Kirjoittanut Petteri Haipola

Enliven International toimii niin kuin tyypillinen verkostomarkkinointiyritys eli se on laitonta rahankeräystä ja pyramidipeli Jon Taylorin kehittämän arviointimenetelmän perusteella.

Tunnusmerkki	Kyllä	Ei
1. Osallistujien määrää ei rajoiteta millään tavalla vaan osallistujia kannustetaan värväämään niin paljon uusia osallistujia kuin mahdollista ja sen ylikin.	X
2. Osallistuja etenee ylemmälle tasolle monitasoisessa hierarkkisessa järjestelmässä värväämällä uusia osallistujia eikä muiden ansioiden perusteella, siten että hänet nimitetään asemaansa.	X
3. Osallistujia kannustetaan ostamaan tuotteita sen vuoksi, että he olisivat tuoteostojen eli myyntikiintiön täyttämisen ansiosta päteviä saamaan palkkioita alalinjasta.	X
4. Osallistujille maksetaan palkkioita ylälinjaan enemmälle kuin viidelle tasolle.	X
5. Tuotteen myyneen myyjän palkkiot ovat alle puolet (50 %) kaikista samasta myyntitapahtumasta maksetuista palkkioista.	X

Yhtiön myymä Nitro FX™ noniuute maksaa yli 600 euroa litralta. Hinta on kalliimpi kuin monella lääkkeellä eikä tuotteella ole markkinoitua parantavaa vaikutusta ihmisen terveyteen. Kyse on tyypillisestä vedätyksestä, missä riistetään rahat ja aika herkkäuskoisilta uhreilta.

Tri Jon Taylor on arvioinut yhtiön markkinointitavan ja palkkiojärjestelmän ja luokittelee sen laittomien pyramidien joukkoon.

http://www.mlm-thetruth.com/EvalsE-G.htm

Lue lisää enlivenistä kotisivuiltani:

• Enlivenin aloituspaketit pdf– ja
  doc-tiedostona

Samanlainen järjestelmä kuin SkyBiz International

Enliven International toimii samalla tavalla kuin SkyBiz International, joka tuomittiin laittomaksi pyramidiksi. Edustajia ja ehdokkaita houkutellaan ostamaan itselle kolme tulokeskusta yhden sijasta. Yksikin on liikaa, kun se on pyramidipeliin sijoitettua rahaa.

SkyBiz ei myynyt mitään aloituspakettia vaan pelkän tuotteen: kotisivunteko-ohjelman ja sähköpostilaatikon palvelimella. Suosittelemalla tätä tuotetta saatiin uusia yrittäjiä verkostoon. Tuote on itsessään se pyramidipelin maksu ja kauppa tehdään suoraan osallistujan sekä pääyhtiön välillä. Näin myös Enliven toimii.

Suomessa olevat Enliven-edustajat suosittelevat yhtiön liikeideaa ja ansaintamahdollisuutta muille. He saavat tästä suosittelusta palkkiot, jos joku lähtee mukaan. Samalla uusi edustaja ostaa aloituspaketin sisältämät tuotteet ja tilaa jatkuvasti lisää tuotteita. Toisin sanoen suomalaiset Enliven-edustajat myyvät Nitro Fx-tuotteita verkostomarkkinoinnin periaatteella, mutta koska kauppa tehdään pääyhtiön ja osallistujan välillä, kierretään tässä lakia, joka kieltää tuotteiden myymisen Suomessa.

SkyBizin kouluttaja, Matti Aaltonen, sanoi: ”Emmehän me myy mitään!”

Sitten hän nauroi…

Viranomaiset eivät voi puuttua asioihin eikä alv:a tai tuloveroja tarvitse maksaa, koska emme myy mitään.

Näin toimii pyramidi ja Enliven International tyypillisimpään tapaan. Saa nähdä puuttuuko FTC tämän pyramidin toimintaan. Aihetta olisi, mutta kun DSA johtaa nykyään myös FTC:tä, niin välttämättä mitään ei tapahdu…

Enlivenin järjestelmä on muuten samanlainen kuin suomalaisen Ecowayn eli siinä on yhdistetty binäärinen ja Unilevel järjestelmä. Näin pelaaja pelaa kahta peliä yhtä aikaa.

Näytteille tulee paljon hintaa

Enlivenin systeemissä tulee näytteille järjettömästi hintaa. Katso vaikka! (Muuntokerroin valuuttakurssi 24.04.2007)

Paketti/Tiedot

Halvin $298 eli 221€
Pulloja 8
Hintaero –
Hinta/pllo –
Litraa 0,12
Hinta/litra –

Keskimmäinen $599 eli 443€
Pulloja 24
Hintaero 223€
Hinta/pllo 9,28€
Litraa 0,36
Hinta/litra 618,72€

Kallein $1599 eli 1183€
Pulloja 96
Hintaero 963€ Hinta/pllo 10,03€
Litraa 1,44
Hinta/litra 668,57€

Paketeissa on merkittävin ero sisällön puolesta se, kuinka monta näytepulloa paketti sisältää. Tulokeskus sisältyy kaikkiin paketteihin eli oikeus värvätä uusia pelaajia järjestelmään. Oma tuote eli 60 ml pullo sisältyy kaikkiin paketteihin. Jos kalliiseen pakettiin sisältyy joitakin Enlivenin mainoslehtiä, niin niille ei kannata laskea paljon hintaa. Palkkiojärjestelmän edut kalleimman ja halvimman vaihtoehdon välillä ovat huijausta: mitä enemmän sijoittaa, sitä enemmän häviää samalla todennäköisyydellä. Olennaista on se, että osallistujilta veloitetaan noin 9-10 euroa 15 millilitrasta noni-tököttiä. (0,015 litraa) Lääkkeetkin tulevat halvemmiksi ja tehoavat tauteihin paremmin.

Sivun alkuun

Luettavaa

Enliven International esittely (yhtiön kotisivuilta)

Sivun alkuun

2.6.2005 Kirjoittanut Petteri Haipola

Jälleenmyyjä vai loppukäyttäjä?

Ecoway on tyypillinen verkostomarkkinointifirma, jonka tuotteilla on vain vähän kysyntää, koska he myyvät lisäravinteita pahamaineisen verkostomarkkinoinnin kautta. Vain harva ihminen käyttää normaalioloissa lisäravinteita. Kun tuotteita markkinoidaan bisnes-ideaa porkkanana käyttäen, saadaan niitä myytyä paljon enemmän kuin muuten saataisiin. Hyvän lisäansiomahdollisuuden mainostaminen tuo lisää asiakkaita, jotka tässä ketjussa ovat järkiään kaikki myös uusia jälleenmyyjiä. `Kanta-asiakas´ ja `jälleenmyyjä´ tarkoittavat samaa asiaa. Näin häivytetään raja loppukäyttäjän ja jälleenmyyjän väliltä. Todellisia loppukäyttäjiä on vain vähän ja suuri osa myynnistä tapahtuu verkoston sisälle jälleenmyyjille, joista käytetään nimitystä ”kanta-asiakas”. Moni kanta-asiakas ei olisi alun alkaenkaan ostanut tuotteita ellei hänelle olisi mainostettu hyvää mahdollisuutta lisäansioihin ja kerrottu, että riskit ovat pieniä. Pääyhtiön kunniaksi on mainittava, etten ole löytänyt tähän mennessä heidän virallisesta mainosmateriaalista mainintaa siitä, että mahdollisuus lisäansioihin olisi ”hyvä”. He puhuvat pelkästään ”mahdollisuudesta” ja ”rajattomista mahdollisuuksista kasvattaa kanta-asiakkuuden etuja”. Yksittäinen kanta-asiakas on esittänyt minulle ideaa ”lähes riskittömänä” ja hyvänä. Siihen ei pääyhtiö ole luonnollisestikaan syyllinen. Tässä artikkelissa on syytä erottaa toisistaan se, mitä pääyhtiö on ilmoittanut ja se, mitä yksittäinen jälleenmyyjä on sanonut.

”Kanta-asiakkaalla on oikeus ostaa Ecoway Oy:ltä Ecoway-tuotteita ja myydä niitä eteenpäin, liittää uusia kanta-asiakkaita organisaatioon sekä saada Ecoway Oy:n palkkiojärjestelmän mukaisia palkkioita.”

Lähde, Ecoway Oy, Kanta-asiakassopimus, 10.04.2007
https://www.ecoway.fi/kanta-sopimus.html

Käytä tuotteita ilmaiseksi?

Yksi mainoskikka tuotteiden myymiselle on se, että sanotaan niiden käyttämisen olevan ilmaista, kun vain saadaan hankittua itselle tietty määrä asiakkaita, jotka taas saavat hankittua alapuolelleen tietyn määrän asiakkaita. Tällä tavalla alapuolelle kehittyvän verkoston ostoista saaduilla bonuksilla, (palkkioilla) on mahdollista rahoittaa oma tuotteiden käyttö ”eikä se silloin maksa mitään”. Tuotteiden käyttäminen maksaa kuitenkin aina: jos se rahoitetaan saaduilla bonuksilla, niin se ei tarkoita sitä, että tuotteita voi käyttää ilmaiseksi. Verkosto ei voi kasvaa loputtomasti, joten jossakin ovat ne kanta-asiakkaat, jotka eivät käytä mitään ilmaiseksi vaan maksavat käyttämistään tuotteista. Ecowayssa on tuotteiden ostopakko, jotta voidaan ansaita palkkiojärjestelmän mukaan lisäansioita. Ellei kanta-asiakas osta itselleen tiettyä määrää tuotteita, menettää hän oikeutensa bonuksiin. Silloin hänen tulokeskuksensa on ns. ”passiivinen”, mutta tulee ”aktiiviseksi” jälleen määräajaksi, kun vaadittava ostomäärä täyttyy.

Bonusjärjestelmään liittyy tietyt monimutkaiset ”pätevöitymisen” säännöt, joiden mukaan ”ylemmälle tasolle” nouseminen vaatii tietyn määrän alalinjan liikevaihtoa sinä aikana, kun jälleenmyyjä on itse ”aktiivinen”. Käytännössä pätevöityminen on vaikeata, elleivät kaikki jälleenmyyjät omassa alalinjassa sitoudu ostamaan tuotteita tiettyä määrää joka kuukausi, mikä on tämän hetken mukaan keskimäärin ”tuhannen pisteen” edestä per kanta-asiakas. Kuinka paljon se rahassa on, sitä en tiedä, mutta asiaa voi tiedustella yksittäisiltä kanta-asiakkailta tai yrityksen johdolta. Minulle tuotteita ja ideaa esitellyt kanta-asiakas sanoi käyttävänsä tuotteisiin noin 270-350 euroa joka kuukausi. Omien puheidensa mukaan hänen alapuolellaan oli noin 200 kanta-asiakkaan verkosto ja hänen tulonsa olivat sillä hetkellä (31.05.2005) bruttona noin 2000 euroa kuukaudessa. Mikäli tiedot pitävät paikkansa, on hän yksi ensimmäisistä kanta-asiakkaista koko verkostossa, ottaen huomioon hänen ilmoittamansa arvioidun kaikkien kanta-asiakkaiden määrän koko verkostossa. (noin 1000 aktiivista) Todellinen kanta-asiakkaiden määrä on vain pääyhtiön tiedossa eikä pääjohtaja ole suostunut paljastamaan sitä lukua, eikä muitakaan toiminnan moraalisuuden ja laillisuuden arvioinnin kannalta tärkeitä lukuja. Joka tapauksessa, voidakseen menestyä liiketoiminnassa, on kanta-asiakkaan ostettava itselleen joka kuukausi tietty määrä tuotteita, vähintään 340 pisteen arvosta yhtiön pisteytysjärjestelmän mukaisesti, jotta on oikeutettu saamaan mitään palkkioita. Ostamalla itselle kuukaudessa vähintään tuhannen pisteen arvosta tuotteita, on kanta-asiakas oikeutettu saamaan hyötyä molemmista palkkiojärjestelmistä, ”binary ja unilevel”.

Myyntityö poikkeaa perinteisestä siltäkin osin, ettei myyjän työsuhteessa ollessaan tarvitse itse ostaa myymiään tuotteita. Jos myyn Mercedes Benz autoja tai huonekaluja, ei minun ole itse pakko ostaa samoja tuotteita, mitä muille myyn. Verkostomarkkinoinnissa on tuotteiden ostopakko yleistä, vaikka sekin asia pyritään naamioimaan ”vapaaehtoiseksi”. Mutta jos haluat saada palkkioita liiketoiminnasta, on sinun pakko ostaa myös tuotteita ja näin ”ostopakolla” saadaan tuotteita myytyä entistä enemmän verkoston sisälle, kun loppukäyttäjät puuttuvat lähes kokonaan. Tiukat pätevöitymissäännöt varmistavat sen, että kanta-asiakkaiden on ostettava tuotteita suuri määrä joka kuukausi tai muuten he eivät saa ”passiivisina” lainkaan palkkioita. Jonkun kanta-asiakkaan passiivisuus ei kuitenkaan ole merkki siitä, etteikö hän olisi yrittänyt tosissaan luoda alapuolelleen menestyvää jälleenmyyjien organisaatiota, vaan se johtuu siitä, ettei hän ole markkinoiden kyllästymisen ja alan huonon maineen sekä tuotteiden vähäisen kysynnän vuoksi saanut myytyä niitä tarpeeksi ja liitettyä tarpeeksi uusia kanta-asiakkaita verkostoonsa, ja niin hänellä ei ole enää itsellään varaa ostaa vaadittavaa määrää tuotteita joka kuukausi, sillä lisäravinteet ovat todella kalliita, varsinkin kun liiketoiminta nielee ne vähäisetkin varat, mitä henkilöllä muista tulolähteistä on käytettävissään. Sen sijaan, että liiketoiminta tuottaisi voittoa, viekin se innokkaiden ja harhaanjohtavan markkinoinnin kautta petetyksi tulleiden kuluttajien rahat ja ajan verkoston ylätason jäsenien ja pääyhtiön eduksi. Kuluttaja ei saa siten vastiketta sijoittamalleen rahalle eikä työpanokselle ja tästä syystä toiminta on lähellä Rahankeräyslain vastaista toimintaa eli se on verrattavissa lahjan vastaanottamiseen, mikä oikeus on vain yleishyödyllisillä yhteisöillä. Uutta rahankeräyslakia kannattaisi ehkä soveltaa verkostomarkkinointiin yleisesti tekemällä rikosilmoitus jokaisesta verkostomarkkinointifirmasta, joka toimii maassamme. Siten saataisiin selville, toimivatko ne olemassaolevien lakien mukaisesti vai eivät, oikeuslaitoksen tulkinnan mukaan. Yleisen moraalisen käsityksen mukaan harhaanjohtavan ja totuudenvastaisen markkinoinnin avulla saatu taloudellinen voitto on ”varastamista” tai ”petosta” ja kaikin puolin ”moraalitonta”.

