Kirjoittanut Mursis

Move Networks Oy:n palkkiojärjestelmän kuvausten ja edustajilta saatujen tietojen perusteella kirjoittanut nimimerkki Mursis. Julkaistu 11.11.2005, S2E:tä koskeva lisäys 9.6.2006. Ks. myös Verkostomarkkinointi – bisnestä vai huijausta.

YLEISTÄ

Moven palkkiojärjestelmä on verkostomarkkinointiyrityksille tyypilliseen tapaan monitasoinen, sekava, useisiin erilaisiin ”pisteisiin”, ”tasoihin” sekä ”bonuksiin” perustuva. Provisiopisteiden suuruus on määritelty niin, että yhtä aikaa edustajan tuntee saavansa kohtalaisen paljon (pisteissä, mutta ei rahassa) ja samalla pisteiden määrästä ei voi helposti nähdä, kuinka suuri määrä liikevaihtoa emoyritykselle on tuotettava tietyn rahamäärän ”ansaitsemiseksi”. Raha muutetaan ensin pisteiksi ja sitten taas rahaksi.

KOLMENLAISTA PROVISIOTA TAI ”PISTEITÄ”

Moven jakama ”provisio” tai ”pisteet” on kolmentyyppistä.

(i) Suora rahaprovisio maksetaan edustajalle, joka saa jonkun organisaation ulkopuolisen henkilön tai itsensä ostamaan jonkin Moven tuotteen tai tekemään pitkäkestoisemman tilauksen tai sopimuksen.

(ii) Organisaatioprovisio on puolestaan pisteitä, joita jokainen edustajan yläpuolella samassa linjassa (eli siis ”ylälinjassa”) oleva edustaja saa alapuolellaan olevan edustajan tehdessä ostoksen tai jonkun toisen tehdessä ostoksen hänen ID:llään. Organisaatioprovisiopisteitä saa kaksinkertaisesti edustajan tekemistä aktivointiostoksista.

(iii) Aktivointipisteet vuorostaan oikeuttavat edustajan saamaan provisiota ”alapuolellaan” olevien ostoksista eli organisaatioprovisiota. Moven edustaja saa aktivointipisteitä tekemällä sellaisia ostoksia, joista hän ei itse saa minkäänlaista provisiota.

KAHDENLAISIA OSTOKSIA

Jotta tilanne monimutkaistuisi entisestään, erilaisista ostoksista maksetaan provisiota eri tavalla. Ostoksia on pääasiassa kahta eri tyyppiä:

(i) Verkoston ulkopuolinen ostaa tuotteen Movelta käyttäen edustajan ID-numeroa tai edustaja ostaa tuotteen itselleen omalla ID:llään, mutta ei aktivointiostoksena. Tässä tapauksessa edustaja saa rahaprovision ja hänen ylälinjansa organisaatioprovision, joka tuotteelle on määritelty. Samoin asiakkuuksista (tilauksista/sopimuksista) maksetaan edustajalle rahaprovisio sekä hänen ylälinjalleen organisaatioprovisio. Asiakkuuksista maksettavan organisaatioprovision suuruutta en tässä käsittele ollenkaan. Nähtävästi se on selvästi pienempi kuin tuotemyynnistä annettava organisaatioprovisio. Tuotemyynnin kaavat esitellään alla.

(ii) Edustaja tekee oman aktivointiostoksensa saadakseen aktiivisena pysymiseen oikeuttavat aktivointipisteet. Edustaja ei saa itselleen minkäänlaista provisiota. Hänen ylälinjansa saa edustajan saamien aktivointipisteiden suuruisen pistemäärän organisaatioprovisiota (oikeastaan kaksinkertaista organisaatioprovisiota, ks. alla).

Kuten kuvasta näkyy, Move maksaa jokaisesta myydystä tuotteesta kaksi provisiota: joko rahaprovision ja organisaatioprovision tai kaksinkertaisen organisaatioprovision. Edelleen jatkossa esitän, kuinka organisaatioprovision on tarkoitus olla ainakin likimäärin rahaprovision suuruinen, eli yhteensä minkälaisesta tahansa tuoteostosta maksetun provision on tarkoitus olla maksimissaan kaksi kertaa Moven taulukoissa maksettu rahaprovisio.

PROVISIO PERUSTUU KATTEESEEN

Jokaiselle Movesta ostettavalle kertaluontoiselle tuotteelle on määritelty eri arvo jokaista kolmea provisiotyyppiä kohden. Moven määrittelemä provisio kullekin tuotteelle ei ole yksinkertaisesti verrattavissa tuotteen myyntihintaan vaan vaihtelee merkittävästi tuotteiden välillä. Moven jakamien provisioiden suuruus perustuu näin yrityksen katteeseen, joka on jokaiselle tuotteelle laskettu erikseen.

Rahaprovisio on joitakin poikkeustapauksia lukuun ottamatta 5-15 % myyntihinnasta. Yksittäisen tuotteen myynnistä annettavan rahaprovision (siis euromääräisen provision) voisi näin arvella olevan noin 20 % – 25 % katteesta, sillä Moven tuotteet ovat pääsääntöisesti kalliita. Eli siis: provision euromäärän suhde katteeseen on vakio; tämän vuoksi vuorostaan myyntihinnan ja provision välillä ei ole suoraa verrannollisuutta.

Provision euromäärästä voi laskea edelleen organisaatioprovisiopisteet sekä aktivointipisteet suurin piirtein seuraavalla kaavalla:

(K1) Organisaatioprovisiopisteet = rahaprovisio x 1,205
(K2) Aktivointipisteet = organisaatioprovisiopisteet x 2 = rahaprovisio x 2,41

Näin myös tietynsuuruisen organisaatioprovisiopisteluvun tai aktivointipistemäärän saaminen ei edellytä varsinaisesti tietynsuuruisen ostoksen tekemistä vaan tietynsuuruisen katteen aikaansaamista Movelle.

ORGANISAATIOPROVISIOPISTEISTÄ RAHAKSI

Organisaatioprovisio on se provision muoto, joka jakautuu verkostoon ja josta Moven edustaja odottaa suurimpia tulojaan. Jotta organisaatioprovisio muuttuisi rahaksi, edellytyksiä ovat seuraavat:

(1) organisaatioprovisiota saadakseen edustajan tulee olla aktiivinen eli tuottaa Movelle liikevaihtoa omilla ostoksillaan 30 aktivointipisteen arvosta neljässä viikossa; tämä vastaa vähimmillään noin 60 euron hintaista ostosta kuussa

(2) edelleen saadakseen organisaatioprovisiopisteitä edustajalla täytyy olla viisi asiakasta, jotka ovat tehneet pidempikestoisen tilauksen tai sopimuksen; nämä asiakkaat ovat usein edustaja itse sekä hänen perheensä

(3) provisiota on täytynyt ”ansaita” molempien jalkojen puolelta ja rahaksi muutettavien provisiopisteiden määrä on yhtä kuin kaksi kertaa vähemmän provisiota tuottaneen puolen provisiopisteiden määrä; loput pisteet jäävät ”pankkiin” (”banking”) ja maksetaan toisen puolen saavuttaessa saman tason; tämä ”pankki” tyhjenee, mikäli edustaja ”passivoituu” eli ei tee riittävästi omia ostoksia saadakseen edellytetyt aktivointipisteet; ”pankki” sisältää maksimissaan 3000 pistettä

