Alan kuvaus

Verkostomarkkinoinnin kautta myydään tavaroita ja palveluita itsenäisistä myyntiedustajista muodostuvan verkoston kautta. Edustajat suosittelevat tuotteita muille ihmisille henkilökohtaisen kokemuksen perusteella ja käyttäen hyväksi ihmissuhteitaan. Suosittelun painopiste on joko tuotteissa tai liikeidean markkinoinnissa eli uusien myyjien värväämisessä. Tämä ratkaisee usein sen, onko kyse lain kannalta sallitusta suoramyynnistä vai laittomaksi rahankeräykseksi verrattavasta pyramidipelistä. Jos palkkiojärjestelmä kannustaa edustajia uusien myyjien värväämiseen pikemmin kuin suoramyyntiin eikä myyjien määrää ole mitenkään rajoitettu, on kyse pääsääntöisesti laittomaksi luokiteltavasta pyramidipelistä. Laki on kuitenkin sen verran tulkinnanvarainen ja riittämätön, että vain selvimmät pyramidit saadaan oikeuden eteen vastaamaan teoistaan. Suurin osa yrityksistä voi jatkaa toimintaansa entiseen tapaansa, vaikka uusi rahankeräyslaki pyrkii karsimaan pyramidipelit pois laillisen kaupankäynnin piiristä.

Verkostomarkkinoinnin moraali puhuttaa paljon alan laillisuuden lisäksi. Vaikka toiminta olisi puutteellisen lainsäädännön vuoksi lähtökohdiltaan lain kirjaimen mukaan laillista, on se useimmiten moraalisesti tuomittavaa. Sen lisäksi alalla syyllistytään monien olemassa olevien lakien rikkomuksiin, mutta yritykset ja yksityiset henkilöt välttyvät syytteiltä toiminnan luonteen vuoksi. Yleisimmin rikottuja lain kohtia ovat seuraavat:

• Kuluttajansuojalaki 2. luku pykälät 1 ja 2
  
• Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa pykälät 1 ja 2, mahdolliset sanktiot rikkeistä pykälät
  6-9 Rikoslaki 36 luku.
• Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä,
  (24.8.1990 / 769) pykälät 1,2,3,6 ja 7 sekä kiskonnasta (siitä syytetään harvoin ketään oikeudessa asti)
• Rikoslaki 30 luku 1§, Markkinointirikos.
• Rahankeräyslaki, 4§ Muut määritelmät, kohta 5)
  koskien pyramidipelejä.

Tuotteita ja liikeideaa suositellaan henkilöltä toiselle, jolloin rikkomukset ovat yksittäisten edustajien tekemiä. He levittävät heille annettua virheellistä tietoa, joka on peräisin ylälinjasta, mutta pääyhtiön virallisissa mainoksissa ja esitteissä ei ole kovin usein suoraan lain vastaisia markkinointiväittämiä. Toisaalta maininnat ”hyvästä mahdollisuudesta lisäansioihin ja taloudellisen riippumattomuuden saamiseksi” ovat yleisen oikeustajun mukaan laittomia, koska mahdollisuus on erittäin huono edes siihen, että edustaja saa sijoittamansa rahat takaisin ja pientä korvausta tehdystä työstä.

Syy yksittäisen edustajan kärsimiin tappioihin on pääasiallisesti viallisessa järjestelmässä ja alan huonossa maineessa eikä hänen henkilökohtaisissa kyvyissään tai yrittämisen puutteessa. Vaikka kaikki olisivat yhtä hyviä, uutteria ja kyvykkäitä työntekijöitä, voi vain pari prosenttia edustajista tehdä voitollista tulosta, koska verkoston rakenne on pyramidi ja myyjiä on aina liikaa tuotteiden kysyntään nähden. Myyjiä värvätään tarkoituksella liikaa ja tästä syystä toiminta on moraalitonta sekä mahdollisesti jo nyt laitonta, mikäli lakia tulkitaan sen hengen mukaan eikä anneta rikollisten ainesten jyllätä lain porsaanreikiä hyväksi käyttäen.

Koska ideaa levitetään henkilökohtaisen suosittelun avulla sukulaisille ja tuttaville, jäävät kanteet nostamatta yksittäistä edustajaa vastaan. Kuka haluaisi haastaa oikeuteen oman perheenjäsenensä, sukulaisensa tai ystävänsä? Tappion kärsinyt edustaja ei nosta kannetta edes pääyhtiötä ja koulutusorganisaationsa johtoa vastaan, koska hänellä ei ole resursseja lähteä taistelemaan järjestelmää vastaan oikeusteitse. Hän pelkää lisäksi sitä, että joutuu itse syytettävien penkille, koska on levittänyt liikeideaa ja myynyt tuotteita totuudenvastaisen sekä harhaanjohtavan markkinoinnin avulla. Pääyhtiöt ja tiimien korkein johto ovat lähestulkoon lain ulottumattomissa, mutta lain hengen ja moraalin kannalta heidät voidaan tuomita ja jakaa totuudenmukaista tietoa alan aiheuttamista vahingoista sekä vaaroista.