Alatasoilla on paljon niitä kanta-asiakkaita, jotka lopettavat tuotteiden käyttämisen sen vuoksi, etteivät onnistu saamaan lisäansioita jälleenmyyjinä. Heidän motiivinsa tuotteiden ostamiseen on ollut lisäansiomahdollisuus, ei se, että he olisivat todella tarvinneet tuotteita. Lisäravinteita käyttää säännöllisesti vain pieni osa ihmisiä, mm. urheilijat, mutta tavallinen kaduntallaaja ei niitä tarvitse eikä osta. Jos joku liiketoiminnassa tappion kärsinyt jatkaa tuotteiden käyttämistä, tekee hän sen myötätunnosta perheenjäsentä, sukulaista tai tuttavaa kohtaan, joka on saanut liitettyä hänet kanta-asiakasjärjestelmään. Todellista tarvetta tuotteen käyttämiselle ei ole.

Binaarisen palkkiojärjestelmän pyramidi-kaavio

Ecowayn binäärinen palkkiojärjestelmä muistuttaa lyhyen tutustumisen jälkeen huomattavan paljon laittomana pyramidina lakkautetun SkyBiz Internationalin palkkiojärjestelmää. Ecowayn järjestelmä on tyypillinen verkostomarkkinoinnissa käytetty järjestelmä. Se on laadittu niin monimutkaiseksi, että sen ymmärtämiseen pitäisi olla vähintäänkin ydinfyysikon aivot. Kun järjestelmää kehutaan ehdokkaille yksinkertaiseksi ja helpoksi ymmärtää, niin kenenkään ylpeys ei anna myöten tunnustaa, että ”minä olen niin tyhmä, etten ymmärrä siitä mitään!” Olisi kuitenkin viisaampaa tunnustaa tosiseikat, ettei kävisi niin kuin sadun keisarille, jolla ei ollut lainkaan vaatteita, kun huijariräätälit sanoivat, että vaatteiden hienon kankaan saattoi nähdä vain viisas ihminen, mutta tyhmät eivät sitä näe. Niin tarvittiin hurraavan väkijoukon keskelle pieni lapsi, joka huusi julki totuuden: ”Keisarilla ei ole vaatteita!” Vasta tämän vilpittömän lapsen toteamuksen jälkeen aikuisetkin uskalsivat tunnustaa tosiasiat ja nauroivat ylpeälle ja huijatulle keisarille, joka oli ihan alasti. Verkostomarkkinoinnissa on kysymys samankaltaisesta nerokkaasta, mutta yksinkertaisesta huijauksesta, missä hienoja termejä ja lipevää käytöstä hyväksikäyttäen yritetään vakuuttaa ihmisille, että toiminta on moraalisesti hyväksyttävää, laillista ja jokaisella uudella jälleenmyyjällä on yhtäläinen mahdollisuus rikastua tai saada helposti lisäansioita. Totuus on sitten aivan päinvastainen. Palkkiojärjestelmät ovat sikäli myös petollisia, että niissä esitetyt pätevöitymisvaatimukset ovat epäselviä tai jopa ristiriitaisia. Ne kertovat asiakkaille sen, milloin jälleenmyyjä on oikeutettu saamaan palkkioita, milloin ei; tai niiden tulisi kertoa se, mutta ristiriitaisista tiedoista johtuen totuutta on lähes mahdoton tietää. Uudet ehdokkaat saadaan liittymään helppojen lisäansioiden toivossa mukaan verkostoon ja he ovat lähinnä harhaanjohtavan markkinoinnin uhreja, eivät pelkästään ahneuden takia itse syyllisiä petetyksi tulemiseen ja rahojen sekä työpanoksen menettämiseen verkoston ylätasojen ja pääyhtiön hyväksi.

Todellisuudessa on mahdotonta, että jokainen uusi jälleenmyyjä saa alalinjaansa pysyviä asiakkaita tarvittavan määrän, jotta voisi menestyä liiketoiminnassa. Menestyjiä ovat ne, jotka ovat liittyneet verkostoon ”varhaisessa vaiheessa” eli heti pian sen jälkeen, kun verkosto on aloittanut toimintansa. Kaikkein suurimmat palkkiot saavat yleensä ne henkilöt, jotka omistavat kolme ylintä tulokeskusta tai jomman kumman toisen tason tulokeskuksista, mikäli toinen ”linja” ei leviä ”tasaisesti” tietyssä suhteessa. (vähintään suhteessa 1/3) Teoriassa on mahdollista, että ensimmäinen voitolle jäävä tulokeskus löytyy vasta kaukana alalinjasta, jolloin edes ylimmät tulokeskukset eivät tuota voittoa. Siitä on mallina oheinen kuva, jossa ensimmäinen voitolle jäävä tulokeskus on merkitty punaisella värillä, erotuksena tappiolle jäävistä tulokeskuksista. Tärkeätä on huomata se, että eniten ansioita saavan tulokeskuksen alapuolella olevat jälleenmyyjät ansaitsevat väistämättä vähemmän kuin hän. Kun kaikki verkoston jälleenmyyjät otetaan huomioon, on verkoston pyramidirakenne entisestään selvempi: voittajia tyypillisessä verkostomarkkinointifirmassa on vain alle yksi prosenttia kaikista jälleenmyyjistä.

Kaaviossa on yhteensä 123 jälleenmyyjää, joista vain yksi saa voittoa toiminnastaan. Kaavio on hypoteettinen eikä verkosto todellisuudessa leviä välttämättä samalla tavalla. Todennäköisesti se leviää vaakatasossa enemmän kuin tämä malli, joka tilan vuoksi on laitettu syvenemään nopeasti. Varsinkaan verkoston ylimmäisillä tasoilla verkosto ei katkea välittömästi vaan se leviää alussa optimaalisella tavalla, minkä jälkeen verkoston haarat alkavat katkeilla kuvan osoittamalla tavalla. Verkosto saattaa syvetä lukemattomia tasoja, mutta vain aniharva jää siinä voitolle, koska verkoston haarat eli molemmat linjat (”jalat”, legs) leviävät epäsuhtaisesti – toinen jalka tyrehtyy pian ja toinen jatkuu lähes loputtomiin – ja moni menettää oikeutensa palkkioihin, kun ei saa alapuoliseen organisaatioonsa tarvittavia kahta uutta jälleenmyyjää. Tällä tavalla verkosto on täynnä ns. ”kuolleita” tai ”passiivisia” tulokeskuksia, joiden haltijat eivät enää käytä tuotteita eivätkä myy ideaa eteenpäin. Verkosto syvenee heistä huolimatta, sillä kerran ostettu tulokeskus ei katoa ja Ecowayn ”kanta-asiakkuus” on ”ikuinen”. Kertamaksulla eli 50 eurolla tulokeskus jää kaavioon pysyvästi: se ei vain tuota kenellekään mitään passiiviseksi muuttumisen jälkeen. Koska voitolle jäävät tulokeskukset pysyvät yleensä vuodesta toiseen samoina, mutta häviäjät vaihtuvat nopeasti – koko verkosto vuoden parin vuoden sisällä – tuottaa verkosto jatkuvasti lisää häviäjiä ja voittajien prosentuaalinen osuus kaikista mukana olleista jälleenmyyjistä pienenee entisestään.

Yhtiön pääjohtajan ja perustajan vastauksia kysymyksiini

Olin 31.5.2005 puhelinyhteydessä Ecowayn perustajan ja pääjohtajan, Teemu Penttilän kanssa. Minulla oli samana päivänä tapaaminen erään jälleenmyyjän kanssa, mihin liittyen Teemu soitti minulle. Kyselin Teemulta joitakin tarpeellisia tietoja, joiden antaminen olisi puhdistanut Ecowayn maineen ja todistanut sen olevan kunniallinen verkostomarkkinointifirma, joka toimii korkeata moraalia ja hyviä liikemiestapoja noudattaen. Penttilä kieltäytyi kuitenkin vastaamasta kysymyksiini kirjallisesti. Kysyin häneltä puhelimessa, kuka omistaa ylimmät tulokeskukset Ecowayn verkostossa. Tieto on sikäli tärkeä, että ylimmillä tasoilla olevat jälleenmyyjät saavat oletetusti suurimman osan maksetuista bonuksista eli palkkioista, sillä koko verkosto saa alkunsa niistä tulokeskuksista. Penttilä vastasi, että kolmen ylimmän tulokeskuksen palkkiot menevät hyväntekeväisyyteen. Kysyin sähköpostilla seuraavaa:

Voisitko vahvistaa tämän ja kertoa, mihin hyväntekeväisyyteen heidän tuottonsa menee ja kuka omistaa ne tulokeskukset? Kertoisitko samalla, onko sinulla minkäänlaista välillistä tai suoraa suhdetta ylimpien tulokeskusten omistajiin?

Penttilä ei vastannut vaan soitti minulle uudestaan ja sanoi, ettei hän aio vastata näihin kysymyksiin.

Penttilä sanoi puhelimessa, että näiden kolmen tulokeskuksen alapuolella on 200 jälleenmyyjää, jotka eivät ansaitse mitään: vasta heidän jälkeensä tulee ensimmäinen jälleenmyyjä, joka ansaitsee voittoa Ecowayn liiketoiminnasta. Syynä on kuulemma se, että he eivät tee yhtään mitään ja eivät siitä syystä ansaitse mitään Tämä on perin outoa, koska heistä on lähtenyt kuitenkin koko verkosto liikkeelle eivätkä he siis ole olleet täysin toimettomia vaan ovat varmaankin yrittäneet rakentaa itselleen tuottoisaa bisnestä. Tuskinpa jokainen heidän alalinjaansa liitetty uusi jäsen on tullut kolmen ensimmäisen tulokeskuksen ns. ”ylivuotona” eli että he ovat värvänneet kaikki uudet jälleenmyyjät aktiivisina toimijoina alalinjan ollessa passiivisia tuotteiden käyttäjiä, loppukuluttajia eikä jälleenmyyjiä. Penttilän väitettä on syytä pitää arveluttavana, jopa totuudenvastaisena hätävalheena. Outoa, että kunniakkaan ja rehelliseksi itseään mainostavan firman pääjohtaja menettelee tällä tavalla. Kysyin sähköpostilla Penttilältä seuraavaa:

Sitten sanoit, että näiden alapuolella on 200 tulokeskusta, jotka eivät tuota mitään. (tulokeskusten omistajat eivät ansaitse mitään) Vahvistatko tämän tiedon? Miten on yleensä mahdollista, että nämä tulokeskukset eivät tuota mitään, kun koko verkosto saa alkunsa heistä? Montako kanta-asiakasta/ jälleenmyyjää on koko verkostossa? Paljonko heille on maksettu palkkioita ja miten palkkiot ovat jakautuneet verkoston edustajien kesken? (Lähtien alenevissa tasoissa alkaen ylimmästä tulokeskuksesta) Kuinka moni vähintään kuukauden mukana ollut kanta-asiakas ei ole saanut lainkaan palkkioita?

Penttilä ei siis suostunut vastaamaan näihin kysymyksiin. Kun olin miettinyt tarkemmin heidän verkostonsa kaaviota ja sen eteenpäin menemistä, niin kysyin oleellisia asioita, joihin vastaaminen olisi todistanut väitteeni pyramidista/ moraalittomuudesta tosiksi tai valheeksi. Kirjoitin:

Ymmärtääkseni paremmin palkkioiden jakaantumisen eri kanta-asiakkaiden (=jälleenmyyjien) kesken, on ehkä parempi, että ilmoitat vaikkapa prosentuaalisesti sen, kuinka suuri osa yli kuukauden mukana olleista on ansainnut mitäkin. Ota laskuissa huomioon kaikki kanta-asiakkaat, myös ne, jotka eivät ole saaneet ensimmäistäkään palkkiota. Voit esittää luvut myös henkilömäärinä, kun ilmoitat samalla kaikkien jälleenmyyjien lukumäärän. (siitä voi laskea prosentuaalisen osuuden)

Esimerkiksi: (brutto)

– yli 5000 euroa
– 4000-5000
– 3000-4000
– 2000-3000
– 1000-2000
– 500-1000
– 100-500
– 50-100
– 10-50
– 0-10

Minua kiinnostaa edelleen myös se, mitä kolme ylintä tulokeskusta ansaitsevat. (koko verkoston kolme ylintä tulokeskusta) Entä sen jälkeiset neljä tulokeskusta?

Penttilä ei vastannut näihin kysymyksiin. Olisi hyvä tietää, paljonko kukin kanta-asiakas ansaitsee keskimäärin (mediaaniluku) kuukaudessa ja paljonko he ovat ansainneet koko aikana ollessaan mukana toiminnassa. USA:ssa Pyramid Scheme Alert Organisation on ajanut kauan läpi lakiuudistusta, jonka mukaan verkostomarkkinointifirmojen tulisi ilmoittaa uusille ehdokkaille vastaavanlaisia tietoja ennen kuin heidät liitetään mukaan verkostoon. Mielestäni tällaisten tietojen kertominen olisi kuluttajan taloudellisen turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Vain nämä tiedot antaisivat todellisen kuvan siitä, miten ”hyvä mahdollisuus” yksittäisellä uudella jälleenmyyjällä on menestyä liiketoiminnassa. Totuus on nimittäin se, että kun verkosto on levinnyt tarpeeksi laajalle, ei kaikille uusille jäsenille riitä enää alapuoliseen organisaatioon riittävästi jälleenmyyjiä, jotta he voisivat jäädä toiminnasta voitolle. Syy ei ole silloin jälleenmyyjän kyvyttömyys tai laiskuus vaan markkinoiden kyllästyminen. Tarjonta on silloin suurempi kuin kysyntä eli tarjolla on enemmän jälleenmyyjien avoimia ”työpaikkoja” kuin mitä on potentiaalisia jälleenmyyjiä. Lisäravinteiden käyttäjiä ja verkostomarkkinoinnista kiinnostuneita ihmisiä on vain pieni osa väestöstä, jotka ovat potentiaalisia asiakkaita. Tästä syystä uusia jälleenmyyjiä ei riitä kaikille jäsenille, mutta osalle heitä riittää, niin että verkosto ei tyrehdy kokonaan vaan jatkuu jatkumistaan vuosikausia ja vuosikymmeniä. Kaavio on silloin täynnä tappion kärsineitä ja harhaanjohtavan markkinoinnin kautta petetyksi tulleita entisiä jälleenmyyjiä ja Ecowayn tuotteiden käyttäjiä, mutta enää he eivät tikullakaan tuotteisiin tai bisnekseen koske. Uusia petetyksi tulevia jäseniä liittyy poisjäävien tilalle, mutta ne, jotka saavat liiketoiminnasta voittoa, pysyvät samoina vuodesta toiseen ja heidät löytää verkoston ylätasoilta. Näin alatasojen jälleenmyyjät ja tuotteiden käyttäjät eli kanta-asiakkaat eivät saa todellista vastiketta verkostoon sijoittamalleen rahalle ja työpanokselle. Toimintaa on perusteltua epäillä laittomaksi pyramiditoiminnaksi: ainakin moraalitonta se minun mielestäni on, koska surkeaa lisäansioiden mahdollisuutta mainostetaan ”hyvänä mahdollisuutena”.