(4) organisaatioprovisio maksetaan viikoittain

Organisaatioprovisiopistemäärä muuntuu rahaksi yksinkertaisesti kertomalla pisteluku luvulla 0,1. Esimerkiksi 100 pistettä organisaatioprovisiota muuntuu 10 euroksi. Paljon mielenkiintoisempi on kuitenkin arvioida Moven saamaa katetta edustajalle maksetun provision perusteella. Tämä tapahtuu kaavalla:

(K3) ((R * 10) : 1,205) : P = K

missä R = yksittäiselle edustajalle päätyvä provisio rahana, P = katteesta jaettava prosentuaalinen provisio-osuus murtolukuna, K = Moven myyntikate. Saman kaavan voi ilmaista yksinkertaisemminkin:

(K3*) R : 0,1205 : P = K

Esimerkiksi jos euromääräinen provisio-osuus (P) on 20 % myyntikatteesta ja yksittäinen edustaja saa organisaatioprovisiona 1000 euroa rahaa, Moven myyntikate, josta ei ole vielä vähennetty provisioita, on:

((1000 x 10) / 1,205) / 0,20 = 41493,78 €

ORGANISAATIOPROVISION JAKAMINEN

Kuten todettu, organisaatioprovisio muutetaan rahaksi ja annetaan edustajalle viikoittain. Edellä mainittujen (1-4) lisäksi rajoittavia sääntöjä on kaksi:

(5) organisaatioprovisiopisteet jaetaan edustajille portaittain; tässä en kuitenkaan suuresti puutu portaisiin vaan puhun yleisellä tasolla ikään kuin jokainen piste tulisi joka viikko maksettavaksi

(6) pelkkien organisaatioprovisiopisteiden perusteella voi ”ansaita” maksimissaan 2100 euroa viikossa; tämän voi kuitenkin ylittää ”bonuksilla” (joita käsittelen alla)

Järjestelmä on pyritty rakentamaan niin, että käytännössä ylälinjaan ostoksesta jaettava organisaatioprovisio on yhteensä noin samansuuruinen kuin rahaprovisio (mikäli se tulee maksuun kokonaisuudessaan, ks. alla). Rajoittavia tekijöitä ovat palkkakatot sekä organisaation koko.

Kaavojen (K1) ja (K2) perusteella alapuolella olevan edustajan ID:llä tapahtuvista tavallisista (ei aktivointi-) ostoksista yläpuolella oleville edustajille maksettaisiin kullekin periaatteessa 12,05 % tuotteen rahaprovisiosta. Esimerkiksi kun tuotteesta saatava rahaprovisio on 10 €, sen tuottama organisaatioprovisio on noin 12,1 pistettä, eli 1,21 € kullekin edustajan yläpuolella olevalle. Palkkakaton ja verkoston koon rajojen vuoksi käytännössä rahaa tästä organisaatioprovisiosta maksetaan noin kahdeksalle yläpuolella olevalle, eli 8 * 1,21 € = 9,68 €, eli hyvin lähelle rahaprovision (10 €) suuruus. Näin Move on maksanut yhteensä provisiota noin 20 €. On tietysti huomattava, että tämänkin suuruisen provision aikaansaaminen edellyttää jo ostosta, jonka kate Movelle on 50 euron luokkaa ja hinta näin tyypillisesti 150 ja 250 euron välillä.

Aktivointiostoksen ollessa kyseessä ylälinjalle maksetaan tuplasti organisaatioprovisiota, sillä tällöin rahaprovisiota ei makseta kenellekään. Aktivointiostoksesta maksetaan tämän arvion perusteella näin periaatteessa kullekin ylälinjalaiselle 24,1 % tuotteen rahaprovisiosta. Esimerkiksi jos aktivointiostoksen rahaprovisio on jälleen 10 €, provisiota maksetaan tyypillisesti 8 * 2,41 € = 19,28 €. Jälleen provisiota on maksettu yhteensä noin 20 € eli kaksi kertaa tuotteen rahaprovision määrä.

Pyöristysten ja verkostorakenteen ”vääristymien” (sekä laskelmistani puuttuvien tuhannesosantarkkojen Moven käyttämien kertoimien arvojen) vuoksi on hyvinkin mahdollista, että ostoksesta maksetaan joskus yhteensä hieman enemmän tai vähemmän verkostolle organisaatioprovision kautta kuin rahaprovisiona. Erityisesti ylemmille tasoille sijoittuvien edustajien tekemistä ostoksista ja aktivointiostoksista maksetaan vähemmän provisiota, sillä yläpuolella olevia tasoja on vähemmän. Joka tapauksessa erot ovat pieniä ja järjestelmä pitkälti takaa sen, että kaksi kertaa tuotteelle määritellyn rahaprovision määrä on myös maksimi maksettavalle provisiolle.

Lisäksi on huomattava, että organisaatioprovision tuottamia rahasummia ei makseta passivoituneille (eli aktivointinsa ostoksilla suorittamatta jättäneille) verkoston jäsenille. Lisäksi koska rahaan oikeuttamattomat pisteet jäävät ”pankkiin”, suuri osa organisaatioprovisiosta jää ainakin väliaikaisesti maksamatta, kunnes ”molemmat jalat” saavuttavat tietyn organisaatioprovisiopistemäärän. Edustajan ”passivoituessa” pankki tyhjentyy ja pankissa voi maksimissaan olla 3000 pistettä. Jokainen piste ei näin koskaan muutu rahaksi. Edelleen edustajan molempien jalkojen tuottamien organisaatioprovisioiden täytyy olla viikossa vähintään 300 pistettä, ennen kuin yksikään pisteistä tulee maksuun.

Koska organisaatioprovisio tulee maksuun portaittain ja viikoittain, perustuu usein sattumaan, kuinka paljon rahaa tietyllä viikolla voi ”ansaita”. Paitsi ensimmäisen portaan saavuttaminen, aivan erityisesti bonusten määrä on sidottu suoraan tietyn viikon aikana tulleeseen organisaatioprovisioon (ks. bonus-osio alla). Koska edustaja ei voi kovinkaan pitkälti vaikuttaa siihen, miten verkosto toimii parin tason päässä hänestä kumpaankaan suuntaan, bonuksia tulee käytännössä (ainoastaan) silloin kuin varsin useita aloituspaketteja sattumalta ostetaan omassa alalinjassa juuri tietyllä viikolla. Pelkkien aktivointi- ja muiden ostosten kautta bonusta voi saada vain hyvin harva aivan pyramidin huipulla, kuten jatkossa esitän.

PROVISIO YHTEENSÄ

Järjestelmä rakentuu siis niin, että provisio maksetaan ”kahdesti”. Kun kyseessä on tavallinen verkkokauppaostos, edustaja, jonka ID:llä ostos tehdään, saa rahaprovision ja hänen ylälinjansa organisaatioprovision. Nämä provisiot ovat suurin piirtein samansuuruisia, eli provisiota maksetaan ylälinjalle yhteensä maksimissaan suurin piirtein saman verran kuin edustajalle itselleen. Usein maksetaan vähemmän, jos ylälinjassa on vähemmän kuin kahdeksan aktiivista ja provisioiden saamiseen oikeutettua edustajaa pyramidin huipulle asti.

Aktivointiostoksen ollessa kyseessä edustaja ei saa itselleen ollenkaan provisiota. Organisaatioprovisiota maksetaan tällöin kaksinkertaisesti (eli aktivointipisteiden, jotka siis ovat kaksi kertaa organisaatioprovisiopisteet, määrä nousee organisaatioprovisiopisteinä ylälinjaan).

Tämän ”kaksinkertaisen” provision lisäksi (ilmeisesti) katteesta maksetaan 10 % ”poolirahastoon”, josta sitä jaetaan pyramidin huipulle (ks. ”bonukset” alla).

