioitellut, ja turhat tuoteostot muodostavat riskeistä
suuren osan yhdessä ostettujen markkinointimateriaalien ja koulutuksen kanssa.
Muita riskejä ja liiketoiminnan kuluja ovat mm. puhelinkulut, matkakulut, tarjoilut ehdokkaille,
kirjanpito- ja hallinnointikulut, jne. Nämä muodostavat yhdessä aloituspakettien, suorien osallistumismaksujen,
lisenssimaksujen, kolutusmaksujen, motivointimateriaalin ostamisen, liiketoimintaesittelyiden, lyhytesitysten,
tapahtumiin osallistumisten kulujen, majoituskulujen ja turhien tuoteostojen kanssa merkittävän riskin, josta
yleensä vaietaan värväystilanteissa ja alan markkinoinnissa, tai sitten riskejä vähätellään.
Surkuhupaisinta on se, että värvätyille ei puhuta alan
todellisista riskeistä, ja saadaan heidät lähtemään mukaan toimintaan, mutta sitten kun he ovat hävinneet
rahansa ja työpanoksensa, sanotaan heille, että mitään liiketoimintaa ei voida harjoittaa ilman riskejä,
eikä rahaa saada helposti. Totuus kuullaan siten liian myöhään, ja sitä väritetään valheella, jonka mukaan
jälleenmyyjä on itse syypää epäonnistumiseensa. Todellinen syypää on viallinen ja petollinen järjestelmä,
joka on suunniteltu siten, että valtaosa osallistujista menettää rahansa ja työpanoksensa muutaman ihmisen
rikastuttamiseksi pyramidin huipulla ja pääyhtiössä.
Miten nämä pyramidipelit voivat jatkaa toimintaansa vuodesta toiseen pyramidin romahtamatta?
Alaa valvovilla viranomaisilla ja monilla muilla ihmisillä on virheellinen käsitys siitä, että pyramidipelin
täytyy romahtaa itsestään, kun se kasvaa liian suureksi. Tämä ei ole totta. Esimerkiksi Bernard Madoffin
pyörittämä tähän asti suurin tunnettu Ponzi-huijaus jatkoi toimintaansa liki 50 vuotta, ja se romahti vain
siksi, että maailmaa koetteli ennennäkemätön lama. Sijoittajat alkoivat pyytää järjestelmästä ulos sijoituksia
nopeammassa tahdissa ja enemmän kuin uusia sijoituksia virtasi sisään. Näin huijaus paljastui, mutta ilman
maailmanlaajuista lamaa ja sijoittajien paniikkia tätä ei olisi välttämättä koskaan tapahtunut.
Mikä tahansa pyramidipeli voi jatkaa toimintaansa loppumattomiin saman periaatteen mukaan. Riittää, että
sisään virtaa riittävän paljon uutta rahaa riittävän nopeassa tahdissa, jotta aiemmin sijoittaneille voidaan
maksaa heidän sijoituksensa takaisin korkojen kera (suurin osa tosin menettää sijoituksensa, eikä saa tuottoa
pääomalleen). Verkostomarkkinointi toimii siten, että rahansa hävinneiden ja lopettavien jäsenten tilalle
värvätään lisää uusia häviäjiä riittävän paljon ja riittävän nopeassa tahdissa. Pyramidipeli pysyy pystyssä
ja jatkaa toimintaansa, kunhan vain häviäjät korvataan uusilla häviäjillä vuodesta toiseen. Niinpä alan
suurimmat yritykset kuten Amway (Quixtar), GNLD ja Herbalife ovat jatkaneet toimintaansa vuosikymmeniä, eikä mikään voi
pysäyttää niitä, jos vain uusia jäseniä värvätään lopettavien tilalle riittävän paljon.
Alan yritykset toimivat alueellisesti usein sykleissä, jolloin nousu- ja laskukausi vuorottelevat
keskenään. Verkoston jäsenien määrä saattaa nousta räjähdysmäisesti tietyllä alueella, mutta kun lakipiste
on saavutettu, alkaa verkostosta erota enemmän ja nopeammin jäseniä kuin uusia liittyy siihen. Näin
saavutaan taantumaan, kunnes jäsenien määrä alkaa taas kasvaa tehostuneen ja lisääntyvän värväystoiminnan
kautta. Tällaisesta sykleittäin elävästä pyramidipelistä on hyvänä esimerkkinä Golden products tuotteita
myyvä GNLD verkosto Suomessa. Se saavutti huippunsa 1990-luvun puolivälissä, eli hiljaiseloa vajaat
kymmenen vuotta, ja lähti uudestaan nousuun. Tämä johti jälleen verkoston jäsenmäärän vähenemiseen, kunnes
se taas joskus tulevaisuudessa lähtee uuteen nousuun. Näin alan yritykset eivät koskaan kaadu vaan jatkavat
riistävää värväystoimintaansa ja myyntiä verkoston jäsenille hamaan loppuun saakka.
Mitä voit tehdä?
Jos olet nähnyt alan todellisuuden ja pimeän puolen luettuasi tämän artikkelin, niin kerro siitä
läheisillesi, ja pyydä heitä kertomaan siitä edelleen heidän läheisilleen. Näin levittämällä totuutta ja
tutkittua informaatiota voidaan varjella lukuisia kuluttajia verkostomarkkinoinnin petoksia ja huijausta
vastaan (pitää sisällään harhaanjohtavan markkinoinnin). Paras ja jopa ainoa tapa välttyä verkostomarkkinoinnin
aiheuttamilta vahingoilta on laaja kuluttajaneuvonta ja totuudenmukainen tiedotus. Suomessa Kuluttajaviraston
ja lakeja valvovien viranomaisten epäonnistuttua tässä tehtävässä, on vastuu siirretty kuluttajien omille
harteille. Mitä enemmän totuudenmukaista tietoa kuluttajille on tarjolla, sitä pienemmiksi MLM:n aiheuttamat
vahingot maassamme jäävät.