Olisiko korkea aika saada oikeuden ennakkopäätös siitä, minkäkaltaista mahdollisuutta on lakien ja asetusten mukaista markkinoida ”hyvänä mahdollisuutena”, kun on kyse verkostomarkkinoinnin kaltaisesta epäeettisestä liiketoiminnasta? Ecowayn kohdalla en ole kuitenkaan löytänyt pääyhtiön materiaalista mainintaa ”hyvästä” mahdollisuudesta, joten harhaanjohtavaan ja totuudenvastaiseen markkiointiin ovat syyllisiä yksittäiset jälleenmyyjät. Ecoway Oy:n kannattaisi puhdistaa maineensa ja sanoa irti sopimuksensa kaikkien kanta-asiakkaiden kanssa, jotka mainostavat liiketoimintaa ”hyvänä mahdollisuutena lisäansioihin” tai ”lähes riskittömänä liiketoimintana”. Yhtiön maineen kannalta olisi parasta neuvoa kanta-asiakkaita kertomaan totuudenmukaisesti se, miten huono mahdollisuus yksittäisellä kanta-asiakkaalla on ansaita mitään. Muussa tapauksessa järjestelmä tuottaa jatkuvasti tyytymättömiä asiakkaita ja itsensä petetyksi tuntevia jälleenmyyjiä. Valitettavasti monet tappion kärsineet kanta-asiakkaat uskovat ”valmentajien” (= sponsorit, ylätasojen jälleenmyyjät) ja pääyhtiön väitteet siitä, että tappion syynä on kanta-asiakas itse eikä petollinen järjestelmä, joka on suunniteltu tuottamaan suuremman määrän häviäjiä kuin voittajia, eivätkä he siitä syystä tunne itseään petetyiksi vaan häpeävät omaa kyvyttömyyttään. Nekin, jotka tajuavat tulleensa petetyiksi, häpeävät sitä, että ovat antaneet huijata itseään ja pysyttelevät hiljaa. Olisi kuitenkin parempi tuoda julki se, että ”minua on huijattu”, koska vain kertomalla totuuden voimme suojella läheisiämme, ettei heidän käy samalla tavalla kuin mitä meille kävi. Tämä jos mikä on todellista rakkautta: suojella ja varjella läheisiään riippumatta siitä, miten omalle maineelle ja kunnialle käy. Nöyrtyminen tuo muassaan aina siunauksen ja myös vapautuksen ahdistavasta syyllisyydestä, mitä tappion kärsinyt jälleenmyyjä tuntee. Jos uusille rekrytoitaville ehdokkaille kerrottaisiin kaikkien jälleenmyyjien määrä ja miten palkkiot heidän keskensä jakautuvat ja kuinka suuri osa ei saa lainkaan palkkioita vaan kärsii tappiota liiketoiminnassa, niin silloin ketään ei johdettaisi harhaan ja kanta-asiakkaat olisivat tyytyväisiä. Tässä on vain se yksi huono puoli, että jos ideaa markkinoitaisiin totuudenmukaisesti, ei yhtiöllä olisi yhtään kanta-asiakasta eli jälleenmyyjää. Ei siis ihme, ettei pääyhtiö rankaise harhaanjohtavaan markkinointiin syyllistyviä jälleenmyyjiä heidän toiminnastaan vaan antaa heidän toimilleen vähintäänkin hiljaisen suostumuksensa, jos nyt eivät ihan suoraan neuvo heitä mainostamaan ”hyvää mahdollisuutta lisäansioihin”.

Markkinoinnin moraali ja laillisuus

Verkostomarkkinointia arvioitaessa on syytä kiinnittää päähuomio markkinointikeinoihin, joita käytetään uusien jälleenmyyjien värväämisessä. Tuotteet voivat sinänsä olla hinta-laatusuhteeltaan kohdallaan ja asiakkaat voivat jopa tarvita niitä, mutta toiminnan epäeettisyys on jälleenmyyjien värväämisessä käytetyssä harhaanjohtavassa ja totuudenvastaisessa markkinoinnissa. Kuluttajille ei anneta heidän taloudellisen turvallisuutensa kannalta tarpeellisia tietoja ennen kuin heidät liitetään verkostoon. Ansaintamahdollisuus kuvataan ”hyvänä”, mutta onko se ”hyvä” vai ”huono” vai jopa ”surkea” tai ”olematon”? Jos verkosto on suunniteltu siten, että se tuottaa pyramidi-rakenteensa vuoksi enemmän häviäjiä kuin voittajia, niin onko liiketoimintaa laillista markkinoida ”hyvänä mahdollisuutena lisäansioihin”? Moraalitonta se ainakin on.

Useimmat jälleenmyyjät eivät saa tarpeeksi uusia jälleenmyyjiä alalinjaansa, jotta voisivat menestyä. Kukaan ei menesty myymällä pelkästään tuotteita vaan jokaisen on saatava kasvatettua alapuolista jälleenmyyjäverkostoa, jos mielii päästä kunnolla voitolle liiketoiminnassa ja saada siitä pysyviä lisätuloja. Jos joku myöhemmin kuin alkuvaiheessa mukaan liittynyt jälleenmyyjä saa verkostonsa kasvamaan riittävästi, niin että saa lisätuloja, menettää hänkin osan asiakkaistaan, kun alalinjan tappiolle jäävät jälleenmyyjät lopettavat liiketoiminnan ja tuotteiden käyttämisen kannattamattomana. Luopuneiden tilalle on värvättävä jatkuvasti uusia jälleenmyyjiä, joten yksikään alatasojen jälleenmyyjä ei ole turvassa vaan hänen alapuolinen pyramidinsa on vaarassa romahtaa. Turvassa ovat yleensä vain muutamat jälleenmyyjät verkoston ylätasoilla, sillä he ovat riittävän kaukana, jotta markkinoiden kyllästyminen ei satuta heitä vaan he saavat hyödyn jokaisesta uudesta jäsenestä, joka liitetään verkostoon. Uusien jälleenmyyjien häviölle jääminen on väistämätöntä, koska loppukäyttäjiä ei ole tarpeeksi vaan suurin osa asiakkaista on jälleenmyyjiä, jotka tarvitsevat menestyäkseen alalinjaansa lisää uusia jälleenmyyjiä ja nämä taas lisää aina loputtomiin asti, mikä on mahdotonta. On pelkkää sattumaa, jos Ecowayn ketjussa on riittävästi loppukäyttäjiä niin että jokainen jälleenmyyjä saa omansa takaisin tai pääsee voitolle: käytännössä tämä on mahdotonta.

Ecowayn järjestelmä on suunniteltu sellaiseksi, että useimmat tuotteita käyttävät henkilöt ostavat samalla aloituspaketin, joka maksaa 50 euroa ja alkavat myydä tuotteita edelleen henkilökohtaisen suosittelun periaatteella, onnistuivatpa siinä sitten tai eivät. Kun tuotteiden käyttäjä ryhtyy jälleenmyyjäksi, saa hän samalla alennusta tuotteiden hinnoissa, mikä lisää halua ryhtyä jälleenmyyjäksi. Todellisuudessa kaikki alennukset on laskettu mukaan tuotteiden hintoihin ja ne myydään itse kullekin asiakkaalle juuri siihen hintaan, mikä riittää tuottamaan pääyhtiölle halutun katteen. Luvatut alennukset ovat vain tekosyy saada lisää uusia jälleenmyyjiä verkostoon.

Markkinoinnin moraalin kannalta on tärkeää se, kuinka hyvä mahdollisuus lisäansioihin todellisuudessa on? Jos jälleenmyyjien määrää ei pyritä millään tavalla rajoittamaan ja valvomaan, on seurauksena loppukäyttäjien puuttuessa väistämättä markkinoiden kyllästyminen ja se, että useimmat jälleenmyyjät jäävät tappiolle liiketoiminnassaan, mikä on pääyhtiön suunnitteleman järjestelmän tarkoituskin. Pääyhtiö ei etsi todellisuudessa menestyviä jälleenmyyjiä verkostoon vaan niitä, jotka kärsivät sijoittamansa rahat ja työpanoksen tappiona pääyhtiön ja ylätasojen jälleenmyyjien hyväksi, jotka useassa tapauksessa ovat pääyhtiön omistajia joko suoraan tai välillisesti. Tästä syystä ei ole hyvien liikemiestapojen mukaista markkinoida ”hyvää mahdollisuutta lisäansioihin” vaan todelliset riskit ja taloudellisen turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot tulisi ilmoittaa uusille ehdokkaille ennen kuin heidät liitetään verkostoon. Jos ehdokkaat tietäisivät, miten huono heidän mahdollisuutensa lisäansioihin matemaattisen pakon sanelemana on, niin he eivät lähtisi mukaan liiketoimintaan. Loputon kasvu on mahdotonta ja Ecowayn ketjussa yksittäisen uuden jälleenmyyjän mahdollisuus lisäansioihin perustuu loputtoman kasvun odotukseen. On mahdotonta, että jokainen uusi jälleenmyyjä saa alalinjaansa tarvittavan määrän ”kanta-asiakkaita” eli uusia jälleenmyyjiä. Jossakin vaiheessa tulee eteen tilanne, jolloin markkinat ovat kyllästyneet eli tarjonta ylittää kysynnän. Tarjolla on vähemmän uusia jälleenmyyjäehdokkaita kuin mitä yksittäisen jälleenmyyjän menestyminen edellyttäisi. Jälleenmyyjäehdokkaita on tarjolla, mutta heitä ei riitä kaikille. Tästä syystä useimmat jäävät tappiolle liiketoiminnassa. Pelkästään tuotteita myymällä on lähes mahdotonta menestyä. Yhden jälleenmyyjän menestyminen tarkoittaa aina lukuisien hänen alapuolellaan olevien jälleenmyyjien tappiota: heitä voi olla jopa yli 99 % kaikista jälleenmyyjistä.

On syytä muistaa, että moni käyttää tuotteita pelkästään sen vuoksi, että on ryhtynyt jälleenmyyjäksi ja oma kokemus tuotteista on edellytys niiden myymiselle henkilökohtaisen suosittelun periaatteella. Voimme laskea tästä syystä yksittäisen jälleenmyyjän tappioiksi myös tuotteisiin käytetyn rahan. Hän ei olisi käyttänyt tuotteita muuten laisinkaan, mutta mainostettu ”hyvä mahdollisuus” lisäansioihin sai hänet lähtemään mukaan toimintaan. Kun jälleenmyyjä huomaa, ettei voikaan saada lisäansioita vaan rahaa kuluu sekä tuotteisiin että aloituspaketteihin ja mainosmateriaaleihin ynnä muihin kuluihin, niin hän lopettaa ennen pitkää liiketoiminnan ja samalla myös tuotteiden käyttämisen. Tämä todistaa sen puolesta, ettei tuotteella ole todellista kysyntää: se on pelkkä ulkokuori mädän bisneksen ympärillä.

Verkoston alatasoilla tapahtuu jatkuvasti suurta vaihtoa: vanhoja tappiolle jääneitä jälleenmyyjiä eroaa ketjusta ja uusia tappion kärsiviä jälleenmyyjiä liittyy siihen mukaan. Vain verkoston ylätasojen jälleenmyyjät pysyvät vuodesta toiseen samoina. He ansaitsevat rahaa alatasojen lukuisien jälleenmyyjien ostamista tuotteista saaduilla provisioilla. Pääyhtiö hyötyy lisäksi siten, että he myyvät voitolla mainosmateriaalia ja aloituspaketteja uusille jälleenmyyjille eivätkä maksa mitään myyjien tekemästä työstä, koska nämä eivät ole työsuhteessa pääyhtiön kanssa vaan ovat itsenäisiä edustajia. Tällä tavalla pääyhtiö on saanut muutettua työvoimakustannukset ja mainoskulut tuottavaksi liiketoiminnaksi, jolla se elättää itseään. Olisi mielenkiintoista tietää, ketkä omistavat verkoston ylätasojen ensimmäiset tulokeskukset? Jos asia selvitettäisiin loppuun asti, olisi hyvinkin mahdollista, että tulokeskusten takaa paljastuu pääyhtiön omistajat joko välillisesti tai suoraan. Näin he saavat suurimman mahdollisen voiton myös itsenäisinä edustajina ja suuri osa maksetuista palkkioista tulee heille itselleen. Vain murto-osa palkkioista päätyy muille kuin pääyhtiön omistajille. Tämä on siis hyvä mahdollisuus, ei lupaus tai faktatieto. Ikävää, ettei yhtiön pääjohtaja Teemu Penttilä voinut vastata tähän kysymykseen vaan pitää tiedon salassa. Miksiköhän?

Miksi Ecoway arvosteluni kohteeksi?

Miksi otin Ecowayn esimerkiksi tyypillisestä verkostomarkkinointifirmasta? Siksi, että yhtiö mainostaa arvoikseen nämä:

• Oikeudenmukaisuus
• Realismi
• Asiakkaiden kunnioitus
• Pitkäaikaisuus
• Innovatiivisuus

Onko uusia jälleenmyyjäehdokkaita ja heidän oikeusturvaansa kuluttajana ajatellen oikeudenmukaista, realistista, asiakasta kunnioittavaa ja pitkäaikaista markkinoida bisnes-ideaa hyvänä mahdollisuutena lisäansioihin? Jos suuri osa jälleenmyyjistä jää tappiolle toiminnassa tarkoituksellisen ja suunnitelmallisen markkinoiden kyllästämisen seurauksena, vaikka kuinka taitava ja ahkera työssään olisi, niin toteutuvatko nämä arvot heidän kohdallaan?

Minuun otetaan aina välillä yhteyttä ja kerrotaan jostakin ”erilaisesta verkostomarkkinointifirmasta”, joka toimii rehellisesti ja korkeaa etiikkaa noudattaen eikä siinä kukaan jää häviölle matemaattisen pakon sanelemana tai muutenkaan. Myös Ecowayn eräs edustaja oli niin sitkeä väitteissään, että sai minut antamaan hänen edustamalleen firmalle erityismaininnan. Jokainen firma voi saada sivuillani erityismaininnan, jos sen edustajat vaivaavat minua väitteillään, joita eivät todista tosiksi. On nimittäin hyvä mahdollisuus siihen, etteivät väitteet olekaan totta vaan ovat osa harhaanjohtavaa mainontaa. Tämä ei ole mikään lupaus, mutta hyvä mahdollisuus se kuitenkin on tässä suurten mahdollisuuksien ja unelmien sekä toiveiden maassa. On hyvin mahdollista, että maailma ilman verkostomarkkinointia olisi parempi paikka elää – ainakin kuluttajien turvallisuuden kannalta. Joten ei muuta kuin ottamaan yhteyttä allekirjoittaneeseen, niin saamme lukea lisää ”erilaisista” tai ”tyypillisistä” verkostomarkkinointifirmoista.