Kaikkien näiden provisioiden maksimaaliseksi yhteissuuruudeksi voi arvioida noin 50-60 % katteesta. Mikäli rahaprovision suuruus on noin 20-25 % katteesta, raha- ja organisaatioprovisio on yhteensä maksimissaan 2 * 20-25 % = 40-50 % katteesta. Tämän lisäksi tulee 10 % poolirahastoon menevä ”provisio”. Yritykselle katteesta jäisi näin vähintään 40-50 %.

ALOITUSPAKETTI

Minkä tahansa tuotteen Movelle tuottama kate voidaan kaavojen (K1) ja (K2) perusteella laskea ottamalla joku sen arvoista ja muuntamalla se esimerkiksi ensin rahaprovisioksi ja sitten kertomalla rahaprovision määrä viidellä (mikäli katteesta 20 % on rahaprovision suuruus).

Moven aloituspaketti toimii samalla tavalla kuin aktivointiostos siinä, ettei sen katteesta makseta rahaprovisiota vaan kaksinkertaista organisaatioprovisiota. Kaksinkertaisen organisaatioprovision suuruus (eli arviolta 40 % katteesta) on 300 / 1,205 = noin 250 euroa. Moven koko kate (100 %) olisi tämän arvion mukaan 625 euroa. Tämä on aika uskottava tulos, sillä 999 euron kauppahinnasta on vähennettävä yhteensä 200 euroa kahdelle värvääjälle sekä tietysti paketin hankintahinta.

Tämän arvion perusteella jokaisesta aloituspaketista menisi poolirahastoon 62,50 euroa, ylälinjaan on tarkoitus jakaa maksimissaan 250 euroa, yritykselle jää 312,50 euroa, 200 euroa menee kahdelle värvääjälle ja lopuilla (174) hankitaan tuotteet.

TITTELIT

Moven edustajille on provisiojärjestelmässä keksitty (tai oikeamminkin muualta kopioitu) englanninkieliset, naurettavat tittelit eri tasoille. Titteleillä ei provision suuruuteen ole merkitystä kuin aivan ”korkeimmilla” tasoilla – siis tietyn tittelitason saavuttaminen ei nosta esimerkiksi euroiksi muuntuvan provision määrää suhteessa ”ansaittuihin” organisaatioprovisiopisteisiin. Alkutason tittelin ”saa” pysyvästi, kun yhdellä viikolla tuottaa siihen oikeuttavan määrän organisaatioprovisiopisteitä. Se ei häviä, vaikka seuraavalla viikolla ei pisteitä tulisi lainkaan. Mitään merkitystä ensimmäisillä titteleillä ei ole.

Kaikkein ”korkeimmilla” titteleillä on kuitenkin hieman enemmän rahallista merkitystä ja hieman poikkeavat ehdot. Ehtojen mukaan edustajan täytyy saada tietty määrä organisaatioprovisiopisteitä tiettyjen viikkojen ajan ”noustakseen” näille korkeimmille tasoille. Korkeimmat tasot saavat ”bonuksena” lisäksi ”poolibonusta” (ks. alla).

BONUKSET

Move jakaa tietyn organisaatioprovisiopistemäärän viikossa ”ansainneille” 100-1000 euron bonuksia. Bonusten ansaitseminen on nk. passiivisten tulojen kautta lähes mahdotonta kaikille muille kuin aivan pyramidin huipulla oleville (katso luku passiivisista tuloista alla). Uusia jäseniäkin on liityttävä neljä omaan alalinjaan saman viikon aikana, vieläpä tasaisesti molemmille puolille, että edes 100 euron bonus olisi kerran saavutettavissa. Nämäkin bonukset menevät siis pääsääntöisesti aivan pyramidin ensimmäisille portaille, koska vain heidän alalinjansa on koskaan laajennut (ainakaan jatkuvasti) tällaista vauhtia.

Käytännössä Move maksaa uuden edustajan värväämisestä kahdelle hänen yläpuolellaan olevalle edustajalle 100 euroa kummallekin kampanjapaketin myyntipalkkiota.

Erillisenä järjestelmänä Movessa on ”poolibonus”. Tämä bonus jaetaan ”korkeimmat tasot” saavuttaneiden edustajien kesken niin, että ylemmillä tasoilla olevat saavat suuremman osan poolista kuin alemmat. Yhteensä poolin arvo on Moven mukaan ”10 % viikon provisioliikevaihtoa vastaava summa”. Ilmaus on epäselvä, eikä siitä voi päätellä tarkkaan, mistä luvusta tämä 10 % lopulta lasketaan: kokonaiskatteesta, euromääräisestä provisiosta vai organisaatioprovisiopisteinä jaettavan provision ”rahallisesta arvosta”. Joka tapauksessa summa on tarkassa suhteessa yrityksen katteeseen. Sen suhteellinen yhteismäärä ei nouse siihen oikeutettujen jäsenten määrän kasvaessa vaan sama osuus (lopulta katteesta) jaetaan siihen oikeutettujen kesken.

Tämä ”poolibonus” menee tällä hetkellä lähinnä niille yrityksen perustajille, joiden voi arvella olevan myös pyramidin ”huipulla”. Tämä voi hyvin pitkälti olla myös motivaatio koko ”poolibonuksen” lanseeraamiseen: raha siirtyy näin sääntöjen mukaisesti perustajien tilille. ”Poolibonuksen” saavuttaminen vaatii jo niin suuren liikevaihdon ja uusien edustajien määrän hankkimista Movelle, että poolille pääsevien määrä on verkostossa häviävän pieni. Kovin monen kanssa perustajien ei tarvitse koskaan tätä satojen tuhansien eurojen pottia jakaa.

NK. PASSIIVINEN TULO

Passiivisella tulolla Movessa viitataan alapuolella olevan organisaation tuottamaan tuloon, jonka tuottamiseen edustajan ei tarvitse osallistua. Passiivisella tulolla voidaan viitata sekä kampanjapakettimyynnin että aktivointiostosten aiheuttamaan tuloon ylälinjalle. Tässä keskityn jälkimmäiseen.

Edustajan passiivinen tulo muodostuu hänen alapuolellansa olevien edustajien aktivointiostoksista. Moven edustajan tulee ostaa 30 aktivointipisteen (vähimmillään noin 60 euron) edestä neljässä viikossa pysyäkseen aktiivisena eli voidakseen ansaita organisaatioprovisiota alapuolellaan tapahtuvasta myynnistä.

Moven edustaja ei saa itselleen näistä ostoksista minkäänlaista provisiota, ei edes rahaprovisiota. Koko provisio jaetaan ylälinjaan. Tämän vuoksi provision suuruus on tuotteen organisaatioprovisio kerrottuna kahdella, eli kaavojen mukaisesti täsmälleen sama kuin aktivointipisteiden määrä.

Oletetaan, että kampanjatuotepaketteja ei myydä eikä niistä näin tule provisiota. Jos ajatellaan, että jokainen edustaja ostaa aktivointiin oikeuttavan minimiostoksen kuussa ja omassa alalinjassa olisi yhtä monta edustajaa molemmilla puolilla ja edelleen joka viikko tasainen määrä alla olevia edustajia tekisi oman aktivointiostoksensa, oman alalinjan aktivointiostosten tuottama organisaatioprovisio rahana viikossa voidaan laskea kaavalla:

(K4) 30 * E / 4 / 10 = organisaatioprovisio rahana viikossa

missä E = alalinjassa olevien edustajien yhteismäärä; kaava voidaan ilmaista helpommin:

(K4*) 0,75 * E = organisaatioprovisio rahana viikossa

Jos ostokset siis tapahtuvat tasaisesti, alalinjassa on ideaalisesti molemmilla puolilla sama määrä edustajia ja jokainen heistä tekee pysyäkseen aktiivisena minimiostoksen joka kuukausi, edustaja saa jokaisesta alalinjassaan olevasta 0,75 euroa eli 75 senttiä viikossa, valtiolle menevän arvonlisäveron osuus mukaan lukien ja ennen tuloverotusta.