Alan myyjistä 99 prosenttia lopettaa toiminnan parin vuoden aikana, koska toiminta on tappiollista. Saman verran asiakkaista lopettaa tuotteiden käyttämisen, sillä asiakkaat ovat verkoston jäseniä ja heidän sukulaisiaan tai ystäviään. Pääasiallinen syy tuotteiden kokeilemiseen ja ostamiseen on tukea lähimmäistä tämän liiketoiminnassa. Kun verkostomarkkinoija lopettaa kannattamattoman liiketoiminnan, lopettavat hänen asiakkaansa samalla tuotteiden tilaamisen. Tuotteilla ei ole yleensä todellista kysyntää siihen hintaan, mihin niitä nyt verkostojen kautta myydään. Suurin osa asiakkaista on samalla jälleenmyyjiä ja ne harvat asiakkaat, mitä verkostoissa on, ovat heidän sukulaisiaan ja ystäviään. Tuotteita menee erittäin paljon verkostomarkkinoijan oman perheen käyttöön, mutta kun hän lopettaa tappiollisen liiketoiminnan, lopettaa hän samalla tuotteiden ostamisen. Millainen yritys toimii siten, että sen asiakkaista ja myyjistä vaihtuu 99-prosenttia aina parin vuoden välein?

Verkostot voivat jatkaa toimintaansa vain siitä syystä, että ne saavat jatkuvasti värvättyä saman verran uusia jälleenmyyjiä ja asiakkaita kuin entisiä lopettaa. Verkostojen todellinen kasvu on aloittavien ja lopettavien jälleenmyyjien välinen erotus. Kasvua tapahtuu liian hitaasti, jotta jokainen voisi menestyä värväämällä itselleen ison alalinjan lyhyessä ajassa. Tilanne ei muutu pitkällä tähtäimellä miksikään. Verkoston alatasoilla on aina liikaa sellaisia edustajia, jotka tarvitsevat uusia edustajia alalinjaansa voiton saamiseksi. Tarjolla ei ole niin paljon halukkaita tulijoita kuin verkostoihin tarvittaisiin, jotta jokainen viimeisenä mukaan lähtenyt edustaja voisi tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Suoramyynnillä ei voi tehdä merkittävästi voittoa, koska myyjiä on värvätty tarkoituksella liian paljon, jotta suoramyynti kannattaisi. Ainoa keino voiton saamiseksi olisi rakentaa itselleen suuri alalinja, mutta se on matemaattisesti mahdotonta kaikille edustajille yhtä aikaa.

Toiminta on jatkuvasti tappiollista, jos alalinjassa on vain muutama jäsen tai ei yhtään, joten hidas verkoston kasvattaminen ei tuo ratkaisua ongelmaan. Verkostomarkkinoinnissa on sisään rakennettu tuhomekanismi ja vika, mikä estää alimpien tasojen edustajia harjoittamasta kannattavaa liiketoimintaa. Ideaa markkinoidaan silti helppona tai riskittömänä tapana ansaita vähän lisää tai rikastua. Ala on moraalisesti tuomittavaa pelkästään tästä syystä, vaikka laki ei ulottuisi väärintekijöihin asti. Syyllisiä petokseen ja huijaukseen ovat verkostojen perustajat, pääyhtiöiden omistajat ja koulutusorganisaatioiden johtajat. Alempien tasojen edustajat ovat osittain petoksen uhreja ja levittävät ideaa harhaanjohtavalla tavalla tietämättä sitä, että heidän tapansa markkinoida alaa on lain vastaista ja moraalisesti tuomittavaa. Matka huijatusta huijariksi on kuitenkin lyhyt. Monet ovat jatkaneet valheiden levittämistä vielä sen jälkeen, kun petos on paljastunut heille. He myyvät ihmissuhteensa rahasta ja pyrkivät hyötymään lähimmäisistä hinnalla millä hyvänsä. Ahne ihminen on moraalisesti alhainen ja siten tuomion alainen.