Tuotteet

Ecoway Oy myy lisäravinteita. Tuotteiden nimet olivat toukokuussa 2005 seuraavat: elixir, xylicol, spirulina ja noni (-kapselit). Kehitteillä oli myös ”terveysympyrän” sulkeva ”tuote 5”. Tuotteista minulla ei ole sinänsä mitään pahaa sanottavaa, mutta tavallinen ihminen ei niitä tarvitse. On edullista ja terveellistä syödä hedelmiä, marjoja, maitotuotteita, lihaa ja kalaa ynnä muita ruokia mahdollisimman monipuolisesti ja harrastaa liikuntaa, jolloin mitään lisäravinteita ei tarvita. Pelkästään lisäansiomahdollisuuden takia ei kannata alkaa tuotteita käyttää, koska mahdollisuus lisäansioihin on niin huono.

Ecowayn lisäravinteiden väitettyihin terveysvaikutuksiin ei ole syytä tässä yhteydessä tarkemmin puuttua. Tuotteista riittää, kun sanotaan niiden olevan kalliita eikä keskiverto-ihminen lainkaan tarvitse niitä. Minun tuttavapiirissäni ei ole ketään sellaista, joka käyttäisi tällä hetkellä lisäravinteita ja olisi valmis ostamaan juuri Ecowayn tuotteita. Minun pitäisi saada kuluttajissa herätettyä ensin tarve tuotteiden käyttämiselle, mikä on likimain mahdotonta. Jos joku ei jo valmiiksi käytä lisäravinteita, niin hänellä ei ole mitään syytä alkaa käyttää niitä sen vuoksi, että minä myyn niitä. Jos joku käyttää entuudestaan lisäravinteita, niin hänellä on jo käytössään ne kanavat, mitä pitkin hän ravinteensa hankkii. Vain harva on valmis vaihtamaan tuotteita, ellei siihen ole jotain muuta syytä kuin tuote itse. Moni alkaakin käyttää tuotteita vain sen takia, että samalla tarjoutuu mainostettu ”hyvä mahdollisuus” lisäansioihin ryhtymällä tuotteen jälleenmyyjäksi. Tuotteella ei ole heidän kohdallaan todellista kysyntää vaan tarve tuotteen ostamiseen synnytetään markkinoimalla bisnes-ideaa, joka on mainosten mukaan ”lähes riskitön” ja jonka kautta saa ”helposti lisäansioita”. (”hyvä mahdollisuus”) Jälleenmyyjä on samalla itse tuotteen käyttäjä ja näin tuotteita saadaan myytyä enemmän kuin ilman lisäansiomahdollisuutta saataisiin. Suuri tai suurin osa myynnistä tapahtuu verkoston sisälle. Ilman bisnes-porkkanaa tuotteella ei olisi kysnyntää. Siksi sitä ei juurikaan myydä vapailla markkinoilla perinteisiä jakelukanavia pitkin.

Tuote on verkostomarkkinoinnissa sivuseikka. Se on pelkkä korea ulkokuori laittomalle rahankeräykselle tai sen kaltaiselle toiminnalle. Kuluttaja ei saa todellista vastiketta verkostoon sijoittamalleen rahalle ja työpanokselle. Pääyhtiö saa huomattavan voiton myymällä aloituspaketteja, mainosmateriaalia ja tuotteita jälleenmyyjille, jotka ovat mukana pelkästään bisneksen vuoksi, eivät tuotteen takia. Verkostomarkkinoinnin kritiikissä on tärkeintä puuttua värväystoiminnan moraaliin ja rehellisyyteen. Jos liikeideaa mainostetaan harhaanjohtavalla tavalla, on se samalla suoraan Suomen lakien ja asetusten vastaista. Mikäli ansaintamahdollisuus on huono perustuen palkkiojärjestelmän ja myyntiorganisaation pyramidirakenteeseen, on ”hyvän mahdollisuuden” mainostaminen mahdollisesti laitonta. Moraalitonta se on joka tapauksessa.

Verkostomarkkinoinnissa on mahdoton värvätä uusia jälleenmyyjiä kertomalla heille rehellisesti todennäköinen mahdollisuus menettää rahat ja työpanos verkostoon henkilökohtaisena tappiona. Kukaan ei lähtisi mukaan, jos tietäisi toiminnan todelliset riskit. Kovin harva myöskään ostaisi Ecowayn tai muiden firmojen tuotteita ellei samalla tarjottaisi mahdollisuutta ansaita helposti lisää rahaa. Lisäravinteilla on vain pieni uskollinen kuluttajaryhmä eivätkä tavalliset ihmiset niitä halua eivätkä myöskään niitä osta, koska ne ovat kalliita. Tarvittavat ravintoaineet saa normaalista ruuasta. Verkostomarkkinointi on tyypillinen esimerkki siitä, miten kuluttajissa herätetään ostotarve, vaikka todellista tarvetta tuotteiden ostamiseen verkostomarkkinoinnin kautta ei ole olemassa.

Potentiaaliset asiakkaat

• Lisäravinteita käyttävät ihmiset.
• Pelkästään liiketoiminnasta kiinnostuvat ihmiset.

Pelkästään liiketoiminnasta kiinnostuvat ihmiset eivät käyttäisi tuotteita ilman mahdollisuutta lisäansioihin. Lisäansioiden porkkanalla saadaan myytyä tuotteita verkoston sisälle, samoin kuin aloituspaketteja (50 €) ja markkinointimateriaalia. Näistä pääyhtiö saa sievoiset voitot. Tämän ryhmän jälleenmyyjät eivät käyttäisi tuotteita ilman bisnesmahdollisuutta. Kun suurin osa jälleenmyyjistä jää tappiolle toiminnasta, lopettavat he myös tuotteen käyttämisen, elleivät osta sitä säälistä tuttavaltaan, sukulaiselta tai perheen jäseneltä. Tuotteiden käyttämisen lopettaminen bisnestoiminnan pieleen menemisen seurauksena todistaa, ettei tuotteilla ole todellista kysyntää vaan varsinainen tuote, jota myydään, on verkostomarkkinoinnin liikeidea, jonka kautta voi ansaita rahaa tai rikastua lähes tulkoon tekemättä mitään sen eteen.

Lisäravinteita käyttäviä ihmisiä on vain vähän. Niitä, jotka käyttävät vaadittavan summan kuukaudessa lisäravinteisiin, (oma käyttö) jotta olisivat oikeutettuja ”aktiivisina” saamaan bonusta alalinjansa liikevaihdosta, on vielä vähemmän. Potentiaalinen asiakaskunta on pieni. Koska verkoston jälleenmyyjien määrää ei pyritä millään tavalla rajoittamaan, huononee uusien jälleenmyyjien mahdollisuus menestyä entisestään. Surkuhupaisaa tässä on se, että ”valmentajat” saavat alalinjansa toimimaan sulassa sovussa keskenään, vaikka eri linjoihin kuuluvat kanta-asiakkaat syövät toistensa leipää ja pilaavat toinen toisensa mahdollisuuden menestyä, sillä kilpailevan verkostolinjan kanta-asiakkaista ei ole mitään hyötyä itselle vaan he tuhoavat entisestäänkin surkean mahdollisuuden päästä toiminnassa voitolle. Syy epäonnistumiseen ei ole jälleenmyyjissä vaan verkoston pyramidirakenteessa, joka on suunniteltu tuottamaan liian paljon jälleenmyyjiä, joista suurin osa jää häviölle markkinoiden kyllästymisen vuoksi ja matemaattisen pakon sanelemana. Uudet jälleenmyyjäehdokkaat eivät lopu kokonaan kesken, mutta heitä ei riitä riittävän paljon jokaisen uuden jälleenmyyjän alalinjaan. Tästä johtuen useimmat jäävät tappiolle ja lopettavat liiketoiminnan, todennäköisesti viimeistään vuoden tai kahden vuoden yrittämisen jälkeen. Useimmissa verkostoissa tappiolle jäävät edustajat jättävät leikin kesken jo parin kuukauden kuluttua aloittamisesta, kun huomaavat homman kannattamattomaksi. Tämä siis useimmissa verkostomarkkinointifirmoissa.

Kanta-asiakas on samaa tarkoittava kuin jälleenmyyjä

Ecoway käyttää samaa kikkaa kuin mm. Tahitian Noni -mehun myyjät. Järjestelmässä asiakas tai kanta-asiakas tarkoittaa samaa kuin jälleenmyyjä. Suurin osa asiakkaista on samalla jälleenmyyjiä eli tuotteiden loppukäyttäjiä ei ole juuri lainkaan. Myynti tapahtuu verkoston sisällä jälleenmyyjältä jälleenmyyjälle eli värvääjältä toiselle värvääjälle. Menestymisen mahdollisuus perustuu loputtoman kasvun ideaan, koska pelkästään omalla myynnillä ei voi jäädä voitolle toiminnassa. Verkostoissa ei ole tarpeeksi loppukäyttäjiä, jotta tämä olisi mahdollista. Jokainen kanta-asiakkaaksi liittynyt jälleenmyyjä haluaa saada organisaatiostaan tuottoa, vaikka ei itse osallistuisi jälleenmyynti- tai värväystyöhön. Moni liittää kanta-asiakkaaksi omia perheenjäseniään ja nämä saavat tietysti alalinjansa myynnistä palkkioita siinä kuin aktiivisetkin sponsorit. Kaikki aktiiviset jälleenmyyjät eivät kuitenkaan voi päästä voitolle, koska jokaiselle ei riitä tarpeeksi asiakkaita ja uusia jälleenmyyjiä. Alatasoilla olevat jälleenmyyjät/ kanta-asiakkaat vaihtuvat vähintään vuoden parin välein kokonaan, mutta ylätason jälleenmyyjät ovat samoja vuodesta toiseen. Näin tappion kärsivien määrä lisääntyy vuosi vuodelta, mutta voittajien määrä pysyy ennallaan. Häviäjien suhteellinen osuus kaikista jälleenmyyjistä kasvaa vuosi vuodelta.

Kanta-asiakas tarkoittaa Ecowayn järjestelmässä samaa kuin jälleenmyyjä. Tämä käy ilmi yhtiön kotisivulta lainaamassani tekstissä:

Ecoway-kanta-asiakkaana sinulla on oikeus suositella kanta-asiakkuutta myös muille. Hekin voivat tilata tuotteet suoraan Ecowayltä edullisin kanta-asiakashinnoin. Heti ensimmäisen mukaan tuomasi uuden kanta-asiakkaan myötä otat askeleen kohti monipuolista Ecoway-toimintaa ja yrityksen palkitsevia bonusjärjestelmiä binary ja unilevel. Yhdessä järjestelmät antavat rajattomat mahdollisuudet kasvattaa kanta-asiakkuuden etuja. Binary-järjestelmä kerää bonuspisteitä verkoston linjoista ilman rajoja. Unilevel vuorostaan tulouttaa nopeasti bonuksia uusille kanta-asiakkaille ja tukee ryhmän tasapainoista rakentumista. Ecoway binaryn ja unilevelin tarkoituksena on tarjota mahdollisimman monille kanta-asiakkaille nopeasti bonuksia pienistäkin suoritteista. Jokainen kanta-asiakas sijoittuu automaattisesti liittymisen yhteydessä kumpaankin järjestelmään.

Jotkut verkostomarkkinointifirmat yrittävät tarkoituksella hämätä kuluttajia sekä viranomaisia ja häivyttää rajan loppukäyttäjän sekä jälleenmyyjän väliltä. Kun kaikki asiakkaat liitetään mukaan kanta-asiakasohjelmaan, joka on samalla jälleenmyyjäksi ryhtymistä, niin on helppo väittää, että tappiolle jäävät jälleenmyyjät ovat todellisuudessa loppukäyttäjiä eivätkä jälleenmyyjiä. Mistä sitten johtuu, että nämä loppukäyttäjät järkiään lopettavat tuotteiden käytön, kun ovat epäonnistuneet liiketoiminnassa? He eivät todellisuudessa olleetkaan loppukäyttäjiä vaan harhaanjohdettuja jälleenmyyjiä. He eivät olisi käyttäneet tuotetta lainkaan ellei sen käyttäminen olisi ollut ehto jälleenmyyjäksi ryhtymiselle. Näin tuotteita saadaan myytyä verkoston sisälle, kun käytetään bisnesideaa porkkanana. Tuotteilla ei olisi todellista kysyntää vapailla markkinoilla perinteisiä jakelukanavia pitkin markkinoituina. Siinä syy, miksi niitä myydään verkostomarkkinoinnin kautta.

Teoriassa on mahdollista, ettei kukaan jää häviölle

Teoriassa on mahdollista, ettei Ecowayn järjestelmässä yksikään jälleenmyyjä jää häviölle liiketoiminnassa. Se edellyttäisi kuitenkin sitä, ettei jälleenmyyjiä värvätä liikaa tietylle alueelle, jolloin jokaisella on mahdollisuus saada riittävästi henkilökohtaisia asiakkaita, joille voi myydä pelkästään tuotteita eli he ovat todellisia tuotteiden loppukäyttäjiä. Koska kukaan ei valvo eikä rajoita jälleenmyyjien määrää, on tämän toteutuminen kiinni yksin sattumasta ja käytännössä näin ei tapahdu. Lisäksi useimmat kanta-asiakkaat eivät tyydy pelkästään tuotteiden myymiseen vaan pyrkivät rakentamaan alapuolelleen mahdollisimman suuren jälleenmyyjien organisaation saadakseen maksimaalisen voiton. He sijoittavat silloin toimintaan enemmän rahaa ja työpanosta, mikä koituu monen kohdalla henkilökohtaiseksi tappioksi, koska tuotteille ei ole riittävästi kysyntää markkinoiden kyllästymisen vuoksi.