Jos edustajalla on allaan esimerkiksi sata aktiivista edustajaa, hän saa ideaalitilanteessa 75 euroa viikossa. Oman kuukausittaisen 60 euron aktivointiostoksen kattamiseen riittäisi näin 20 edustajan ideaalinen alalinja, jos veroja ei oteta huomioon. Mikäli kaikki pisteet tulisivat joka viikko maksuun, nk. passiivista tuloa alapuolella olevien edustajien minimiaktivointiostoksista voisi näin odottaa 75 senttiä per aktiivinen alalinjan edustaja viikossa.

Jotta joka viikko olisi tällaisten passiivisten provisioiden kautta oikeutettu pienimpään 100 euron bonukseen, täytyisi alapuolella olevassa verkostossa olla vähintään 160 aktiivista edustajaa, jotka vieläpä tekisivät ostoksensa tasaisesti viikoittain. Tällä hetkellä Moven huipulla on ainoastaan kymmenkunta edustajaa, joille tämä on periaatteessa mahdollista. Yksikään Moven pyramidissa ei tällaisten passiivisten tulojen kautta saavuta 2100 euron viikkopalkkakattoa. Kun verkoston laajeneminen päättyy (tai on päättynyt), myös tulot kaikilta tasoilta loppuvat tai muuttuvat vähäisiksi, sillä koko järjestelmän pääasiallinen tulonlähde on aloituspakettien myynti.

YHTEENVETO JA ONGELMAT

Käytännössä Move sitoo jokaisen edustajansa 999 euron kertaostoksen lisäksi tekemään jopa satoja euroja kuussa yhteensä maksavat pitkäaikaiset sopimukset nk. yhteistyökumppaneiden kanssa, koska useat edustajat täyttävät asiakkuusehtonsa itselleen tekemillä sopimuksilla. Tämän lisäksi joka kuukausi on tehtävä ostoksia vähintään noin 60 euron edestä. Kaikkein hulluinta on tietysti se, että aktivointiostoksistaan edustaja ei saa itselleen minkäänlaista provisiota. Move ei näin tosiaankaan maksa sinulle siitä, että ostelet joululahjat. Ennalta määrätty osuus aktivointiostosten tuottamasta myyntikatteesta sirotellaan ylälinjaasi. Varsinaista rahaa tekevät kuitenkin ne, jotka pääsevät pooliprovisiolle – siis aivan pyramidin ylin kärki.

Moven järjestelmä on laadittu niin, että tietty, melko hyvin ennakoitava osuus myyntikatteesta voi kaikkien sääntöjen täyttyessä tulla jaettavaksi organisaatioon. Pääpointti tämän lisäksi on tietysti se, että ollakseen oikeutettu pieneenkin provisioon edustajan täytyy tuottaa Movelle jo etukäteen suuri liikevaihto. Tätä tarvitaan jo siihen, että ylemmille tasoille ylipäätään voitaisiin maksaa mitään, koska rahaa järjestelmään ei sen ulkopuolelta suhteessa valtavasti tule.

Lisäksi Move on varannut itselleen edustussopimuksen ehdoissa täyden oikeuden muuttaa järjestelmää miten tahansa. Voi tietysti olla, että kun loppu koko touhulle lähestyy, provisiojärjestelmä alkaa muuttua yhä monimutkaisempaan ja ylempiä tasoja suosivaan suuntaan, jotta vielä viimeinen ilo saadaan loppurysäyksestä irti.

Kaikkein suurin ongelma kenelle tahansa Moveen osallistuneelle on tietysti se, että tulot käytännössä loppuvat, kun verkoston laajeneminen pysähtyy. Edellä esitetyssä (osiossa ”passiivinen tulo”) osoitin, kuinka pelkkiin aktivointiostoksiin (tai miksei tyypilliseen verkkokaupasta ”osteluun”, jos sitä tapahtuu aktivoinnin lisäksi tai sen sijasta) perustuvalla provisiolla ei kovinkaan moni voi pyramidissa mainittavasti tienata tai saada edes omiaan pois. Lienee selvää, että kukaan organisaatiossa, edes ne, joilla on suuri alalinja, eivät laajenemisen päätyttyä pääse mainitsemisenarvoisille tuloille.

Rahankeräysrikokseen viittaavia piirteitä Moven provisiojärjestelmässä ovat aktivointipistejärjestelmä sekä aloittamisen edellytyksenä ostettava kampanjapaketti. Tällä tavalla Move ikään kuin edellyttää sekä aloitusmaksua että maksua aktiivisena pysymisestä. Molemmista näistä maksuista provisiota tai muuta alennusta ei saa itselle vaan se jaetaan pyramidipelien tapaan ylälinjaan. Lisäksi valtaosa Moven liikevaihdosta muodostuu todennäköisesti verkostoon tapahtuvasta ”myynnistä”, siis kampanjatuotepakettien, viiden tarvittavan asiakkuuden sekä 60 euron kuukausiostosten kaupasta. Järjestelmän ulkopuolelta rahaa tulee suhteessa varsin vähän eikä ainakaan kovin monien osanottajien tuloja voi näillä myynneillä taata.

LIITE: JÄRJESTELMÄ S2E:N AIKANA

S2E:n aukaisemisen 19.2.2006 jälkeen Moven palkkiojärjestelmässä on ollut lukuisia muutoksia, jotka tosin eivät ole muuttaneet mihinkään järjestelmän pääperiaatteista vaan pikemminkin tukevat aiemmin saatuja tuloksia. Ostosten aiheuttama pisteiden ja sitä kautta provisioiden määrä riippuu tietysti täysin tuotteesta. Pisteet eivät perustu hintaan vaan katteeseen.

Moven nykyisessä järjestelmässä kanta-asiakas, jolle edustaja on antanut S2E-kortin tai oikeamminkin ostotunnuksen, saa tietyn määrän ”kredittejä” ostoksestaan. Hänelle kortin antaneelle ja edelleen tämän ylälinjaan nousee saman verran pisteitä. Kreditit ovat euron arvoisia ja kanta-asiakas voi käyttää saamiaan kreditejä tuotteiden ostamiseen S2E storesta.

Esimerkiksi 5 kreditiä ostajalle tuottavasta ostoksesta nousee kortin antajalle ja hänen ylälinjalleen jokaiselle tasolle 5 pistettä. Pisteet muuntuvat euroiksi tasapainosäännön mukaisesti ja portaittain. Jos ne joskus tulevat maksuun, pisteistä saadaan euroja kertoimella 0,125, eli esimerkiksi viidestä pisteestä tulee 0,625 euroa eli 62,5 senttiä.