Verkostomarkkinoinnissa on kyse laajamittaisesta petoksesta ja laittomaksi rahankeräykseksi verrattavasta pyramidipelistä, missä ihmiset huijataan ostamaan tuotteita ja myymään niitä harhaanjohtavan markkinoinnin avulla. Lait ja asetukset ovat riittämättömät suojaamaan kuluttajia tätä nerokasta petosta vastaan, mutta toiminnan moraali voidaan silti tuomita ja osoittaa ala tuomittavaksi yleisen rehellisyyden periaatteen mukaisesti.

Alan yrityksistä 99 prosenttia toimii kuin laiton pyramidipeli ja vain yksi prosentti on kutakuinkin rehellistä suoramyyntiä. Näissä harvinaisissa yrityksissä on keskitytty tuotteiden myymiseen ja myyjät varovat värväämästä liikaa myyjiä omalle alueelleen, koska he veisivät heiltä asiakkaita. Tuotteita myydään tosiasiallisesti enemmän verkoston ulkopuolelle kuin jälleenmyyjien omaan käyttöön. Myyntitavalla on tyypillistä järjestää kotikutsuja, missä emäntä palkitaan tavarapalkinnolla, jos myyntiä tulee riittävän paljon. Myyjä keskittyy tuotteiden esittelemiseen ja tilausten vastaanottamiseen eikä mainosta erityisemmin myyjäksi ryhtymistä. Katteettomia toiveita suurista tuloista ja taloudellisesta riippumattomuudesta ei herätetä. Palkkioesimerkit kerrotaan realistisesti ja painotetaan suoramyynnin tärkeyttä sekä varoitetaan värväämästä liikaa myyjiä alalinjaan. Vaikka pääyhtiö ei valvoisi myyjien määrää, voidaan tällä tavalla turvata ainakin teoriassa se, etteivät markkinat kyllästy ja ettei myyjiä tule liikaa tietylle maantieteelliselle alueelle. Jos myyjien määrän valvonta puuttuu, sisältyy tällaisiin organisaatioihin silti aina markkinoiden kyllästymisen riski, jolloin systeemi muuttuu itsestään pyramidipeliin verrattavaksi laittomaksi rahankeräykseksi.

Pyramidipeli on uudessa rahankeräyslaissa tuomittu rikolliseksi toiminnaksi. Siinä asiakas tai verkoston jäsen ei saa riittävää vastiketta rahasuorituksilleen. Hyödykkeiden arvo on vähäinen niiden hintaan nähden. Pyramidipeliin osallistujien on ostettava lisäksi tietyllä määrällä tuotteita kuukautta kohden, jotta he ovat oikeutettuja osallistumaan peliin eli saamaan palkkioita alalinjastaan joskus myöhäisemmässä vaiheessa. Palkkioita ei saa suoraan jokaisesta alalinjan myyntitapahtumasta vaan ne kerääntyvät ensin varastoon. Niin sanottuja aktivointiostoja on pakko tehdä säännöllisesti tietyllä summalla, jotta varastoon kertyneet pisteet säilyisivät. Tällä tavalla saadaan verkostomarkkinoijat ostamaan itselleen enemmän tuotteita kuin mitä he tarvitsevat tai saavat myytyä verkoston ulkopuolelle. Tuotteiden sisältämä ylihinta on siten osa peliä, mitä pelataan. Pyramidin huipulla olevat ”myyjät” tekevät suurin piirtein yhtä suuren liikevaihdon omalla suoramyynnillä kuin alimman tason myyjät. He voivat heittää tilaamansa ylimääräiset ja turhat tuotteet suoraan roskiin tai jakaa niitä lahjoina kavereilleen. Näin he säilyttävät oikeuden peliin. Alimpien tasojen edustajien turhat ostot kuormittavat autotalleja, komeroita ja kodin varastoja. Hekin joutuvat antamaan tuotteita ilmaiseksi tutuilleen, kun niitä ei saada myydyksi pyydettyyn hintaan verkoston ulkopuolelle. Tämä on tyypillistä pyramidipelille, joka on naamioitu lailliseksi kaupankäynniksi, mutta on verrattava laittomaan rahankeräykseen.

Palkkiot kertyvät ensin pisteinä tilille tai pankkiin, mitkä maksetaan sitten rahana tiettyjen ehtojen täyttyessä. Suuri osa palkkioista ei muutu koskaan rahaksi, sillä ehdot on laadittu siten, että vain tietty määrä edustajia saa palkkion yhtä myyntitapahtumaa kohden. Palkkiot per myyntitapahtuma ovat niin pienet ylälinjaan siirryttäessä, ettei niitä kerry rahapalkkioon oikeuttavaa määrää kuin murto-osalle edustajia. Alimpien tasojen hyväuskoiset sinnittelijät jaksavat yrittää vuodesta toiseen saamatta koskaan kunnon korvausta työstään. He joutuvat samalla kuluttamaan koko ajan lisää pysyäkseen oikeutettuina alalinjasta nouseviin palkkioihin. Yhden myyjän täytyy tehdä yritykselle aina tietty kate saadakseen pienen palkkion sitä vastaan. Vain alle yksi prosentti edustajista saa niin paljon pakkioita alalinjasta, että voi harjoittaa voitollista liiketoimintaa sen avulla. Toiminta on näin ollen pikemmin verkoston sisäisten maksujen perimistä ja kasaantumista ylätason edustajille kuin rehellistä kaupankäyntiä.