Uusi jälleenmyyjä saa palkkioita myös suoraan itse myymistään tuotteista. Hän ostaa esimerkiksi Noni kapseleita kanta-asiakashintaan 46 euroa/ purkki ja myy ne edelleen suositushintaan 58 euroa/ purkki. Voittoa tulee 12 euroa purkilta eli viiden purkin myyminen tuottaa 60 euroa ja jos veroa ei myyntivoitosta makseta, niin sillähän kattaa jo oman käyttönsä. Jos kanta-asiakas onnistuu myymään samaiset viisi purkkia yhä uudestaan eikä käytä paljon rahaa tai aikaa myymiseen, saa hän vähitellen katettua myös kanta-asiakkaaksi liittymisen kustannukset ja saa toiminnasta vähän lisätuloja. Tällä tavalla toteutettuna on mahdollista saada voittoa ilman suuria riskejä, mutta silloin liiketoiminta on todella pientä eikä lisätuloilla ole suurta taloudellista merkitystä. Myymiseen ei tuolloin kannata käyttää runsaasti aikaa ja ponnisteluja, koska pelkästään tuotteita myymällä ei voi ansaita merkittäviä tuloja. Ei ole myöskään sanottua, että tuotteille riittää kysyntää ilman vaivan näkemistä, niin että jokainen kanta-asiakas saa jatkuvasti myytyä tuotteita, niin että voi kattaa saadulla myyntivoitolla oman käyttönsä. Teoriassa se on mahdollista, mutta epäilen, että käytännössä useimmat eivät saa edes viittä purkkia myytyä ja lopettavat siitä syystä myyntityön ja monet myös tuotteiden käyttämisen, koska eivät halua maksaa sellaisesta, jota eivät välttämättä tarvitse ja josta ei ole heille sanottavampaa hyötyä. Halvemmaksi ja vähintäänkin yhtä terveelliseksi tulee juoda mehuja ja syödä marjoja sekä hedelmiä sellaisenaan kuin käyttää lisäravinteita. Kalsiumia ja valkuaista saa tarpeeksi maitotuotteista ja oikeanlaisen rasvankaan saaminen normaalista ruoasta ei liene mahdoton tehtävä. Lisäravinteet ovat urheilijoiden ja terveys-friikkien hommaa, josta tavalliset ihmiset eivät suuremmin perusta. Mutta mikäli jälleenmyyjien verkosto ei kasva liian suureksi, on teoriassa todellakin mahdollista, että jokainen jälleenmyyjä saa omansa takaisin myymällä pelkästään tuotteita, mutta epäilen, että näin tapahtuisi, koska jälleenmyyjien määrää ei pyritä mitenkään rajoittamaan ja useimmilla kanta-asiakkailla on tavoitteena saada suurempia lisätuloja kuin pelkästään rahoittaa oma tuotteiden käyttö suorasta myynnistä saadulla voitolla. He alkavat rakentaa merkittävien lisäansioiden toivossa jälleenmyyjien verkostoa, joka pyrkii kasvamaan hallitsemattomasti ja rajoittamattomasti niin että markkinat kyllästyvät eikä kaikille kanta-asiakkaille sittenkään riitä tarpeeksi asiakkaita, niin että he voisivat saada edes omansa takaisin, puhumattakaan siitä, että saisivat jatkuvia ja pysyviä merkittäviä lisätuloja.

Miten jälleenmyyntikaavio todennäköisesti etenee?

Ecowayn kanta-asiakkailla on mahdollista rakentaa kaksi erillistä palkkiojärjestelmää. Toinen on nimeltään Unilevel ja toinen Binary. Käsittelin Binary-järjestelmää pintapuolisesti aiemmin tässä artikkelissa. Unilevel järjestelmä on sellainen, että bonuksia saa suoraan alapuolelle liitetyistä kanta-asiakkaista aina viidenteen tasoon asti, jos ostaa itse vähintään 340 pisteen edestä tuotteita kuukaudessa. (=?euroa) Tätä ennen on kuitenkin täytynyt ensin ostaa itselle tuhannen pisteen edestä tuotteita, ennen kuin bonusta on mahdollista saada alalinjan liikevaihdosta. Tämä tarkoittaa sitä, että uusi kanta-asiakas on yhtiön termejä käyttääkseni ”passiivinen” aina siihen asti, kunnes on ostanut tuhannen pisteen edestä tuotteita ja tullut sen johdosta ”aktiiviseksi”.

Uusi kanta-asiakas alkaa ilmeisesti rakentaa ensin unilevel-organisaatiota, johon hän pyrkii saamaan ensimmäiselle tasolle mukaan kolme uutta kanta-asiakasta, jotta voisi ”pätevöityä” ja saisi paremmat mahdollisuudet lisäansioihin. Hänen alapuolelleen liitetyt kanta-asiakkaat pyrkivät luonnollisesti pätevöitymään samalla tapaa kuin hän itse. Jotta ylimpänä oleva voisi päästä toiminnasta voitolle, täytyy hänen alapuolellaan olla niitä, jotka jäävät tappiolle. Näin jokaisen voittoa tavoittelevan jälleenmyyjän alapuolelle alkaa muodostua tappion kärsivien jälleenmyyjien verkosto. Kun ja jos uusi kanta-asiakas on saanut liitettyä alalinjaansa kolme uutta kanta-asiakasta unilevel -palkkiojärjestelmään, liittää hän seuraavaksi alapuolelleen kaksi uutta kanta-asiakasta binary-järjestelmään. Näin jokaista voittoa tavoittelevaa kanta-asiakasta kohden tarvitaan viisi kanta-asiakasta alalinjaan, jotka jäävät tässä vaiheessa vielä tappiolle, jos verkosto pysähtyy heihin tai vaaditut vähimmäisostomäärät jäävät toteutumatta, mitkä oikeuttavat palkkioiden saamiseen. Tappiolle jääviä jälleenmyyjiä on jokaista voitolle jäävää jälleenmyyjää kohden moninkertainen määrä, ehkä jopa yli 99 %. Todellinen luku saataisiin tietää, jos pääyhtiö paljastaisi kaikkien kanta-asiakkaiden määrän ja sen, kuinka moni heistä ei ole saanut lainkaan palkkioita tai on saanut niitä niin vähän, että on jäänyt toiminnassa tappiolle. Arvioni, että häviäjiä on yli 99%, ei ehkä heitä kovin paljoa todellisuudesta, mutta kaikki jää arvailujen varaan, koska pääyhtiö ei paljasta todellisia lukuja.

Jotta jälleenmyyjällä olisi oikeus saada palkkioita alalinjastaan, pitää hänen pysyä itse ”aktiivisena” eli ostaa tietty määrä tuotteita per kuukausi. Ensin pitää saada vaikka pikkuhiljaa ostettua tuotteita tuhannen pisteen edestä ennen kuin alalinjasta on lainkaan oikeutta saada palkkioita. Yhtiön julkaisemassa ”Kanta-asiakkuus” -oppaassa sanotaan sivun yhdeksän kaaviossa tosin mielestäni virheellisesti ja harhaanjohtavasti, että bonuksia saa jo ensimmäisestä tuotteita ostaneesta kanta-asiakkaasta, mutta sivulla 10 kumotaan tämä väite ja sanotaan, että pitää ensin tilata tuhat pistettä itselle ja vasta sitten voi aktivoitua saamaan bonuksia molemmista järjestelmistä. ”Tätä ennen asiakasnumero ei kerää bonuksia kummastakaan järjestelmästä.” Tällaiset ristiriitaiset ja harhaanjohtavat väitteet verkostomarkkinointifirman palkkiojärjestelmissä ovat hyvin yleisiä ja tekevät uudelle jälleenmyyjälle mahdottomaksi ymmärtää, miten palkkiojärjestelmä toimii ja milloin hän on oikeutettu saamaan palkkioita ja milloin ei. Meille riittää aiheen tarkastelun kannalta se tieto, että ollakseen oikeutettu saamaan bonusta tulee kanta-asiakkaan tilata paljon tuotteita joko omaan käyttöön tai myytäväksi ja sitä pitää tehdä jatkuvasti, jotta pysyy oikeutettuna saamaan bonuksia ja pätevöityäkseen ylemmille tasoille, jolloin varsinainen menestyminen tulee mahdolliseksi. Verkoston sisäinen rakenne ja kanta-asiakkaiden keskuudessa vaikuttava henki yllyttää heitä ostamaan enemmän kuin mitä he itse tarvitsevat tai saavat myydyksi ja näin monet jäävät tappiolle toiminnassa, varsinkin, kun verkoston linjat katkeavat hyvin pian alatasoilla. Tässä yhteydessä ei ole väärin puhua lainausmerkeissä verkoston sisäisestä ”ostopakosta”. Koska jokainen haluaa liiketoiminnastaan voittoa ja sen saaminen edellyttää tuotteiden omaa käyttöä ja ostamista, on ostopakosta puhuminen hyväksyttävää.

Runsaat lisätulot edellyttävät jatkuvaa aktiivisuutta ja molempien palkkiojärjestelmien hyödyntämistä, eli jokaisen uuden kanta-asiakkaan alle tarvitaan käsitykseni mukaan vähintään viisi uutta kanta-asiakasta, jotta menestys olisi taattu. (jos se on sitä sittenkään) Todellisuudessa alatasoille ei kuitenkaan saada viittä uutta jäsentä jokaisen jälleenmyyjän alle ja siitä syystä verkoston kaavio on torso eivätkä kanta-asiakaspaikat täyty siinä optimaalisella tavalla. Kun verkoston alalinjassa olevat jälleenmyyjät luopuvat yrittämisestä kannattamattomana ja lopettavat samalla myös tuotteiden ostamisen, purkautuu verkosto kerros kerrokselta ja ”pyramidi romahtaa”. Romahdus ei välttämättä ulotu verkoston ylimpiin tasoihin asti, joita verkostomarkkinoinnissa monta kertaa ovat pääyhtiön omistajat ja heidän läheistensä, mutta alatasojen jälleenmyyjät vaihtuvat ja tappion kärsineitä tulee vuosi vuodelta lisää. Voitolle jäävät henkilöt ovat niitä samoja kasvoja verkoston ylätasoilla vuodesta toiseen. Muut tekevät likaisen työn heidän puolestaan ja markkinoivat ideaa omalla kustannuksellaan, jotta he pysyvät leivän syrjässä kiinni.

Värväystilaisuuksissa saatetaan esittää kaavio jälleenmyyjien organisaatiosta ja yksittäisen jälleenmyyjän saamista mahdollisista palkkioista. Tällaisen kaavion esittäminen on harhaanjohtavaa markkinointia, koska verkosto ei koskaan etene kaaviossa esitetyllä tavalla. Vaikka tämä asia mainittaisiin, mutta puhutaan edelleen ”hyvästä mahdollisuudesta” lisäansioihin, on kyse moraalittomasta toiminnasta ja harhaanjohtavasta markkinoinnista. Kuluttajilla on oikeus saada tietoonsa taloudellisen turvallisuutensa kannalta välttämättömät tiedot ennen kuin heiltä edellytetään ostopäätöstä, liittymistä jälleenmyyjäverkoston jäseneksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että heille tulisi kertoa prosentuaalinen todennäköisyys menettää rahat ja työpanos verkostoon. Apuna esittelyssä voisi olla myös kaavio, josta käy ilmi, miten harva jälleenmyyjä todellisuudessa saa hankittua edes ne viisi asiakasta itselleen, puhumattakaan siitä, että heidän organisaationsa kasvaisi optimaalisesti loputtomiin. Tappiolle jääviä jälleenmyyjiä alkaa löytyä hyvin pian jokaisen voitolle päässeen jälleenmyyjän organisaatiossa. Tämä asia on helppo tarkistaa, kun lähdet tutkimaan omaa alalinjaasi, jos olet mukana jossakin verkostossa. Useimmat sponsorit eivät tunne kunnolla alalinjaansa paria tasoa kauemmaksi. Siitä syystä he eivät välttämättä tiedä, mitä alalinjassa todella tapahtuu.

Seuraava kaavio osoittaa mahdollisen tavan, miten jälleenmyyjäorganisaatio saattaa levitä alalinjaan. Lähdetään liikkeelle yhdestä jälleenmyyjästä, joka voit olla sinä. Hänen alapuolellaan on ensin viisi jälleenmyyjää, joille on kullekin varattu oma sarake. Näiden alapuolella on yhdellä sponsorilla (= valmentajalla) allaan 0-4 kanta-asiakasta. Huomaat, että verkoston haarat alkavat katketa jo hyvin pian sinun alapuolellasi. Ne, joiden alla on vain 0-4 kanta-asiakasta, saattavat lopettaa toiminnan nopeasti, kun eivät saa omiaan takaisin ja epäonnistuvat värväämisessä. Heidän tilalleen pitää värvätä alalinjaan uusia kanta-asiakkaita, jotta verkostopyramidi pysyisi kasassa.

Jälleenmyyjiä					Yhteensä
1					1
1	1	1	1	1	5
4	3	2	1	3	13
8	6	4	0	5	23
14	5	3	0	5	27
11	3	2	0	3	19
7	1	0	0	1	9
4	0	0	0	0	4
2	0	0	0	0	2
0	0	0	0	0	103

Tämän kaavion perusteella huomaat, että 103 jälleenmyyjän organisaatiossa vain ylimmäinen saa sen verran palkkioita, että jää kunnolla voitolle toiminnastaan. Vain hänellä on alalinjassaan viisi kanta-asiakasta, mikä pätevöittää hänet saamaan palkkioita alalinjan myynnistä molempien palkkiojärjestelmien mukaan. Hänenkin kohdallaan on epävarmaa, miten moni alalinjan kanta-asiakas on mukana binary-järjestelmässä ja miten moni unilevelissä. Jokatapauksessa muut kanta-asiakkaat joutuvat tyytymään omasta myynnistään saamiinsa palkkioihin, koska eivät ole pätevöityneitä alalinjan bonuksiin.

Tämä esimerkki on teoreettinen, mutta sen toteutumismahdollisuus on paljon suurempi kuin kokouksissa esitetyn optimaalisen kaavion. Sen mukaan jokaisella uudella jälleemyyjällä saattaa olla vaadittavat viisi henkilökohtaista asiakasta alalinjassaan, mutta todellisuudessa monilla on vain 0-4 asiakasta. Ne, joilla ei ole yhtään henkilökohtaista asiakasta tai on vain vähän niitä, lopettavat toiminnan pian epäonnistumisensa jälkeen. Niinpä heidän tilalleen pitää värvätä uusia yrittäjiä verkoston alatasoille. Luopuneet kanta-asiakkaat jäävät verkoston kaavioon ”passiivisina” tulokeskuksina. Verkosto etenee silti loputtomaan syvyyteen, kun tappion kärsiviä liitetään mukaan toimintaan. Alatasojen jälleenmyyjät tippuvat kaikki vähitellen pois ja näin tappiolle jäävien osuus pysyy suurena, ehkä yli 99 %:na kaikista jälleenmyyjistä. Todellisia lukuja pääyhtiö ei suostu valitettavasti ilmoittamaan. Jos kukaan ei jäisi tappiolle tai suurin osa jäisi voitolle, niin pääyhtiöllä ei olisi syytä salata näitä lukuja. Salailu todistaa sen puolesta, että verkosto on suunniteltu tuottamaan häviäjiä, joiden rahoilla ja työpanoksella pääyhtiö ja ylätasojen ammattivärvääjät elättävät itsensä.