Kuten aiemminkin, tasapaino- ja porrassäännöt määrittävät suuresti palkkioiden tulemista maksuun. Käytännössä järjestelmä on rakennettu niin, että provisiota maksetaan maksimissaan 8 tasolle. Idea on kuten ennenkin se, että maksettavan organisaatioprovision määrä on maksimissaan sama kuin tuotteen ostajalle maksettava ”palautus” (0,125 * 8 = 1). Esimerkissämme 8 tasolle maksetaan 62,5 senttiä kullekin, yhteensä 5 euroa. Näin 5 kreditiä tuottavasta ostoksesta maksetaan maksimissaan 2*5 = 10 euroa palautuksina. Käytännössä erittäin useat pisteet jäävät tasapaino- ja porrassääntöjen vuoksi koskaan muuntumatta rahaksi, eikä kreditejäkään tietysti asiakkaalla välttämättä käytettyä tule. Edelleen nyt hieman muuttuneiden ”banking”-sääntöjen vuoksi hyvin suuri osa pisteistä voi mennä hukkaan, vaikka pisteitä nousisikin jalkojen tasapainossa.

Organisaatioprovisiot saadakseen edustajan tulee lisäksi suorittaa (viikoittain laskettava) jokaiselta aktiivisuuspäivältä 0,5 kreditin suuruinen ostos. (Aiemmin edellytettiin 1 kreditin määrää vuorokaudessa, mutta tämä puolitettiin. Sääntö poikkeaa hieman aiemmasta.) Aktivointiostoksen voi suorittaa ainoastaan S2E storesta.

Aktivointiostoksen ollessa kyseessä edustajalle itselleen ei makseta lainkaan provisiota vaan kuten ennenkin, provisio menee ylälinjalle ”tuplana”. Aiemman esimerkin mukaisessa 5 kreditiä palauttavassa ostoksessa ostaja itse ei saa siis noita 5 kreditiä, vaan hänen ylälinjalleen annetaan 10 pistettä / taso.

Kaksinkertainen kreditien määrä on joka tapauksessa tuotteelle maksettava maksimiprovisio, jonka voisi edelleen arvioida olevan yhteensä 40 tai 50 % tuotteen myyntikatteesta. Tämän lisäksi 10 % katteesta menee ylälinjapooliin, joten palautukset ovat maksimissaan 50-60 % katteesta. Kate on S2E:n yritysten kohdalla tietysti kunkin tuotteen myyntihinnan ja ostohinnan erotus; yhteistyökumppanin kohdalla puolestaan S2E:lle tuotemyynnistä maksama provisio.

Säännöt ovat näin oikeastaan täsmälleen samat kuin movestoren aikaan. Muuntokertoimen 0,125 ottaminen käyttöön tukee erittäin voimakkaasti aiemmin saatuja tuloksia, joskin kerrointa yksinkertaistettiin jonkin verran. Aiemminhan se näytti olevan 0,1205 luokkaa (ks. yllä). Myös portaittain maksettavissa provisioissa nyt vaiheittain käytetäänkin kerrointa 0,12, kuten esimerkiksi tapauksessa, jossa 250+250 pistettä muuttuvat 60 euroksi (näin edustajien esityksessä).

Järjestelmän näennäisistä muutoksista huolimatta tulokset ovat samanlaiset. Aktivoitumisesta maksettava provisio tosin muuttui jonkin verran. Siinä missä aiemmin alalinjalaisen minimiaktivointiostoksesta – jos se ikinä muuttuisi rahaksi – sai 75 senttiä viikossa, sääntömuutosten ansiosta aktivoitumisen hinta näyttäisi vähän kasvaneen ja provisio nousseen jopa 87,5 senttiin viikossa. Tietysti pelkkiä aktivoituvia pitäisi olla keskimäärin noin 35 per puoli – siis vähintään 70 hengen alalinja – jotta tämä tulisi maksuun noin 60 eurona viikossa.

Näin mikäli kreditien arvo on noin 25 % tuotteen S2E:lle tuottamasta katteesta, kuten on arvioitu, edustaja saa näin 0,125 * 25 % = 3,125 % tuotteen katteesta itselleen alalinjassa olevan kanta-asiakkaan ostaessa tuotteen – jos tämä siis joskus tulee maksuun. Alalinjalaisensa aktivointiostoksen katteesta edustaja saa tuplasti tämän verran, eli 6,25 %.

S2E:ssä kiertäessään voi tuotteiden katteita pyrkiä arvioimaan kertomalla kreditien määrä neljällä. Esimerkiksi yhden kreditin antava tuote on katteeltaan arviolta neljä euroa, josta (tavallisen ostoksen ollessa kyseessä) yksi annetaan kreditinä sen ostajalle ja toinen jaetaan pisteinä hänen yläpuolellaan olevalle verkostolle. Pooli-bonusten (10 %, tässä tapauksessa ilmeisesti 40 senttiä) vähentämisen jälkeen loppu jää S2E:lle. Tämä koskee myös ”tutustumistuotepaketteja” (entisiä kampanjapaketteja), joiden 999 euron hinnasta jaetaan edelleenkin varmasti tuntuvimmat provisiot.

Sivun alkuun

Kirjoittanut Mursis. Ks. myös Verkostomarkkinointi Bisnestä vai huijausta?.

Päivitetty 28.04.2007

---

Sinulle on ehkä lyhkärissä annettu kuva, että jos teet töitä, voit saada Movesta todella paljon rahaa. Kuka tahansa voi. Mitään muutahan ei vaadita kuin töiden paiskimista ja tarmoa. Verkostomarkkinoinnin tarjoama ansaintamahdollisuus ja palkkiojärjestelmä on niin hyvä, että sillä rikastuisi pikkulapsikin, mutta kun nuoren ikänsä vuoksi ei voi liittyä. Tai jos nyt eivät aivan kaikki voi menestyä, sinulla on kuitenkin siihen mahdollisuus – siksihän sinua on esittelyynkin pyydetty.

No katsotaan, kuinka helppoa ansaitseminen voi olla!

Oletetaan, että edustajalisenssistä, bisneskassista, omien viiden vitamiiniasiakkaan hankkimisesta, ensimmäisistä esittelyistä, LTE- ja BPS-maksuista, aktivointiostoksesta sekä toimintaan liittyvistä puhelin- ja matkakuluista syntyy alkuvaiheessa (ehkä sitten alakanttiin) 500 euron verran maksettavaa.

Ensimmäisistä viidestä vitamiiniasiakkaasta et saa lainkaan provisiota – tosin saat NLP-koulutuksen, jonka sisältöä voi tarkastella tällä sivustolla.

Asiakkaat tehtyäsi varmaankin keskityt erityisen kovasti organisaation rakentamiseen. Sehän on tapa, jolla verkostomarkkinoinnissa oikeasti tehdään rahaa, eikö vain! Mutta kuinka suuri organisaatio sinun on saatava aikaan, jotta saisit tienattua tuon 500 euroa takaisin?

Uuden edustajan aloittaessa toiminnan ja ostaessa materiaalia sinä saat 40 pistettä. Samoin yhdestä 360 euron hintaisesta vitamiinitilauksesta nousee ylälinjaan 40 pistettä. Nämä pisteet muuntuvat Moven muuntokertoimen kautta 5 euroksi, jos ne muiden sääntöjen – varsinkin tasapainosäännön – vuoksi tulevat maksuun.

Oletetaan, että alalinjasi tekisi kuten sinä – he hankkisivat tarvittavat viisi asiakasta ja sitten keskittyisivät oman organisaation rakentamiseen. Yksi uusi edustaja tuottaisi näin 40+200 = 240 pistettä eli sanokaamme pyöreästi 30 euroa – saattaahan tuon lisäksi tulla joitakin aktivoitumisesta syntyviä pisteitä.

Bonusten saavuttaminen käytännössä tarkoittaisi varsin huomattavan vitamiinitilausmäärän myymistä yhden ainoan viikon aikana. Jos bonuksia ei tule, alalinjassa pitäisi olla (vieläpä tasapainossa) 500/30 = pyöreästi 17 edustajaa, jolloin olisit hieman plussan puolella.