Verkostomarkkinoinnin ikävä piirre on se, että pyramidipeli sisältyy taitavimmissa järjestelmissä tuotteiden ja koulutuksen hintoihin. Silloin systeemiä ei voida pysäyttää poliisin ja oikeuslaitoksen toimin. Pyramidipelille on ominaista se, etteivät ansiotoiveet perustu niinkään omaan kykyyn myydä tuotteita vaan siihen, että verkosto kasvaa sattuman, onnen ja taitavien motivointipuheiden kautta, minkä tarkoituksena on saada alalinjaa värväämään jatkuvasti lisää uusia pelaajia verkostoon. Mitä enemmän edustajia alalinjassa on, sitä parempi mahdollisuus ylätasoilla on saada voittoa.

Jos joku saa alalinjaansa tunnetun julkkiksen tai muun hyvämaineisen ja korkeassa asemassa olevan ihmisen, niin hänen perässään verkostoon liittyy monia muita, jotka luottavat hyvämaineisen ihmisen nimeen eivätkä tarkista itse liikeidean järkevyyttä riittävällä tavalla. Rahan himo sokaisee monet niin, että he lähtevät mukaan toimintaan nopean päätöksen teon jälkeen, mitä useimmat joutuvat sitten katumaan, kun totuus paljastuu heille. Vain yksi sadasta saa omansa takaisin ja reilusti pienempi osuus saa merkittäviä ansioita. Yksi tuhannesta tai kymmenestä tuhannesta työllistyy pitempiaikaisesti ja vain promillen kymmenysosa tai vähemmän pysyvästi. Verkostomarkkinointia tulee pitää tästä syystä pelkästään vahingollisena kansantaloutta ajatellen. Alalla on tyypillistä se, ettei tuloja ilmoiteta rehellisesti verottajalle, mutta kulut laitetaan verovähennyksiksi, mikä aiheuttaa vajetta valtion kassaan. Verkostomarkkinointi on kokonaisuutena ajatellen haitallinen ilmiö, mistä tulisi päästä eroon viranomaisten toiminnan avulla, mutta se näyttää tällä hetkellä mahdottomalta toteutua.

Toiminnan moraali

Miltä sinusta kuulostaa sellainen ajatus, että suunnitellaan järjestelmä, jonka avulla saadaan ystävät ja sukulaiset riistämään rahaa sekä työpanos toisiltaan, mutta hyöty menee kokonaan kolmannelle sekä neljännelle osapuolelle ylälinjaan ja pääyhtiöön? Kuvittele: hyvä ystäväsi soittaa sinulle ja kertoo sinulle tästä loistavasta ansaintamahdollisuudesta, missä ei ole juuri lainkaan riskejä, mutta suunnattomat mahdollisuudet rikastumiseen! Kukaan ei voi teorian mukaan hävitä rahaa, mutta kaikki voivat sitä voittaa. Kun tätä ideaa myy sinulle hyvä tuttava tai sukulainen, niin eikö se saa sinut tekemään harkitsematonta päätöstä helpommin kuin jos idean myisi sinulle joku ventovieras? Kovin harva edustaja on tutkinut yrityksen taustoja ja liikeideaa tarkemmin ennen kuin päättää lähteä ahneuksissaan mukaan, että hän ehtii liittyä järjestelmään ennen muita kavereitaan, joita on myös pyydetty mukaan.

Markkinoinnissa herätetään ehdokkaissa tarkoituksella tyytymättömyyttä vallitsevia olosuhteita ja perinteistä työntekoa vastaan. Perinteinen työ kuvataan orjatyönä ja sen sosiaali- sekä eläke-etuja huonoina. Edustajat ja ehdokkaat saadaan kääntymään työnantajia ja perinteisiä yrityksiä vastaan, mikä murentaa yhteiskunnan selkärankaa ja saa ihmiset halveksimaan rehellistä työtä. Sen sijaan tarjotaan unelmaa, missä ei työtä tarvitse tehdä, koska alalinja tekee kaiken ja ylätasoilla oleva voi nauttia varhaisista eläkepäivistä yltäkylläisyyden keskellä.