Vaikka verkostomarkkinointia ja sen aiheuttamia vahinkoja ei voida kokonaan estää,
on niitä kuitenkin mahdollista pienentää. Pidä siksi huoli siitä, että sinä edistät omalla pienellä osuudellasi
oikean tiedon leviämistä. Pienestä purosta voi kasvaa suuri virta ja totuuden virratessa suurena jokena
kuluttajille vältymme petetyksi tulemisen karvailta kokemuksilta ja ihmissuhteita tuhoavalta vaikutukselta,
mikä liittyy kiinteänä osana verkostomarkkinointiin. Vaikka et lähtisi itse millään hinnalla mukaan
toimintaan, niin läheisesi voivat sen tehdä, ellet informoi heitä tällä tai vastaavilla artikkeleilla. Tee
siis osuutesi totuudenkertomisen loppumattomassa ketjussa, ja niin kuluttajansuoja paranee.
Verkostomarkkinointi ei voi edes teoriassa tuoda lisäansioita jokaiselle verkoston jäsenelle puhumattakaan siitä,
että se tarjoaisi jokaiselle mahdollisuuden taloudelliseen riippumattomuuteen eli rikastumiseen. Tämän todistaa yksinkertainen
matematiikka. Ymmärrät asian, kun kerron sinulle sen esimerkin avulla.
Jokainen jälleenmyyjä tarvitsee tietyn määrän liikevaihtoa voidakseen saada lisäansioita. Tyypillinen provisio myyjälle on 20
prosenttia tuotteen hinnasta, mutta jotkut voivat päästä jopa 25 prosenttiin firmasta ja tuotteesta sekä palkkiosysteemistä riippuen.
Jotta saisit edes 2000 euron bruttotulot kuukaudessa, pitäisi sinulla olla 10 000 euron liikevaihto joka kuukausi. Jos jokainen asiakkaasi
ostaisi tuotteita tai palveluja joka kuukausi 200 euron edestä, niin tarvitsisit 50 asiakasta tienataksesi 2000 euroa kuukaudessa eikä siitä ole
vielä vähennetty mitään yrityksen kuluja. Todellisuudessa tienaisit siis vähemmän kuin 2000 euroa kuukaudessa bruttona ja viivan alle jäävästä
tulosta pitäisi vielä verojakin maksaa. Käteen jäisi vain vähän lisätuloja.
Näet tästä sen, että esimerkkitapauksessa vain yksi 50 ihmisestä voi saada edes kohtuullisen pienet lisätulot edellyttäen, että kaikki hänen
asiakkaansa pysyvät uskollisina tuotteiden käyttäjinä ja ostavat joka kuukausi 200 euron edestä tuotteita tai palveluja. Jos he ostavat vain 100
euron edestä, niin tarvitset sata asiakasta 2000 euron palkkioiden saamiseksi. Se tarkoittaa sitä, että 99 ihmistä sadasta ei voi saada yhtä paljon
lisätuloja kuin sinä.
Jos tahdot rikastua, niin mieti hetki sitä, miten monta ihmistä alalinjassasi ja asiakkainasi pitäisi olla, jotta se olisi
mahdollista. En edes yritä laskea sitä, mutta ymmärtänet sen, että jos yksi tuhansista tai kymmenistä tuhansista saa merkittäviä lisätuloja ja
vaurautta verkostomarkkinoinnin kautta, niin sinulla on hyvin pienet mahdollisuudet saavuttaa se. Älä siis anna huijata itseäsi vaan sano jyrkkä
”Ei!” verkostomarkkinoinnille. Säästät samalla ihmissuhteesi ja jos varoitat muitakin verkostomarkkinoinnin petollisuudesta ja vaaroista, niin teet
silloin hyvää, jonka vaikutus on myönteinen koko yhteiskunnalle.
Käsittelen tällä sivustolla verkostomarkkinointia. Tämä ei ole vain henkilökohtainen mielipiteeni vaan vuosia kestäneiden tutkimusten tulos. Olen kirjoittanut Wikipediaan alkuperäiset artikkelit aiheista Verkostomarkkinointi, Amway ja Pyramidihuijaus. Niihin on tehty muutoksia muiden kirjoittajien toimesta, joten kaikki ei välttämättä vastaa näkemystäni. Alkuperäiset artikkelit löytyvät tältäsivustolta.
Vaikka tutkimukset ja tiedot ovat vuosien takaa, niin verkostomarkkinoinnin luonne ei ole muuttunut. Siinä on sisäänrakennettu virhe, minkä vuoksi suurin osa jää tappiolle. Verkostot pysyvät pystyssä vain sen vuoksi, että uusia jäseniä värvätään lopettavien tilalle. Lopettajia on tyypillisesti yli 80-90 % kahdessa vuodessa. Syy lopettamiseen on kannattamaton liiketoiminta ja se, etteivät ihmiset oikeasti tarvitse tuotteita pyydettyyn hintaan.
Verkostomarkkinointi ja pyramidipelit 