Voi miettiä, kuinka monelle tämänsuuruisen alalinjan rakentaminen on ylipäätään mahdollista. Jotta esimerkiksi 2000 edustajaa, joilla ei ole lainkaan alalinjaa, saisivat tämänkaltaisen organisaation aikaiseksi, ehdokkaita pitäisi olla 34 000.

Tässä laskelmassa ei tietysti ole otettu huomioon provisioiden sisältämää arvonlisäveroa sekä tuloverotusta, jotka vielä vähentävät käteen jäävän rahan määrää, erityisesti mikäli kaikkia syntyneitä kuluja ei voi vähentää verotuksessa. Toki jatkossa kuluja syntyy vielä lisää erilaisista koulutuksista sekä aktivoitumisesta – esimerkiksi eventistä jopa toistasataa euroa, jos viet sinne pari edustajakandidaattia mukanasi.

Move on tietysti tässä vaiheessa saanut organisaatiostasi liikevaihtoa jo runsaat 30 000 euroa.

Ja jos et pääse omillesi, miten sitten? Mitä sinulle sitten sanotaan? Et tehnyt tarpeeksi töitä, tai sen mitä teit, teit aivan väärin. Eihän kukaan sanonut, että tämä on helppoa. Kyllä tässä menestyy, jos on edellytyksiä, mutta niin surullisen useasti aivan vääränlaiset ihmiset alkavat verkostomarkkinointiin.

Sivun alkuun

Kirjoittanut Mursis.

JOHDANTO

Seuraavassa esittelen verkostomarkkinoinnin, erityisesti Move Networks Oy:n toimintaa suhteessa rahankeräyslain ketjukirjeitä koskevan säädöksen nojalla kiellettyihin pyramidipeleihin. Lehtitietojen mukaan Move Networks Oy:tä koskeva poliisitutkinta on valmistumassa vuoden lopulla. Koska tutkimuksessa on tutkinnanjohtaja Kaarle Lönnrothin mukaan syntynyt rikosepäily, se siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan sen valmistuttua (Satakunnan Kansan pikauutiset 11.11.2005; Aamulehti 12.11.2005). Esittelen kirjoitukseni lopulla myös jonkin verran spekulaatiota siitä, miten Moveen osallistunut todennäköisesti joutuisi itse vastaamaan oikeuteen ja millaiset tuomiot voisivat olla. En halua maalailla uhkakuvia vaan etsiä todennäköisintä tilannetta, joka on edessä.

Koska nykyisin voimassa oleva rahankeräyslaki on vanha ja siinä ei tarkoin määritellä laitonta pyramidipeliä, tarkasteluni painopiste on tähänastisessa oikeuskäytännössä. Suomen oikeuslaitos on sellainen, jossa pääpaino ei ole lain kirjaimella vaan sen hengellä. Aina löytyy uusia huiputtajia, jotka pyrkivät kiertämään lain kirjainta. Kaikkea laitonta ei voi koskaan sanallisesti suoraan kieltää. Tämän vuoksi suomalainen oikeus käyttää tervettä maalaisjärkeään arvioidessaan kutakin tapausta.

ESIMERKKITAPAUS WGI

Kaikkein merkittävin ja aivan tuore rahankeräysrikoksesta annettujen tuomioiden ennakkotapaus on World Games Inc:in toimijoita vastaan käyty oikeudenkäynti. Tässä WGI-tapauksessa annettiin tuomiot Lahden käräjäoikeudessa elokuussa 2005 ja asian käsittely on nyt vireillä Kouvolan hovioikeudessa. Prosessin alkuunpanija oli tässäkin tapauksessa Movesta syyskuussa 2005 poliisille tutkintapyynnön tehnyt Sisäasiainministeriön hallintoneuvos Jouni Laiho.

WGI:ssä kyseessä oli ulkomaisen yhtiön toiminnasta, joten koko yhtiötä ei Suomessa voitu viedä syytteisiin. Näin ollen syytteet tulivat sellaisille pelissä mukana olleille, jotka todistettavasti olivat saaneet siitä rahallista hyötyä. Yhtiön johtoa ei syytetty Suomessa, vaan käräjille päätyivät Suomessa WGI:n toimintaa todistettavasti levittäneet.

Kuten Moven lakimies Petri Teerikoski, myös WGI-tapauksessa syytettyjen asianajaja pyrki esittämään, että rahoille on saatu vastike WGI:n tarjoamien palveluiden muodossa. WGI:n toiminta kuitenkin todettiin käräjäoikeudessa kielletyksi pyramidipeliksi ja siinä mukana oleminen lainvastaiseksi. Oikeuden mukaan WGI:lle oli maksettu maksuja kokonaan tai osittain vastikkeetta: aloittamisen hinta ja sille saatu vastike eivät kohdanneet. Pienin valtiolle menetetyksi tuomittu rikoshyöty – eli WGI-toiminnalla ansaittu raha – oli noin 900 euroa. Tähän oikeus määräsi sakkoja vielä toisen mokoman. Suurimpia hyötyjä (yli kymmenen tuhatta euroa) ansainneet saivat rikoshyödyn (rahojen) menetyksen sekä sakkojen päälle myös ehdollisia vankeusrangaistuksia. Sakkojen suuruus samoin myötäili (päiväsakkoina) toiminnalla ”ansaitun” rahan suuruutta.

Tuorein tieto tapauksen etenemisestä on se, että hovioikeus hylkäsi syytettyjen vaatimukset sakkojenmaksun keskeyttämisestä oikeudenkäynnin ajaksi. On hyvin todennäköistä, että käräjäoikeudessa annetut tuomiot säilyvät hovissa.

MUU OIKEUSKÄYTÄNTÖ PYRAMIDIPELEISSÄ

Verkostomarkkinointijärjestelmien pyramidipelimäisyyttä arvioitaessa kyseeseen tuleva laki on siis rahankeräyslaki. Suomen nykyinen rahankeräyslaki on vuodelta 1980, siihen on tehty muutoksia lähinnä vuonna 1983 eikä sen kirjain enää täysin palvele nykypäivää. Parhaillaan eduskunnassa onkin käsittelyssä ehdotus uudeksi rahankeräyslaiksi, mutta sitä ei vielä ole hyväksytty.

Rahankeräyksen voi lain mukaan panna toimeen ainoastaan yleistä hyötyä tavoitteleva säätiö, yhteisö tai rekisteröity yhdistys (4 §) ja sekin ainoastaan rahankeräysluvan saatuaan (3 §). Aivan erityisesti rahankeräyslaissa on mainittu kiellettynä rahankeräys ketjukirjeen muodossa, eli järjestelmä, jossa rahaa maksetaan ylemmille tasoille tai kirjeessä edellä oleville oman tulon toivossa (2 §).

Pyramidipeleistä, joihin verkostomarkkinointiyritykset voivat syyllistyä, ei nykyinen rahankeräyslaki suoraan sano vielä mitään. Oikeuskäytännössä kaikenlaiset pyramidipelit on kuitenkin selkeästi rinnastettu ketjukirjeisiin, jotka on rahankeräyslaissa kielletty. Perustelen tätä nyt hieman yksityiskohtaisemmin lainaamalla tekstiä Hallituksen esityksestä 102/2005 (uudeksi rahankeräyslaiksi). Huomautan heti, että nämä lainaukset kuvaavat nykytilannetta eivätkä ainoastaan tilannetta esityksen mahdollisen hyväksymisen jälkeen. Uudessa rahankeräyslaissa merkittävin ero nykytilanteeseen on, mitä pyramidipeleihin tulee, viittaus rikoslakiin ja tätä kautta rahankeräysrikollisille ehdotetut entistä kovemmat tuomiot. Seuraavissa katkelmissa kuvataan kuitenkin sitä tilannetta, mikä nyt lakia valmistelleiden mukaan oikeuskäytännössä vallitsee.