Verkostomarkkinoinnin idea ei ole palkata uutteria työntekijöitä kuin alkuvaiheeseen, minkä jälkeen jokaisen edustajan on tarkoitus vetäytyä kokonaan pois työelämästä ja päästä nauttimaan alalinjan työn tuloksista. Eikö tällainen ajatusmaailma ole täysin moraalitonta toisten riistämistä ja hyväksikäyttöä? Jotkut ihmiset ovat valmiita vaarantamaan ihmissuhteensa harjoittaakseen tätä typerää toimintaa, missä vain yksi kymmenestätuhannesta edustajasta ansaitsee merkittäviä tuloja ja vielä harvempi saa pysyvän päätoimisen työpaikan alalta. Yli 99 prosenttia edustajista menettää rahansa pitkällä tähtäimellä, mistä on tukena 11 vuoden tutkimukset rapakon takaa. (Jon Taylorin tutkimukset: http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/verkostomarkkinointi/taylor/fin.htm)

Markkinoinnissa ja koulutuksessa saadaan edustajat olemaan kateellisia toisiaan sekä muita itseään paremmin ansaitsevia kohtaan. Aivopesun tehokkuutta kuvastaa se, että alan uhrit luulevat muiden olevan kateellisia heille, vaikka he ovat kateellisia muille! Verkoston ulkopuolisilla ja asiasta perillä olevillä ihmisillä ei ole syytä olla kateellinen alatasojen verkostoijalle, koska hän on petoksen uhri ja häviää systeemiin rahaa sitä enemmän, mitä kauemmin hän on siinä mukana. Suurin osa edustajista tajuaa lopulta elämän kylmän realiteetit ja lopettaa vähin äänin toimintansa. Rahaa menee järjestelmään jatkuvasti enemmän kuin sitä tulee, joten homma ei yksinkertaisesti lyö leiville. Miksi kadehtisimme häviäjiä?

On totta, että suurten verkostojen huipulla olevat ihmiset voivat ansaita jopa yli satatuhatta euroa vuodessa. Heidän rahansa on kuitenkin petoksella hankittua eikä sellaisesta kannata ketään kadehtia. Jokaista voittajaa kohti tulee 99 häviäjää, joten millainen ihminen kerskuu sillä, että on rikastunut huijaamalla muita? Heille ei riitä se, että he ovat huijanneet ihmisiä kerran vaan he jatkavat huijausta koko elämänsä ajan. Se on heidän ammattinsa. Oletko todella kateellinen ammattimaisiin rikollisiin verrattaville ihmisille heidän ”menestyksestään”?

Rahanhimo ja ahneus ovat paheita sekä syntejä, mitä moraaliltaan korkea ihminen karttaa kuin ruttoa. Verkostomarkkinoijat eivät häpeä kertoa sitä, miten paljon he rakastavat rahaa. Mitä enemmän sitä on, sitä parempi heille: he ovat täysin materialismin ja amerikkalaisen unelman lumoissa, rahanhimon sokaisemia!

Rahanhimon ohella alan menestyneimpien ihmisten haave on olla suosittu ja julkisuudessa ihannoitu idoli muille. He rakastavat sitä, kun heitä ihaillaan ja palvotaan kuin epäjumalia konsanaan. (idoli = epäjumala) He tavoittelevat kaiken muun lisäksi valtaa, jotta voivat määrätä muiden ihmisten elämästä. Jos verkostomarkkinointi antaisi todella jokaiselle ihmiselle reilun mahdollisuuden menestyä vastaavalla tavalla, niin ketä nämä mammonan kipeät johtajat sitten oikein pomottaisivat? Nyt jokainen haluaa olla toisten pomo eikä kukaan haaveile palvelijan ammatista. Perinteinen työ etenkin palvelualoilla on menettänyt täydellisesti merkityksensä näiden petojen elämässä. Sellaisia ihmisiäkö sinä pidät ihanteenasi? Tavoitteletko samoja arvoja itsellesi?