Osoitan vielä pallo-kaavion avulla, miten käy esimerkkimme keskimmäiselle toisen tason jälleenmyyjälle ja hänen alapuolellaan toimiville jälleenmyyjille. Värväyskokouksissa näytettävissä kaavioissa ei mennä yleensä kahta kolmea tasoa pitemmälle ja niissä näytetään vain se vaihtoehto, jossa jokainen onnistuu saamaan alapuolelleen tarvittavan määrän jälleenmyyjiä tai asiakkaita. Todellisuudessa näin ei tapahdu.

Vastaavalla tavalla voitaisiin tehdä kaaviot jokaisesta toisen tason jälleenmyyjästä alaspäin. Näistä kaavioista näemme, ettei verkosto täyty optimaalisella tavalla alaspäin mentäessä. Jossakin kohden alkaa jokaisen voitolle pääsevän jälleenmyyjän kohdalla suuri tappiolle jäävien jälleenmyyjien verkosto. Voiton saaminen perustuu verkostomarkkinoinnissa aina muiden alapuolella olevien jälleenmyyjien tappioihin. Heidän tappioistaan eli verkostoon sijoittamistaan rahoista muodostuu pääyhtiöiden ja ylätasojen jälleenmyyjien voitto. Raha siirtyy siis käytännössä ilman vastiketta alatasoilta ylätasoille ja pääyhtiöön. Tämä siitä syystä, että jälleenmyyjät eivät olisi lähteneet ollenkaan mukaan toimintaan, jos sitä olisi markkinoitu rehellisesti ja totuudenmukaisesti, eli olisi ilmoitettu ennakkoon kuinka suuri riski yksittäisellä edustajalla on menettää rahat ja työpanos verkostoon. He eivät myöskään olisi ostaneet verkoston kautta myytäviä tuotteita ellei heitä olisi saatu mukaan liiketoimintaan harhaanjohtavan markkinoinnin perusteella. Toimintaa ei voida tästä syystä pitää moraalisesti hyväksyttävänä ja se on mahdollisesti myös olemassaolevien rahankeräyslakien ja Kuluttajansuojalain vastaista. Pääyhtiö saattaa syyllistyä myös petoksiin. Tämä on tietysti pelkkä mahdollisuus eikä mahdollisuuksien varaan kannata kovin paljoa rakentaa, vaikka ne hyvät olisivatkin. 😉

Verkosto voi olla satoja tai tuhansia tasoja syvä, mutta koska yksittäisen jälleenmyyjät jäävät siinä tappiolle pätevöitymissääntöjen ja vähäisen henkilökohtaisen myynnin vuoksi, saavat vain harvat ylätasojen jälleenmyyjät ja pääyhtiö voittoa toiminnasta. Heitä ei paljoakaan kiinnosta se, miten alatasojen jälleenmyyjille käy, koska he saavat itse palkkiot ja voiton kaikesta myynnistä, mitä verkostossa tapahtuu. Pääyhtiöiden omistajat ovat joskus suoraan tai välillisesti mukana itsenäisinä jälleenmyyjinä verkoston ylimmillä paikoilla eli tulokeskuksilla, joten heidän voittonsa on moninkertainen siihen verrattuna, mitä pääyhtiön kirjanpidosta käy ilmi. Suurin osa jälleenmyyjille maksettavista palkkioista menee pääyhtiön omistajille.

Unelmien mainostaminen

Ecoway mainostaa unelmia ja lupaa palkintoja hyvin menestyville jälleenmyyjille. Tässä esimerkkejä:

Vapaa-aikaa, rentoutumista ja hyvää oloa
Asiakkaiden hyvinvointi on meille tärkeätä. Ecoway-toiminta tarjoaa kanta-asiakkaille mahdollisuuden nauttia enemmän vapaa-ajasta, paremmasta terveydestä ja hyvästä olosta. Aktiivisille ja Ecoway-toiminnassa ansioituneille kanta-asiakkaille on kannustimena erilaisia palkintoja, tunnustuksia sekä lomapaketteja.

”Luksusmatka etelän lämpöön – auringon lämpö, kristallinkirkkaat vedet, ihastuttavat hiekkarannat, idylliset hotellit sekä viihtyisät ravintolat… Kaikki tämä yhdessä ystäväsi kanssa. Toteuta unelmasi ja nauti Ecoway-toiminnasta!

Oy Golden Products Ab sai vuonna 1994 tuntuvan uhkasakon harhaanjohtavasta markkinoinnista, jota se käytti värväystoiminnassaan. Samanlaisia keinoja käytetään lähestulkoon jokaisessa verkostomarkkinointifirmassa. Markkinoinnin avulla herätetään ehdokkaissa toiveita lisäansioiden tuomasta ostovoimasta, mutta jätetään kertomatta kuluttajan taloudellisen turvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja kuten riski menettää rahat ja työpanos verkostoon sen pyramidirakenteen ja palkkiojärjestelmän vuoksi, joka palkitsee vain harvat ylätasojen edustajat ja pääyhtiöt, mutta jättää suunnitellusti suurimman osan alatasojen jälleenmyyjistä kokonaan ilman ansioita. Ylätasojen harvat menestyjät ja pääyhtiö saavat voittonsa alatasojen häviäjiltä, joita on matemaattisen pakon sanelemana valtaosa verkoston jälleenmyyjistä. Mainonnassa annetaan tarkoituksella ja pääyhtiön suunnitteleman sekä levittämän materiaalin kautta harhaanjohtavia, puutteellisia ja totuudenvastaisia tietoja, joiden johdosta moni liittyy verkostoon herätettyjen taloudellisten toiveiden ja unelmien johdosta. Tappiolle jääviä jälleenmyyjiä tulisi pitää harhaanjohtavan markkinoinnin ja nerokkaan huijauksen uhreina, mutta sen sijaan sponsorit ja pääyhtiö syyllistävät heitä heidän epäonnistumisestaan, ikään kuin se ei olisikaan verkoston pyramidirakenteen syy, mikä on totuus.

Lainaan tähän Teemu Mäntysen Pyramidisivuilta tietoa oikeuden ennakkopäätöksestä, josta käy ilmi, mitä tietoja ehdokkaille tulisi antaa ennen kuin heidät liitetään verkostoon. Liikevaihdolla tarkoitetaan tässä yksittäisen jälleenmyyjän todennäköistä liikevaihtoa.

Suomen Suoramarkkinointiliitto ry vastaan Oy Golden Products Ab ja Golden Products Aktiebolag. Uusien jäsenten värvääminen verkostomarkkinointiorganisaatioon.

Vastaajat olivat vedonneet värvättävien taloudellisiin toiveisiin ja väittämän ansioiden tuomasta ostovoimasta. Annetut tiedot eivät kuitenkaan olleet värvättävien taloudellisen turvallisuuden kannalta riittäviä. Vastaajia kiellettiin värväämästä uusia jälleenmyyjiä vetoamalla heidän henkilökohtaisiin taloudellisiin toiveisiinsa ja esittämällä arvioita ansioiden tuomasta ostovoimasta, ilman että samalla esitetään riittävää selvitystä värvättävien taloudellisen liikevaihto-odotuksista, todennäköisestä kulurakenteesta ja hinnoittelumahdollisuuksista.

Vastaajat olivat korostaneet markkinoinnissaan uusien jälleenmyyjien värväämistä heti uuden jälleenmyyjän ryhtyessä toimimaan organisaatiossa. Värväystä voivat siten harjoittaa myös kokemattomat uudet jälleenmyyjät, jotka eivät olleet saaneet riittäviä tietoja po. markkinoinnista. Sen seurauksena uudet värvättävät voivat joutua tekemään päätöksensä jälleenmyyjäksi ryhtymisestä ilman oleellisia ja riittäviä tietoja. Vastaajia kiellettiin värväämästä uusia jälleenmyyjiä käyttäen tässä värväystyössä muita organisaatioon kuuluvia jälleenmyyjiä antamatta näille riittävää tietoa toiminnan kannalta olennaisista seikoista.

Yhdessäkään verkostomarkkinointifirmassa ei noudateta näitä sääntöjä, sikäli kuin minä tiedän. Asia voidaan myös päätellä ilman, että tarvitsee tutkia jokaista verkostomarkkinointifirmaa erikseen. Kuvitellaan, että markkinat ovat kyllästyneet, mikä tapahtuu joka firman kohdalla sangen nopeasti, koska jälleenmyyjien määrää ei pyritä rajoittamaan eikä kukaan valvo sitä. Uusia jälleenmyyjäehdokkaita on vähemmän kuin mitä verkostoon tarvitaan, jotta jokainen uusi edustaja voisi päästä toiminnastaan voitolle. Kun yksittäisen jälleenmyyjän voiton mahdollisuus ei perustu pelkästään hänen omaan myyntiinsä vaan hänen alapuolisensa organisaation myyntiin ja siitä saataviin provisioihin, ei ideaa voida markkinoida rehellisesti. Kukaan ei lähtisi mukaan verkostoon, jos tietäisi todelliset riskit menettää sijoitettu raha ja työpanos verkostoon. Verkostomarkkinoinnin värväystoimintaa ei yksinkertaisesti voida harjoittaa hyvien liikemiestapojen ja korkean etiikan mukaisesti, moraalisesti hyväksyttävällä tavalla. Se on aina moraalitonta ja mahdollisesti myös laitonta. Tätä laittomuuden mahdollisuutta olisi syytä yhä enemmän korostaa, koska se mahdollisuus on todellinen ja erittäin hyvä mahdollisuus.

Jokainen verkostomarkkinointifirma värvää uusia jälleenmyyjiä verkostoon käyttäen hyväkseen harhaanjohtavaa ja sopimatonta markkinointia. Tämä on Suomen kuluttajansuojalain 2. luvun pykälien 1,2 ja 3 vastaista markkinointia, mutta yksittäisiä firmoja vastaan on lähes tulkoon turha lähteä taistelemaan. Niiden aiheuttamaa vahinkoa ei voida estää. Kuluttajaviraston ja poliisin toimintaedellytykset ovat puutteelliset riittämättömän lainsäädännön vuoksi. Verkostomarkkinointia koskien tulisi säätää erityiset sitä sääntelevät ja rajoittavat lait, jotka soisivat poliisille paremmat toimintaedellytykset ja valtuudet huijausten estämiseksi jo alkuvaiheessa. Nyt pahimmat pyramidit etenevät lähes esteettä ja puhdistavat enimmillään noin 10 000 suomalaista kerralla rahoistaan. Tähän kuluu aikaa vain pari vuotta, sillä niin kauan kestää ennen kuin Kuluttajaviraston määräämät uhkasakot ja muiden viranomaisten toimet alkavat tepsiä verkoston pysäyttämiseksi. Verkosto on tuossa vaiheessa jokatapauksessa jo kyllästynyt eikä kasvaisi enää vaan pikemminkin romahtaisi jääden hyvin vaatimattomalle tasolle jälleenmyyjien määrän suhteen.

Tuotteiden hintaan perustuva harhaanjohtaminen

Joidenkin verkostomarkkinointifirmojen huijaus perustuu tuotteiden korkeisiin hintoihin ja loputtoman värväämisen edellytykseen, mikäli jokainen jälleenmyyjä haluaisi päästä voitolle. Mm. Tahitian Noni -mehua myydään tällä tavalla, 60 euroa litra, joka riittää noin kuukaudeksi. Se on suuri summa lisäravinteisiin ja luontaistuotteisiin laitettavaksi, varsinkin, jos henkilö ei ostaisi tuotetta ilman lisäansaintamahdollisuutta, minkä jälleenmyyjäksi ryhtyminen hänelle tarjoaa.

Ecowayn tuotteiden käyttö muodostuu niin ikään kalliiksi, jos niitä suositusten mukaisesti käytettäisiin ja täytettäisiin koko ”terveysympyrä”, jota he mainostavat. Se edellyttäisi kaikkien myytävien tuotteiden käyttämistä. Hintaa tuotteiden omasta käytöstä tulisi silloin x euroa kuukaudessa. (ehkä 270 – 350 €) Pelkästään yhden tuotteen, esimerkiksi Noni -kapseleiden käyttö maksaa kuukaudessa x euroa. (riippuu käytettävästä annostuksesta) Moni jälleenmyyjä ei käyttäisi tuotetta laisinkaan ilman bisnesmahdollisuutta. Jälleenmyynnin edellytys on se, että myyjä käyttää itse myymiään tuotteita, jolloin voi suositella niitä muille oman kokemuksensa perusteella. Tämä on lähellä ostopakkoa ja näin saadaan verkoston sisälle myytyä paljon tuotteita, joita muuten ei saataisi myytyä kenellekään. Pääyhtiö saa näin voittoa harhaanjohdettujen jälleenmyyjien ostamista tuotteista, aloituspaketeista ja mainosmateriaalista. Kun jälleenmyyjät lopettavat yrittämisen, niin suurin osa lopettaa myös tuotteiden käyttämisen, koska he eivät niitä alunperinkään olisi tarvinneet. Ainut syy tuotteiden käyttämiseen on se ”hyvä mahdollisuus ansaita lisää rahaa”. En voi pitää tätä toimintaa moraalisesti hyväksyttävänä enkä rehellisenä. Minun käy myös sääliksi niitä jälleenmyyjiä, jotka on pantu myymään ideaa yhteistyössä eteenpäin, vaikka he ovat toinen toisensa pahimpia kilpailijoita. Jokainen jälleenmyyjä, joka ei ole suoraan omassa alalinjassa, muodostaa suuren uhkan ja vie asiakkaat pois omasta organisaatiosta. On järjetöntä edistää kilpailijoidensa toimintaa, jossa nämä tuhoavat toinen toisensa mahdollisuudet menestymiseen. Näyttää ihan siltä kuin Korkein olisi saanut vanhurskauden viholliset sotimaan toisiaan vastaan. Niin tapahtui myös Raamatussa.

Halvempi verkoston kautta ostettuna? Todisteet tuotteiden laadusta.