Ensinnäkin ns. monitasomarkkinoinnista aivan yleisesti todetaan, että esimerkiksi internetin välityksellä tapahtuva kaupankäynti voi, jos sen tarkoitus on värvätä uusia jäseniä verkostoon, olla laittoman pyramidipelin/ketjukirjeen muotoinen. Edelleen todetaan, että toiminta on usein verhottu tavarakaupan muotoon:

”Erityisesti internetin välityksellä tapahtuvat toiminnot sisältävät sekä kaupankäynnin että arpajais- ja rahankeräystoiminnan muotoja, jotka perustuvat pyramidijärjestelmän mukaiseen asiakashankintaan. Mukaan liittyvien tulo-odotukset riippuvat heidän organisaatioidensa kautta tulevien asiakkuuksien ja tehtyjen tilausten määrästä.

Ominaista näille toiminnoille on toiminnan alkuvaiheessa erittäin nopeasti kasvava asiakasmäärä. Rahankeräysten toimeenpanon osalta tällaista toimintaa voidaan pitää rahankeräyslain 2 §:n 3 momentin mukaisena ketjukirjeiden avulla tai siihen verrattavalla tavalla toimeenpantuna ja siten kiellettynä ja rangaistavana. […] Suomessa, kuten muissakin pohjoismaissa, on poliisin tutkinnassa tapauksia, joissa epäillään syyllistytyn pyramidipelin muodossa tehtyihin rahankeräys- ja arpajaisrikoksiin. Tällaiset toiminnot on pääsääntöisesti järjestetty siten, että ne näyttävät osittain tavarakaupalta.”

Tämä kohta on hyvin yleinen ja pätee myös Moveen. Mutta miten sitten voimme tarkalleen erottaa ketjukirjeiden muodossa toimeenpannut rahankeräykset laillisesta (vaikkakin ehkä kyseenalaisesta) liiketoiminnasta? Lakiesityksen olennaisin kohta verkostomarkkinointiyrityksen toiminnan suhteelle laittomiin rahankeräyksiin on tämä:

”Ketjukirjeen tavoin pyramidipeleinä toimeenpannut rahankeräykset voidaan tulkita jo nykyisellään kielletyiksi. Olennaista näissä toimeenpanotavoissa on, vastaako uusien myyjien värväämisestä saatavaa palkkiota jakelutavalle luonnostaan kuuluva kustannushyöty vai maksavatko sen uudet myyjät. Sellainen maksu voi olla suorassa muodossa osanottaja-, ilmoittautumis- tai liittymismaksu tai vastaava.”

Idea on siis se, että jos uudet myyjät käytännössä maksavat värvääjilleen palkkion siitä, että heidät on värvätty, tällainen ”monitasomarkkinointi” voidaan katsoa laittomaksi rahankeräykseksi. Rahankeräyslain vastaisesti toimiva yritys ei maksa värväämisestä maksettavaa maksua oikeasti omasta pussistaan esimerkiksi siitä syystä, että värvääminen sen lukuun tuottaa sille suurta hyötyä esimerkiksi tietyn markkina-alueen valloittamisella. Sen sijaan aloitusmaksua kerätään niin paljon, että sillä katetaan myös värvääjille värväämisestä maksettava maksu ja tällöin kyseessä on (muiden seikkojen siihen kenties myös viitatessa) laiton rahankeräys.

Lain valmistelijat ovat tässä vieläpä nimenomaan huomioineet sananmuodoissaan sen, kuinka aloitusmaksu voi olla myös verhottu tuotemyyntiin tai vastaavaan puhuessaan maksusta ”suorassa muodossa”. Tämä ei rajaa mitään ”epäsuoraa muotoa” laittomuuden ulkopuolelle.

Pyramidipeliä ei ”laillisesta” verkostomarkkinoinnista erota näin se, kuinka suuri osa liikevaihdosta palautuu järjestelmään tai edes se, mikä esimerkiksi aloituspaketin hinnan tarkka suhde vastikkeeseen on. Laittoman rahankeräyksen tai pyramidipelin määritelmään ei myöskään kuulu se, että mukana olevat ovat tyytymättömiä tai kaikki välttämättä menettävät rahansa. Vaikka peli ”etenisikin” toivotulla tavalla ja ihmiset saisivat siitä rahaa, se voi silti olla täysin laiton. Ainoa varsinaisesti merkittävä tekijä on se, millaista rahaa uudelta aloittajalta tai mukana pysymisen edellytyksenä peritään ja mihin tarkalleen tuo raha menee.

LAILLISUUDEN / LAITTOMUUDEN KRITEEREJÄ

Myös muut seikat ovat tietysti oikeudessakin merkittäviä toiminnan pyramidipelimäisyyttä arvioitaessa. Arviointi perustuu kuitenkin lopulta terveeseen järkeen. Olennaisia voisivat olla edellä esitetyn pohjalta käytännössä ainakin seuraavat seikat:

(1) Muodostaako järjestelmä pyramidin tai muun tyyppisen verkoston, jonka on tarkoitus laajeta (äärettömiin) ja/tai jossa on useita tasoja? Onko järjestelmä vieläpä suunniteltu niin, että jokaisella tasolla olisi huomattavasti (esimerkiksi kaksi tai kolme kertaa) enemmän ihmisiä kuin edellisillä? Onko järjestelmään mukaan tulevien määrää millään tavalla pyritty rajaamaan?

Move muodostaa tyypillisen pyramidiverkoston, jossa jokaisen seuraavan tason on tarkoitus olla edellistä kaksi kertaa suurempi. Mukaan liittyvien ”edustajien” määrää ei mitenkään ole yritetty rajata.

(2) Tuleeko mukaan liittymisestä maksaa? Onko maksu järkevässä suhteessa vastikkeeseen eli siihen, mitä sillä saa?

Saadakseen uusien värväämisestä rahaa Movessa täytyy tehdä 999 euron suuruinen ostos ja tämän jälkeen vähintään 60 euroa kuussa maksava ostos. Yrityksellä on varaa maksaa yhteensä 200 euroa värväyspalkkiota kahdelle värvääjälle sekä (jos/kun se tulee maksuun) 30 euroa jokaiselle yllä olevalle tasolle jopa noin 8 tasoon asti; jokaisesta kuukausittaisesta ostoksesta maksetaan edelleen 3 euroa eli (niiden tullessa maksuun) noin 24 euroa yläpuolella oleville tasoille. Yhteensä uudesta mukaan liittyneestä maksetaan verkostoon näin jopa noin 440 euroa ja ”aktivointiostoksesta” noin 24 euroa. Näiden lisäksi noin 10 % katteesta menee maksettavaksi ns. pool-bonusprovisioina. Käräjäoikeus voi näin hyvin todeta, ettei yritys käytännössä itse maksa näitä provisioita vaan Moven aloituspaketin tai aktivointiostoksen kate on niin suuri, että käytännössä edustaja maksaa nämä värväysrahat itse. Edelleen on huomattava, että Moven ”franchise edustaja” ei saa provisioita, alennuksia tai minkäänlaista bonusta näistä yllä mainituista omista ostoksistaan.