Millainen on sellainen systeemi, missä toistensa pahimmat kilpailijat saadaan tekemään yhteistyötä sulassa sovussa? Jokainen edustaja muualla kuin omassa alalinjassa on suoraan sinun kilpailijasi. Miksi ihmeessä teet työtä yhdessä kilpailijoidesi kanssa ja autat heitä viemään sinulta asiakkaat sekä ehdokkaat alalinjaa varten? Luuletko, että sinun kilpailijasi värväävät sinun alalinjaasi uusia jäseniä? Luuletko, että uusien jäsenten kautta kulkeva tieto systeemistä hyödyttää sinua? Etkö ymmärrä sitä, että jokainen uusi jäsen liitetään sen alalinjaan, joka ideaa suosittelee? Näin ollen sinulle on hyötyä vain niistä edustajista ja ehdokkaista, jotka tulevat suoraan omaan alalinjaasi. Kaikki muut edustajat ja ehdokkaat huonontavat sinun mahdollisuuttasi menestyä. Huomaatko, miten ovelalla tavalla edustajia on petetty? Ylälinjan ammattihuijarit nauravat partaansa, kun käyvät motivoimassa typeränä pitämäänsä laumaa, joka tekee työtä yhdessä tuhotakseen toinen toisensa ja rikastuttaakseen vain ylälinjaa sekä pääyhtiötä. Suomalaisissa yrityksissä pääyhtiön omistajat ovat samalla korkein ylälinja tiimin johdossa. Eikö tämä saa sinua näkemään toiminnan moraalittomuutta ja petollista luonnetta?

Järjestelmän perustaneet yrityksen omistajat ja koulutusorganisaation johtajat ovat paljon paremmassa asemassa kuin myöhemmin mukaan lähteneet edustajat. Kun uusi yritys on vallannut oman markkinaosuutensa, ei verkoston jäsenmäärä enää kasva. Yhtä monta edustajaa eroaa järjestelmästä joka vuosi kuin uusia liittyy siihen mukaan. Viimeisenä mukaan lähtevien ainoa mahdollisuus menestyä on vallata oman yrityksen kilpailevilta tiimeiltä markkinaosuutta. Tämä onnistuu siten, että joku myöhemmin mukaan lähtenyt edustaja saa parin vuoden aikana valtaosan uusista jäsenistä alalinjaansa, jotka tulevat lopettavien ja tappion kärsineiden tilalle. Näin aiemmin mukaan lähteneet kilpailevien tiimien johtajat voivat tippua pois ansiolistoilta, koska verkostojen pitää rakentua tietyssä tasapainossa tuottaakseen voittoa. Mahdollisuus nousta viimeisenä mukaan lähteneiden joukosta verkoston eniten ansaitsevaksi tiimijohtajaksi on häviävän pieni. Verkoston perustajilla on tässä kohden valtava etulyöntiasema eivätkä yrityksen omistajat salli myöhemmin mukaan lähteneen tiputtaa heitä eniten ansaitsevan jälleenmyyjän pallilta pois. Jos joku mattimyöhäinen valtaa liian suuren osuuden markkinoista firman sisällä saamatta markkina-aluetta kilpailevilta yrityksiltä, osoitetaan hänelle ennen pitkää ovea tekaistujen syytteiden avulla. Toisaalta ketä tahansa johtajaa on helppo syyttää hyvien liikemiestapojen vastaisesta markkinoinnista, koska kaikki harjoittavat sitä. Pääyhtiöt rankaisevat tästä kuitenkin vain niitä henkilöitä, jotka ovat haitaksi heidän toiminnalleen pitkällä tähtäimellä. Suurin osa tiimijohtajista palkitaan siitä, että he johtavat ihmisiä harhaan ja lisäävät siten yhtiön myyntiä. Mitä mieltä olet tällaisten yhtiöiden moraalista?

Kun uusi edustaja ei saa tarpeeksi jäseniä alalinjaansa lähipiiristään, alkaa hän soittaa lävitse vuosien takaisia tuttuja ja puolituttuja, joihin hän ei ole ollut yhteydessä laisinkaan. Joku voi jopa ilostua siitä, kun kuulee entisestä kaveristaan vuosien jälkeen, mutta tapaamispaikalla odottaa epämiellyttävä yllätys. Kahvilassa tai ravintolan pöydässä istuu tuntematon kolmas tyyppi, joka alkaa välittömästi paasata mainospuheita tästä loistavasta mahdollisuudesta. Värväyskeinot ovat tunkeilevia ja aggressiivisia. Jutustelusta entisen kaverin kanssa ei tule paljon mitään. Esittelyn jälkeen mukaan annetaan esitteitä ja materiaalia, mihin voi tutustua yön yli tai pari päivää. Asiasta ei ole lupa kertoa kenellekään, ei edes puolisolle. Päätöstä vaaditaan nopeasti, jolloin ehdokas ei ehdi ottaa selvää tosiasioista. Joku saattaa liittyä ahneuksissaan ja hätiköidessään mukaan, mitä hän katuu koko loppuelämänsä ajan. Vaikka hän ei liittyisi verkostoon, niin se ”entinen ystävä” on todellakin ”entinen ystävä” tämän tapauksen jälkeen. Eipä se tyyppi muutenkaan ota yhteyttä sen jälkeen, kun ehdokas on kieltäytynyt tarjotusta ”mahdollisuudesta”.