Noni-kapseleita saa nyt myös apteekeista. Tämä johtuu siitä, että Oriola -niminen tukkufirma myy sitä apteekeille samoin kuin muitakin tuotteita, joita asiakkaat saattavat kysyä. Apteekit eivät ole itse valinneet tuotetta valikoimiinsa vaan se on lanseerattu sinne Oriolan toimesta. Motiivi tuotteen saamiseksi apteekkien valikoimaan voi olla se, että siten yritetään perustella sen laatua ja yleensäkin verkostomarkkinoinnin moraalia. Näillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä värväystoiminnan moraalin ja etiikan kanssa. Vaikka Suomen presidentti myisi Noni-kapseleita ja harjoittaisi verkostomarkkinointia, pysyy toiminta silti moraalittomana ja epärehellisenä. Kyllä se humpuukibisneksen pyörittäminen käy myös presidenteiltä, entisiltä tai nykyisiltä. Hekin tarvitsevat paljon rahaa elääkseen ja työllistääkseen sisäpiiriään ja heidän tuttaviaan. Mitä suuremmat menot, sitä suurempi kiusaus käyttää mainettaan ja ”hyvää nimeään” hämäräbisneksien edistämiseen, jotta siitä saisi suurimman mahdollisen taloudellisen hyödyn itselleen eikä olisi suurta mahdollisuutta jäädä kiinni rikollisesta toiminnasta. Kun toiminta pyörii laillisen ja laittoman rajamailla, ja kun lainsäätäjät ja valvojat ovat omalla puolella, niin se antaa rohkeutta tehdä moraalittomia tekoja oman edun vuoksi.

Noni on saatu siis apteekkien hyllyille Oriolan tuotelistoilta. Apteekit voivat ostaa Nonia Oriolalta ja myydä tuotteen edelleen kuluttajille, jos he osaavat sitä apteekista kysyä. Vain harva tietää koko tuotteen olemassaolosta eikä sitä osteta siitä syystä apteekista kovin paljoa. Jyväskylän apteekeissa oli myyty vuoden 2004 aikana ja vuoden 2005 huhtikuuhun mennessä 20 purkkia Noni-kapseleita. Yksi apteekki teki poikkeuksen ja sieltä myytiin 13 purkkia, muista 0-3 purkkia. Tuotetta oli vain osalla apteekkeja varastossa ja vain yksi purkki kerrallaan, nimenomaan sen vähäisen kysynnän vuoksi. Kuluttajilla ei ole tietoa tuotteesta, joten apteekitkaan eivät pidä sitä varastossa kuin vähäisen määrän. Tuotteet, joilla on todellista kysyntää, ovat apteekeissa jokaisen ulottuvilla ja nähtävillä hyllyissä. Noni-kapselit eivät tule koskaan kuulumaan näiden tuotteiden joukkoon eikä se mahdollisesti ole valmistajan aikomuskaan. Pääyhtiö saa parhaat voitot jälleenmyyjien ostamista tuotteista, aloituspaketeista ja mainosmateriaalista. Miksi se luopuisi tästä järjestelystä ja lanseeraisi tuotteensa apteekkien hyllyille? Pääyhtiö ei luultavasti edes yritä lanseerata tuotteitaan apteekkien hyllyille, koska tietää, ettei tuotteilla ole todellista kysyntää perinteisesti markkinoituna ja vähittäiskauppojen kautta myytynä. Tuotteiden kysyntä on saatu synnytettyä keinotekoisesti markkinoimalla kuluttajille ”hyvää mahdollisuutta lisäansioihin”, jos he alkavat myydä tuotteita itsenäisinä edustajina.

Jos tuote olisi tehokas, kannattaisi sitä markkinoida näkyvämmin ja tehokkaammin, jotta yhä useammat kuluttajat saisivat siitä hyödyn itselleen. Nyt Noni kapseleista ja muista Ecowayn tuotteista saavat mainostetun hyödyn vain ne harvat ihmiset, jotka lähtevät myymään niitä itse, koska kanta-asiakkuus tarkoittaa aina myös sitä, että tuotteen käyttäjä ryhtyy jälleenmyyjäksi, olipa sitten työssään aktiivinen tai passiivinen, jolloin hänen sponsorinsa tekee työn hänen puolestaan. Sponsori on silloin yleensä oma lapsi, isä, äiti, sukulainen tai läheinen tuttava.

Nonin ja muiden luontaistuotteiden erinomaisuutta ja laatua perustellaan sillä seikalla, että niitä on saatavilla apteekeista ja luontaiskaupoista. Apteekkien ja luontaiskauppojen kautta on myyty joskus myös terveydelle haitallisia ja tappavia tuotteita, joten se ei todista mitään tuotteiden laadun puolesta. Yhtä vähän sitä todistaa Yliopistojen tekemä kehitys- ja tutkimustyö. Kaikki työ perustuu rahaan ja se, joka työstä maksaa, saa yleensä myös halutut tulokset tutkimuksista. Muutenhan projektit loppuisivat kesken ja yliopistojen henkilökunta joutuisi työttömäksi. Tutkimukset eivät läheskään aina ole puolueettomia. Vaikka tuotteet olisivat hyviä, on värväystoiminta silti moraalitonta ja kanta-asiakkaita johdetaan harhaan tarkoituksellisesti, kun annetaan heille kuva hyvästä mahdollisuudesta lisäansioihin, mutta mahdollisuus on todellisuudessa surkea.

Noni-kapselit ovat kuulemani mukaan kalliimpia apteekin kautta ostettuina kuin verkostomarkkinoinnin jälleenmyyjältä hankittuna. Tämäkin seikka voidaan kyseenalaistaa useimpien jälleenmyyjien kohdalla, jotka ovat samalla ns. ”kanta-asiakkaita”. He joutuvat maksamaan aloituspaketista 50 euroa ja myyntityöstä aiheutuu myös muita kuluja. Aikaa kuluu uusien jälleenmyyjien opastamiseen ja kouluttamiseen eikä työaikaa ole syytä pitää ilmaisena. Nämä seikat ja tappiolle jäävien jälleenmyyjien suuri lukumäärä huomioituna, voidaan sanoa, ettei tuotteiden ostaminen sittenkään tule edullisemmaksi verkoston kautta kuin suoraan apteekeista. Itse asiassa moni jättäisi tuotteet kokonaan ostamatta, koska ainoa syy niiden käyttämiseen on ”hyvä mahdollisuus ansaita” helppoa rahaa myymällä tuotteita ja se taas edellyttää tuotteiden käyttämistä ja omakohtaista kokemusta niiden käyttämisestä. Kun bisnes epäonnistuu, loppuu myös tuotteiden käyttäminen. Tuotteilla ei olisi niin suurta kysyntää, ellei niitä myytäisi verkostomarkkinoinnin kautta bisnes-ideaa porkkanana käyttäen. Tässä syy, miksi jokin firma valitsee verkostomarkkinoinnin jakelukanavakseen eikä perinteisiä kanavia. Se ei saisi muuten myytyä tarpeeksi tuotteita, koska niillä ei ole kysyntää. Lisäksi pääyhtiöt ansaitsevat huomattavia rahasummia myymällä jälleenmyyjille aloituspaketteja ja markkinointimateriaalia. Työvoimakustannukset ovat niin ikään kääntyneet kannattavaksi liiketoiminnaksi, koska jälleenmyyjät maksavat aloituspakettien, mainosmateriaalin ja tuotteiden käytön hinnassa siitä, että myyvät firman tuotteita ja mainostavat niitä sekä bisnesideaa muillekin.

Petteri Haipola, 2.6.2005

Sivun alkuun

16.2.2004, muokattu 17.4.2005 ja 6.1.2006 Kirjoittanut Petteri Haipola

Matkapuhelinpalveluita myyvä ACN aloitti toimintansa Suomessa 18.11.2003. Yritys toimii monitaso- eli verkostomarkkinoinnin periaatteella. ACN:n toiminta on jakanut mielipiteitä voimakkaasti joko puolesta tai vastaan heti toimintansa alusta asti. Kuluttajavirastoon on satanut valituksia yrityksen palveluista ja sen itsenäisten edustajien toiminnasta, koska osa markkinoinnista on ollut kuluttajasuojalain vastaista. ACN Communications Finland Oy:n julkaisema Suomen Ohjekirja – FI HB 001 – sisältää paljon epäselvyyksiä ja johtaa kuluttajia harhaan. Palkkiojärjestelmästä ei käy selvästi ilmi, missä tapauksessa itsenäinen edustaja on oikeutettu saamaan palkkioita henkilökohtaisten asiakkaidensa puheluista. Edustajien on muutenkin erittäin vaikeata päästä selville, milloin hän on oikeutettu palkkioihin. Edustajat saavat käytännössä palkkioita uusien edustajien värväämisestä, koska pelkästään asiakkaiden hankinnasta ei viikottaisia CAB-palkkioita saa: täytyy värvätä myös uusia edustajia, jotta tästä palkkiojärjestelystä pääsee osalliseksi. Jos edustaja ei onnistu pätevöitymään, niin hän jää kokonaan ilman asiakashankinnasta saatavia palkkioita, mutta tätä on lukijan vaikea ymmärtää tekstin vaikeaselkoisuuden johdosta. Pätevöityminen ja voitolle pääseminen liiketoiminnassa on äärettömän vaikeaa. Liiketoimintaa mainostetaan tästä huolimatta hyvänä mahdollisuutena lisäansioihin ja väitetään, että ”edustajien on helppo edetä ylemmälle tasolle.” Väite on kohtuuton, koska verkoston pyramidimainen rakenne yhdessä muiden ongelmien kanssa sanelee sen, että suurin osa jälleenmyyjistä on tuomittu häviämään jo allekirjoittaessaan sopimuksen edustajaksi ryhtymisestä. Vaikka jokainen edustaja olisi alansa ammattilainen ja ahkera huippumyyjä, niin matemaattinen todennäköisyys pakottaa suurimman osan edustajista jäämään tappiolle. Arvioni mukaan reilusti yli 90 prosenttia edustajista menettää sijoittamansa rahat. On toki mahdollista, että olen erehtynyt päätelmissäni, aivan kuten ACN ja sen edustajat ovat mahdollisesti erehtyneet siinä, kun sanovat, että itsenäisellä edustajalla on ”hyvä mahdollisuus lisäansioihin.” Sen sijaan, että edustajaksi ryhtyminen olisi helppo tapa saada lisäansioita, se onkin helppo tapa päästä eroon liioista rahoistaan – jos niitä nyt kenelläkään edustajalla liikaa on ollut.

Verkostomarkkinointi

Verkostomarkkinointi on luonteeltaan pettävä järjestelmä, jossa ”itsenäiset edustajat” maksavat pääyhtiölle ja ylälinjan ammattivärvääjille siitä, että saavat tehdä työtä. Heiltä puuttuu palkasta alkaen kaikki työntekijöiden oikeudet, mutta he kantavat kaiken vastuun yrittämisestä ja ”riski-bisneksestä”. Verkostoille on luonteenomaista se, että suuri tai suurin osa pääyhtiön liikevaihdosta muodostuu itsenäisten edustajien liittymis- ja vuosimaksuista sekä koulutus-, mainos- ja motivointimateriaalin ostamisesta. Tästä käy ilmi se, että raha tulee alhaalta itsenäisiltä edustajilta eikä verkoston ulkopuolisilta asiakkailta ja menee ylös pääyhtiöön sekä verkoston ylimmille tasoille, jossa on alle yksi prosenttia jälleenmyyjistä. Verkoston ulkopuoliset kuluttajat maksavat vain pienen osan voitolle jäävien palkkioista ostamalla kulutushyödykkeitä ja palveluita. Suurin osa ”ansaitusta” rahasta on ketjukirjeen omaisesta huijauksesta peräisin, mikä on elinkeinovapauteen perustuen laillista niin kauan kuin myydään muodon vuoksi jotain konkreettista tuotetta, muuta kuin verkostomarkkinoinnin bisnesideaa. Todellinen tuote, jota myydään, on kuitenkin verkostomarkkinoinnin liikeidea, ei se varsinainen kuluttajien käyttämä tuote.

Harhaanjohtava markkinointi ja hyvien liiketapojen vastainen toiminta rehottaa eri verkostoissa. Prospekteille eli uusille edustajaehdokkaille ei kerrota riittävän selkeästi toiminnan luonteesta ja sen sisältämistä riskeistä menettää sijoitettu raha. Sen sijaan heille mainostetaan ”hyvää MAHDOLLISUUTTA ansaita lisätuloja” ja sitä, kuinka ”helppoa” on yletä organisaatiossa. Tuloja saa mainonnan mukaan ”välittömästi” ja ”jatkuvasti”. (”pysyvästi”) Matemaattinen todennäköisyys sanelee kuitenkin sen, että suurin osa on tuomittu jäämään tappiolle jo allekirjoittaessaan sopimuksen ja maksaessaan liittymismaksun. Se sitten niistä välittömistä ja pysyvistä tuloista! Niidenkin tulot pysähtyvät kuin seinään, jotka pääsevät hetkeksi ylenemään ja kiinni palkkioihin, kun markkinat kyllästyvät ja pyramidi romahtaa. Unelma lisätuloista, mahdollisesta rikastumisesta, ennenaikaisesta eläkkeellejäämisestä ja helposta elämästä osoittautuu pelkäksi kuplaksi, joka jättää särkyessään jälkeensä kärsineitä ja pettyneitä ihmisraunioita, joiden suhteet sekä perheeseen, sukulaisiin että ystäviin ovat vahingoittuneet jatkuvan värväämisen ja liiketoimintaan uhratun ajan vuoksi.

Jos olet osallistunut tuotteiden esittely- ja koulutustilaisuuksiin, niin huomaat, että rahan ansaitsemisen MAHDOLLISUUDESTA puhutaan paljon enemmän kuin itse tuotteesta. Tilaisuudet ovat luonteeltaan voimakashenkisiä ”värväyskokouksia” – ikään kuin uskonnollisen kultin toimintaa – joissa osa kuulijoista nielee ahneuksissaan ja varomattomuuttaan koukun, joka vetää heidät syviin syövereihin. He ajautuvat eroon normaalista rauhallisesta elämästä ja joutuvat kylmien sekä häikäilemättömien ihmisten materialistiseen kovaan maailmaan, jossa tavoitellaan itsekkäästi ja keinoja kaihtamatta henkilökohtaista voittoa heikompien kustannuksella. Kaikkein iljettävintä on se, että nämä ammattimaiset ylälinjan huijarit tekeytyvät lipevin kielin mitä rakkaudellisimmiksi ihmisiksi, jotka jakavat lähimmäisilleen mukamas hyvää ja tahtovat kaikkien parasta. Karismaattinen verkostosaarnaaja ja ylälinjan guru on kuin epäjumala, idoli, joka kietoo valheillaan vilpittömien mielet ja saa heidät tekemään sopimattomia väärän voiton vuoksi. Aito lähimmäisen rakastaminen on kaukana verkostomarkkinoinnin hengestä.

Verkostomarkkinoijat

Verkostomarkkinoijia on kolmea eri tyyppiä: (Teemu Mäntysen Pyramidisivuja mukaillen)
uskova, parantaja ja keksijä.

Uskova levittää mätää ideaa tietämättä tekevänsä mitään pahaa, koska uskoo idean hyvyyteen.

Parantaja näkee järjestelmässä puutteita ja epäkohtia, suoranaista vilppiä, jota yrittää poistaa ja toimia mahdollisimman rehellisesti.