(3) Mihin uusien liittyneiden maksama raha menee? Katetaanko sillä uuden liittyneen liiketoiminnan aloittamisesta emoyritykselle syntyviä kustannuksia vai jaetaanko siitä iso osa yläpuolella oleville?

Kuten jo todettu, joissakin tapauksissa ehkä miltei puolta aloituspaketin hinnasta (bonusprovisiot mukaan lukien) vastaava provisio jaetaan edustajan ”ylälinjaan” eli verkostossa hänen yläpuolellaan oleville.

(4) Mistä jäsenten tulot pääasiassa muodostuvat? Varsinaisesta kaupankäynnistä vai siihen verhotuista toisten jäsenten liittymis- tai mukanapysymismaksuista?

Tarkkoja lukuja ei ole saatavilla. Mikäli Movessa on noin 1000 aloituspaketin sekä kuukausiostoksia tehneitä edustajia, on vaikea kuvitella, että näiden tuottamien ehkä 1,5 miljoonan euron myyntitulojen rinnalla olisi muita lähteitä, joista näin suuria summia saataisiin. Kaupankäynti verkoston ulkopuolelle näyttäisi olevan edustajille tulonlähteenä huomattavasti pienempi kuin värväämisestä sekä aktivointiostoksista syntyvät provisiot. Käräjäoikeus arvioi tämän tietysti oikeiden lukujen perusteella.

(5) Mistä yrityksen liikevaihto pääasiassa syntyy? Verkoston sisäpuolelta vaiko sen ulkopuolelta? Uusien aloittavien maksuista ja mukanapysymismaksuista vai kaupankäynnistä verkoston ulkopuolelle?

Edellinen vastaus pätee myös tähän. On vaikea kuvitella, että verkoston ulkopuolisten asiakkaiden tekemät ”ostokset” olisivat samaa tasoa kuin jo pelkkä aloituspakettikauppa.

(6) Vastaako värvääjille uusien jäsenten värväämisestä maksettava raha kustannushyötyä, siis sitä voittoa, mitä esimerkiksi kaupankäynnin laajenemisesta uudelle maantieteelliselle alueelle aiheuttaa tai myyntiketjun lyheneminen tuottaa? Vai onko värvääminen itsetarkoitus?

Movessa värvääminen on pääasiallinen tulonlähde. Kuten jo todettua, värvättävien määrää ei mitenkään rajoiteta tai sitä ei harkita markkinoiden ja maantieteellisten seikkojen valossa.

(7) Erityisesti: maksavatko uudet mukaan liittyneet käytännössä yläpuolellaan oleville (ja jopa useille tasoille) heidän värväämisestään?

Näin näyttäisi olevan. Aloituspaketin hinta suhteessa vastikkeeseen (polkupyörään) on niin suuri, että käytännössä värvättävä maksaa itse ylälinjalleen värvättäväksi tulemisestaan.

Näiden näkökantojen vuoksi mielestäni syytteille sekä tuomiolle on erittäin hyvät perusteet.

SYYTE, OIKEUDENKÄYNTI, SEURAAMUKSET

Edellä todetun valossa olisi nähdäkseni pienoinen ihme, jos syyteharkinta ei johtaisi syytteisiin. Sikäli kuin WGI-tuomiot todennäköisesti hovioikeudessa säilyvät, syyttäjällä on valmis, tuore ennakkotapaus, johon vedota myös Move- tapauksen kohdalla.

Syytteeseen joutuu Moven tapauksessa ensisijaisesti yritys, eivät välttämättä heti ensi sijassa kaikki sen toimijat yksitellen. On vaikea sanoa, kuinka suuri osa Moven toimijoista haastetaan ensimmäisessä oikeudenkäynnissä vastaamaan oikeuteen, koska joukko on niin suuri. WGI-tapauksessa syytettyjen penkillä olivat suoraan kaikki ne, jotka olivat todistettavasti tienanneet jotakin toiminnallaan. Moven tapauksessa on huomattavasti helpompaa todistaa, kuka on saanut yritykseltä rahaa. Tähän riittää yksinkertaisesti yrityksen laskelmat ja kirjanpito maksetuista provisioista.

Koska Movessa mukana olevien/olleiden joukko on niin suuri ja ehkä jotakin rahaa on saanut jopa 1000 ihmistä, voi olla, että oikeuteen haastetaan aluksi vain yritys ja sen tärkeimmät ”ylälinjalaiset”. Mikäli tällöin tulee tuomio, jokainen Movessa mukana ollut on kuitenkin syyllistynyt laittomaan rahankeräykseen, ja tämä poikii lukuisia erillisiä oikeudenkäyntejä (joko yhdellä paikkakunnalla, kuten WGI- tapauksessa, tai eri puolilla maata). Jokaisella on kuitenkin oikeus puolustautua jossakin oikeudenkäynnissä, joten jos syytteet lopulta tulevat kaikille niille, jotka ovat saaneet Movelta rahaa, kaikki joutuvat käräjille jossakin vaiheessa.

Joka tapauksessa, jos oikeudenkäynti seuraa WGI:n esimerkkiä, kaikki Movella värväyksestä, aloituspaketeista sekä jopa aktivointiostoksista provisioina saadut rahat voidaan menettää rikoshyötynä valtiolle. Tämän lisäksi omilleen päässeille tulisi sakkoja noin ”tienatun” rahasumman suuruisesti ja useita (ehkä kymmeniä) tuhansia ”tienanneille” vankeusrangaistuksia. Edelleen oikeudenkäyntikustannukset voidaan tuomita yhteisvastuullisesti myös yksittäisten Moven edustajien harteille. (Valitettavaa on vielä se, ettei kotivakuutuksen oikeusturva todennäköisesti suostu kattamaan tätä, koska syyte tulee elinkeinotoiminnasta sekä rikoksesta.)

Yrityksen lienee joka tapauksessa mahdotonta jatkaa toimintaansa, mikäli valtaosa sen tuotoista menetetään valtiolle rikoksella saatuna hyötynä ja lisäksi sitä rangaistaan sakoilla.

Jos Move tuomitaan, myös muut verkostot joutuvat tarkastelemaan toimintaansa ja muuttamaan toimintatapojaan, mikäli ne sisältävät esimerkiksi uusien jäsenten värväämisestä maksettavia palkkioita, jotka selkeästi maksaa värvättävä itse. Parhaassa tapauksessa voisi jopa olla, että tapauksesta Move saadaan Suomeen ennakkotapaus siitä, kuinka suuri osa kaupankäynnistä täytyy tosiasiallisesti tapahtua pyramidin ulkopuolelle eikä aloittamiseen tai mukana pysymiseen oikeuttavien ostosten tekevälle jäsenistölle, jotta uusien myyjien mukaan värväämisestä maksavassa verkostossa ei olisi kyseessä laiton, ketjukirjeeseen rinnastettava pyramidipeli.

Kenties tuomio voisi myös vaikuttaa ihmisten ymmärrykseen verkostomarkkinoinnin todellisuudesta: usein verkostofirman koko idea perustuu uusien värväämiseen ja siitä saatavan ansion hehkuttamiseen. Samalla todellisuudessa suurin osa ei koskaan voi pärjätä tässä toiminnassa, sillä mihin tahansa pyramidi lopulta päättyykin, jokaista omilleen päässyttä kohden täytyy olla useita (yleensä kymmeniä) häviäjiä, ja yhtä ”voittajaa” kohden vielä enemmän (satoja ellei jopa tuhansia) rahansa menettäneitä. Tämä on juuri se syy, miksi ketjukirjeetkin on ylipäätään ja nimenomaisesti lailla kielletty.

Sivun alkuun