Monet värvääjät ovat sinnikkäitä yrityksissään. Heille ei riitä se, että he tarjoavat ideaa yhden kerran puhelimella tai esittelytilaisuudessa. He soittavat ehdokkaalle kerta toisensa jälkeen uudelleen ja painostavat häntä henkilökohtaisesti lähtemään mukaan. Tämä vaikuttaa tietysti ihmisten välisiin suhteisiin, kun se toinen ei ole halukas lähtemään mukaan mistään hinnasta tai ei ole muuten vain kiinnostunut asiasta. Epätoivoinen värvääjä on silti pakotettu ahdistelemaan häntä, koska hän haluaa saada tappionsa takaisin hinnalla millä hyvänsä. Usein hintana on ihmissuhteiden katkeaminen eikä sekään auta tappioiden peittämiseksi.

Jos mikään muu ei auta, niin edustaja kääntyy oman äitinsä ja isovanhempiensa puoleen. Millainen ihminen yrittää värvätä oman äitinsä tai mummonsa mukaan tällaiseen businekseen? No, suuri osa edustajista on alentunut pyytämään omia vanhempiaan tai isovanhempiaan mukaan liiketoimintaan. Jos he eivät ole lähteneet edustajiksi, on heitä painostettu kuitenkin ostamaan tuotteita, mitä he eivät muuten ostaisi. Moni edustaja jatkaa tuotteiden myymistä puoliväkisin sukulaisilleen ja perheensä jäsenille vuosikausia tekemättä koskaan suurta tiliä itselleen. He odottavat ja toivovat silti, että verkosto lähtisi joskus vetämään ja he pääsisivät käsiksi isoihin rahoihin. Sitä odotellessa ihmissuhteet kärsivät. Verkostomarkkinoija ei ole kovin toivottu vieras niiden luona, jotka tietävät mistä on kysymys ja pitävät tuotteita kalliina tai turhina. Moni jatkaa tuotteiden ostamista säälistä ja kohteliaisuussyistä. Toiset haluavat tukea vilpittömästi läheistään tämän liiketoimissa, mutta tekevät siinä karhunpalveluksen. Suurempi apu olisi siinä, kun he kertoisivat läheiselle totuuden alasta ja sen moraalista. Ehkä lähimmäinen tulisi sen seurauksena järkiinsä ja lopettaisi ihmissuhteidensa vaarantamisen levittämällä huijausta lähipiiriinsä?

Mitä sitten, jos toinen puolisoista lähtee mukaan liiketoimintaan, mutta toinen on sitä vastaan? Tällainen asetelma ei ole mitenkään harvinainen. Verkostomarkkinoinnin koulutustilanteissa sysätään syy epäonnistumisesta sen vastustajan päälle eli puolison syyksi. Koska hän ei tue puolisoaan liiketoiminnassa, ei tämä voi menestyä. Tällainen väärien syytösten esittäminen ei voi olla vahingoittamatta parisuhdetta. Jotkut ovat päätyneet eroon sen vuoksi, ettei verkostomarkkinoija ole lopettanut tuulimyllyjä vastaan taistelemistaan. Eron syynä on harvemmin se vastustaja, koska suurin osa asioita ymmärtävistä henkilöistä katsoo puolisonsa touhuja läpi sormien, kunhan he eivät aiheuta liiaksi vahinkoa yhteiselle taloudelle ja perhe-elämälle. Verkostojen ikävä piirre on se, että ne vievät perheen yhteistä aikaa, vaikka tavoite oli päinvastainen. Kestää usein monta vuotta, ennen kuin vankasti alaan uskova henkilö vapautuu kulttimaisesta hengestä, mikä sitoo hänet kiinni järjestelmään. Apuna vapautumiseen on se, että lopettaa motivointimateriaalin kuuntelemisen ja lukemisen pariksi kuukaudeksi. Kun asioita pohtii omilla aivoilla ja on valmis ottamaan vastaan rakentavaa kritiikkiä, voi alasta päästä eroon, vaikka se ei helppoa koskaan ole, jos verkostokärpänen on puraissut pahasti.

Moraalivaikutukset luettelona

Verkostomarkkinoinnin moraalivaikutukset ovat lueteltuna seuraavat:

• Ihmissuhteet vaarantuvat, kun huijausta levitetään henkilökohtaisen luottamuksen perusteella ihmisten lähipiiriin: perheenjäsenille, sukulaisille, työkavereille ja ystäville. Seurauksena on ystävyyssuhteiden katkeaminen ja parisuhteiden päättyminen eroon, perheiden hajoaminen.
• Miltä kuulostaa ajatus tehdä yhteistyötä pahimpien kilpailijoidesi kanssa, jotka ovat osaksi sinun
  kavereitasi? Onko järkevää auttaa kilpailijoitasi tuhoamaan omat mahdollisuutesi liiketoiminnassa? Juuri tätä koulutusorganisaation ja pääyhtiön johtajat saavat tiimin tekemään. Nerokas huijaus vai mitä?
• Olisitko valmis myymään tämän idean äidillesi ja mummollesi? Usko tai älä: monet tekevät juuri niin eivätkä edes häpeä sitä!
• Markkinointi lietsoo yleistä tyytymättömyyttä rahatilannetta ja perinteistä työtä kohtaan. Aivopesun uhrit alkavat halveksia perinteistä työtä, mikä on tuhoisaa koko yhteiskunnan kannalta.
• Verkostomarkkinoinnin tavoitteena on poistaa työllisyys maapallolta. Kuulit oikein! Jos verkostomarkkinointi voisi toimia kaikkia hyödyttävällä tavalla, ei kukaan tekisi työtä vaan kaikki rikastuisivat olemalla verkoston jäseniä tekemättä lopulta yhtään mitään! Tavoite on lopettaa työnteko, ei työllistää itseään! Tavoitteena on rikastua muiden tekemän työn kustannuksella, sillä vain yksi sadastatuhannesta edustajasta voi ansaita niin paljon, että sitä voitaisiin pitää taloudellisen riippumattomuuden tilana ja miljonäärin luksuselämänä.
• Verkostomarkkinoinnin unelma on taloudellinen riippumattomuus ja ylellinen luksuselämä muiden kustannuksella, riistämällä muita. Motiivina toiminnalle on rahanhimo, ahneus ja kateus muita kohtaan. Kuinka ollakaan: alan kouluttajat väittävät motiiveikseen aivan päinvastaista! Auttamisen halua, rakkautta lähimmäistä kohtaan, nöyryyttä ja vaatimattomuutta! Millainen ihminen väittää auttavansa muita, kun tosiasiassa ryöstää hänet petoksen avulla? Millainen ihminen kouluttaa ihmisiä ryöstämään parhaita kavereitaan ja sukulaisiaan huijauksen avulla? Millaisen ihmisen ammattina on huijaaminen?
• Verkostoijan unelma on olla kaikkien muiden pomo. Ideologia halveksii palveluammatteja ja perinteistä työtä. Kukaan ei halua palvella muita ja tehdä perinteistä työtä. Mikä vaikutus tällä on moraaliin?
• Verkostojen ylimmillä paikoilla on suomalaisissa yrityksissä yrityksen omistajat. He saavat siten suuren osan verkostoon palkkioina ”palauttamastaan” rahasta itselleen. Tämä osuus voi olla jopa noin puolet kaikista palkkioista! Onko tämä sinusta oikein? Heillä on paljon paremmat mahdollisuudet pysytellä verkoston ylimmillä paikoilla kuin viimeisenä mukaan lähteneillä nousta sinne, koska he ovat olleet ylätasoilla alusta lähtien. Kun yritys on vallannut markkinaosuutensa alempien tasojen uurastajien toimesta, jäävät nämä ylätasojen verkostojen perustajat nauttimaan alatasojen häviäjien rahoista.
• Yhtä monta edustajaa lopettaa toiminnan tappioiden vuoksi joka vuosi kuin uusia häviäjiä liitetään mukaan systeemiin. Tämä on ainoa tapa pitää verkostot toiminnassa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Onko tämä sinusta moraalisesti hyväksyttävää toimintaa, kun ideaa markkinoidaan ”hyvänä mahdollisuutena lisäansioihin ja taloudellisen riippumattomuuden saamiseen”? Yli 99 prosenttia edustajista häviää rahaa ja työpanoksensa verkostoihin.

Petteri Haipola, 8.11.2006, päivitetty 21.12.2006

Sivun alkuun

Kirjoittanut Petteri Haipola

• Verkostomarkkinoinnin moraali
• Dean VanDruff: Moraali ja etiikka: ahneus ongelmana.
• Millainen ihminen huijaa muita ammatikseen?
• Kirje petetylle lähimmäiselleni
• Saanko varastaa sinulta 20 euroa?
• Seurakunnat ja verkostomarkkinointi
• Ylpeys ja ahneus
• Vapaaehtoista?
• Onko menestyminen kiinni tehdyn työn määrästä ja toimintaan käytetystä ajasta?
• Sky Pyramids Sivut – Moraali ja etiikka

Sivun alkuun