Keksijä on pääyhtiön perustaja ja omistaja tai ammattimainen värvääjä, joka toimii monessa eri verkostomarkkinointifirmassa etsien aina sitä kultaista suonta, joka tuo nopeat voitot ja josta pääsee helposti eroon.

Liiketoiminnassa jää voitolle ainoastaan pääyhtiön omistajat ja ylälinjan ammattivärvääjät. Pyramidihuijauksissa häviäjien osuus on USA:sta käsin toimivan Pyramid Scheme Alert Organisationin (PSA) perustajan Robert L. Fitzpatrickin mukaan 99,9 %. (Lähde: The Myth of Income Opportunity in Multi-Level Marketing by Robert L Fitzpatrick. huom. Tiedosto on pdf-formaatissa ja 43 sivua pitkä vuonna 2005!) ACN:n edustajista jää tappiolle suurin osa, todennäköisesti yli 99 %. Lukua on Palkkiojärjestelmän perusteella mahdoton laskea tarkasti, mutta likiarvona se on mahdollista päätellä.

Verkostouskovat ja parantajat joutuvat kärsimään verkostomarkkinoinnin aiheuttamasta ajan ja rahan menettämisestä. Heidän kanssaan kärsivät perhe, sukulaiset, ystävät, ja työtoverit, koska jatkuva värvääminen ja petetyksi tulemisen tunteet vahingoittavat ihmissuhteita. Jos kirjoitukseni auttaa osaltaan edes yhtä prospektia eli värvättävää ehdokasta varjeltumasta verkostomarkkinoinnin salakavalilta juonilta, niin se on tehnyt tehtävänsä paremmin kuin hyvin.

Verkostouskovat ja parantajat luulevat vilpittömästi tekevänsä hyvää myydessään tuotteita sekä palveluita ja värvätessään uusia edustajia. He uskovat antavansa ystävilleen hyvän mahdollisuuden lisäansioihin, jopa uuden ammatin, josta voi jäädä aikaisin eläkkeelle nauttimaan rikkauksista, kun alalinja turvaa työllään tulevaisuuden. He uskovat vilpittömästi pääyhtiön tuotteiden ja palveluiden erinomaisuuteen sekä hyvään hinta-laatusuhteeseen. Jotkut tuotteet saattavat olla ihan oikeasti hyviä ja kilpailukykyisiä. Mutta mitä jos tuo hyvä, jota jaetaan, tuottaa useimmille jälleenmyyjille sanoinkuvaamatonta pahaa, suurta inhimillistä kärsimystä? Onko silloin moraalisesti oikein myydä tuotteita ja värvätä uusia edustajia?

Verkostomarkkinoinnin jälleenmyyjistä suurin osa on tuomittu jäämään tappiolle liiketoiminnassa, koska menestyminen edellyttää uusien jälleenmyyjien värväämistä alalinjaan, jolloin alatasoilla on aina monin verroin enemmän edustajia kuin ylätasoilla. Tämä on matemaattinen fakta. Onko moraalisesti oikein markkinoida ”hyvää mahdollisuutta lisäansioihin”, kun mainittu tosiasia on tiedossa? Rehellinen ihminen tietää vastauksen, vaikka ei kovin viisas olisikaan. ”Rehellisyys maan perii!” kuuluu vanha sanonta.

Mitä sinä voit tehdä uhrien auttamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi?

Tahdotko sinäkin kuulua rehellisten ”maan perillisten” joukkoon ja olla osaltasi auttamassa ihmisiä, että he varjeltuisivat pahanilkisiltä juonilta? Vai tahdotko olla mukana riistämässä heikkoja ja lisäämässä pahan valtaa? Päätös on sinun. Vähintä mitä voit tehdä, on kieltäytyä ostamasta verkostomarkkinoinnin kautta myytäviä tuotteita. Mitä vähemmän tuotteita myydään, sitä vähemmän ihmisiä värvätään. Jos Suomeen värvätään esimerkiksi sata edustajaa, heistä jää todennäköisesti 99 tappiolle yhden saadessa ”mahdollisesti” omansa takaisin. Jos värvättyjä on 10 000, niin häviäjiä on jo 9 900 ja vain sata pääsee omilleen tai saa ”lisäansioita”. 😉 Mitä enemmän myyntiä, sitä enemmän inhimillistä kärsimystä! Jos haluat olla aktiivisempi, niin voit varoittaa lähimmäisiä uhkaavasta vaarasta kertomalla heille vaikka näistä sivuista. Voit ottaa yhteyden omaan kansanedustajaasi ja pyytää häntä esittämään Eduskunnassa lakiehdotusta, jolla Suomen kuluttajasuojaa parannettaisiin vastaavalle tasolle kuin mitä se on USA:ssa, Kanadassa ja Australiassa. Näissä maissa on kiellettyä herättää prospekteissa toiveita hyvästä ansiomahdollisuudesta, ellei samalla kerrota, mitä tyypillinen edustaja ansaitsee. Lain tulisi tämän lisäksi kieltää pääyhtiötä maksamasta palkkioita edustajien värväämisestä edes kiertotietä. (Palkkio edustajasta, joka hankkii asiakkaita) Laissa tulisi määritellä jollain tapaa se, että liiketoiminnan esittelyssä ja markkinoinnissa tulee esittää todennäköinen mahdollisuus onnistua ja kuinka paljon milläkin verkoston tasolla on prosentuaalisesti jäseniä. Siitä käy ilmi, kuinka suuri osa jää väistämättä tappiolle myös optimaalisessa verkoston leviämisen tilanteessa. Voit tukea myös PSA:n toimintaa, jolloin pyramidit saadaan ehkä pysäytettyä jo alkuvaiheessaan, niin että ne eivät koskaan rantaudu rakkaaseen isänmaahamme tuottamaan tuskaa ja lisäämään ahdistusta niille, jotka sen myrkystä juovat ja kärsivät.

Palkkiojärjestelmä

Etsin www.acneuro.com sivulta tietoa ACN:n palkkiojärjestelmästä, mutta mitään selkeää ohjetta en sieltä löytänyt. Sain tiedot käsiini internetistä Google-haulla, ”ACN palkkiojärjestelmä”.

Lähde: ”Suomen Ohjekirja – FI HB 001” ja ”Bonusohjelma”, ACN Communications Finland Oy.

Palkkiojärjestelmä löytyi 8.1.2006 osoitteesta
http://www.geocities.com/puhuilmaiseksi/pdf/Team_Trainer_Aloituspaketin_Kayttoohjeet.pdf Kokeile hakua ”ACN Suomen ohjekirja”, jos tiedosto on poistettu.

”Palkkiojärjestelmän kuvaus” -osion alussa sanotaan:

”Kaikki ACN:n uudet edustajat aloittavat samalta – Team Trainer (TT) – tasolta. Tämän lisäksi on olemassa neljä ansaittavissa olevaa tasoa: Executive Team Trainer (ETT), Team Coordinator (TC), Regional Vice President (RVP) ja Senior Vice President (SVP). ACN:n Palkkiojärjestelmä on yksinkertainen ja hyvä kannustin, jonka avulla edustajien on helppo edetä ylemmälle tasolle. Mitä pidemmälle pääset, sitä enemmän ansaitset.”

Mikä on totuus helposta etenemisestä ylemmille tasoille ja palkkiojärjestelmän yksinkertaisuudesta? (Hyvä kannustin se varmasti on – sellaiselle, joka ei ole perehtynyt verkostomarkkinoinnin kummallisiin kiemuroihin ja todelliseen luonteeseen.;-) Tyypillinen kikka on käyttää hienoja arvonimiä edistyneistä jälleenmyyjistä ja sanoa palkkiojärjestelmää yksinkertaiseksi. Silloin kukaan ei ylpeyttään kehtaa tunnustaa sitä, ettei ymmärrä palkkiojärjestelmästä tuon taivaallista! 😉 Käypä varsin muutamassa värväystilaisuudessa ja seuraa uusien edustajien keskusteluja ylälinjan VIPpien kanssa, niin huomaat tämän asian.)

Asiakkaiden hankinnasta JA edustajien värväämisestä saatavat palkkiot

ACN:n palkkiojärjestelmä on erittäin monimutkainen ja laadittu siten, että se johtaa lukijaa helposti harhaan. Moni edustaja erehtyy luulemaan, että hän on oikeutettu saamaan viikottaisia korvauksia kaikista hankkimistaan uusista asiakkaista. (”CAB-palkkio”) Ohjeessa lukee: ”ACN maksaa edustajille kannustusmielessä CAB-palkkioita kaikista uusista asiakkaista.” Kun ohjetta lukee eteenpäin, niin huomaa, että CAB-palkkioita saa kuitenkin vain siinä tapauksessa, että onnistuu hankkimaan itselleen kuusi matkapuhelinasiakasta ja värväämään SEN LISÄKSI alalinjaansa yhden edustajan, joka MYÖS saa ”MÄÄRÄTYSSÄ AJASSA” hankittua itselleen kuusi asiakasta. Palkkio on tuolloin ruhtinaalliset 50 euroa eikä tästä alalinjasta saa enempää ellei onnistu ylenemään seuraavalle tasolle eli ETT:ksi. ”Määrätty aika” on sanottu toisessa kohdassa asiakirjaa ja on 30 päivää. Eli, jos 30 päivässä ei onnistu hankkimaan sponsoroimalleen edustajalle kuutta matkapuhelinasiakasta, niin CAB-palkkio jää saamatta JA PÄTEVÖITYMISTÄ EI TAPAHDU! Sama tilanne on jokaisella alalinjaan liitetyllä edustajalla. Kun pätevöitymistä ei tapahdu, niin tällaisesta edustajasta EI OLE JATKOSSA ENÄÄ MITÄÄN HYÖTYÄ CAB-palkkioiden saamisessa eikä YLEMMÄLLE TASOLLE PÄÄSEMISESSÄ!

Palkkiojärjestelmässä on ns. peilejä, jotka kumoavat toisessa kohdassa luvatut palkkiot. Lainaan tähän palkkiojärjestelmää, joka on printattu 16.2.2004 ja ollut voimassa toiminnan alkuvaiheessa, ennen kuin ACN luopui operaattorina toimimisesta ja TeleFinland alkoi myydä liittymiä ACN:n edustjien kautta.

–Lainaus alkaa–

Pätevöityminen

”Pätevöityäkseen, ts. päästäkseen ylemmälle tasolle Edustajien ON hankittava uusia asiakkaita. Pätevöityäkseen ja ansaitakseen asiakashankinnasta saatavia korvauksia (CAB:ta) Team Trainerin on hankittava 6 matkapuhelinasiakasta tai 8 mitä tahansa ACN:n palveluita käyttävää asiakasta.”

–Lainaus päättyy–

Tuosta voisi luulla, että palkkioita saa, kun hankkii pelkästään asiakkaita, mutta myöhempi kohta kumoaa tuon kohdan ja siellä sanotaan selvästi, että pitää hankkia myös uusi edustaja ja molempien kuusi henkilökohtaista asiakasta eli yhteensä 12 asiakasta määräajassa, jotta ensimmäisen palkkion saa.

–Lainaus alkaa–

CAB -palkkioihin liittyvät vaatimukset

Asiakashankinnasta maksetaan palkkioita VAIN, jos edustaja täyttää hänelle asetetut minimiehdot. Saat palkkioita, jos sponsoroimasi Team Trainer onnistuu hankkimaan 6 matka- tai lankapuhelinasiakasta määrätyssä ajassa. (toisessa kohdassa sanotaan ajaksi 30 pv)

Muistathan, että palkkioita maksetaan vain silloin, kun sponsoroimasi Edustaja onnistuu hankkimaan tietyn määrän asiakkaita. Jos hän ei onnistu hankkimaan uusia asiakkaita määrätyssä ajassa palkkioita EI MAKSETA. Tämän takia on ensisijaisen tärkeää, että autat uusia Team Trainereita hankkimaan asiakkaita.

–Lainaus päättyy–

Tuo on suora lainaus palkkiojärjestelmästä, jonka perusteella tein tutkimukseni. Tuossa sanotaan selvästi se, ettei CAB-palkkioita saa, ellei ole onnistunut värväämään yhtä edustajaa, joka on lisäksi saanut kuusi asiakasta ja tietysti myös itse pitää saada kuusi asiakasta. Eli yhteensä pitää olla 6+6=12 asiakasta ja yksi edustaja yhtä palkkiota kohden. Näin mahdollisuus tulojen saamiseen oli alkuperäisen palkkiojärjestelmän mukaan alle 13/14 suomalaisella ja kun palkkiojärjestelmää tutkii enemmän, niin päästään lukuun 69/70. (98,57% suomalaisista ei ole mahdollisuutta voiton saamiseksi.)

CAB-palkkion määrästä on kirjoitettu:

–Lainaus alkaa–

Jos olet Team Trainer (TT) ja autat ***printti epäselvä**si TT:tä hankimaan kuusi asiakasta ajassa, saat € 50 arvoisen CAB-p***printti epäselvä

–Lainaus päättyy–

Ensimmäinen palkkio oli siis 50 euroa ja sitä varten piti olla 6 omaa asiakasta ja yksi TT alalinjassa, jolla myös 6 asiakasta ja kaikki asiakkaat hankittu 30 päivän aikana.

ACN:n palkkiojärjestelmä on muuttunut tämän jälkeen. Kun ACN lopetti operaattorina toimimisen, sanotaan sillä olleen jopa 400 000 asiakasta. Digitodayn artikkelin mukaan asiakkaita oli 10.6.2004 yhteensä 300 000 eli seitsemän prosenttia markkinoista. (Lähde: http://www.digitoday.fi/showPage.php?page_id=12&news_id=31869 )

ACN johtaa edustajia harhaan myöhemminkin.

–Lainaus alkaa–

Asiakashankinnasta saatavat palkkiot

… ACN maksaa edustajille kannustusmielessä CAB-palkkioita kaikista uusista asiakkaista.

–Lainaus päättyy–

Kuten edellä osoitin, niin kaikista uusista asiakkaista ei makseta palkkioita ainakaan kaikille edustajille suoraan ylälinjaan, vaikka asia ilmaistaan siten, että niin se ymmärretään. Joku voi saada ylälinjassa palkkioita kaikista uusista asiakkaista, mutta eivät välttämättä ne, jotka ovat alimmilla tasoilla, koska he eivät pätevöidy.

Koska ACN:n palveluihin liittyvät ongelmat ja harhaanjohtava markkinointitapa olivat olleet jo kauan julkisuuden tiedossa sekä markkinaosuutta on ollut lähes mahdotonta kasvattaa, tarkoittaa se edustajien kohdalla sitä, etteivät he ole voineet saada toiminnasta voittoa myymällä liittymiä, vaikka palkkioita olisi saanut TeleFinlandin ajoista asti suoraan liittymistä ilman alalinjaa. (Sopimukset ACN:n asiakkaiden kanssa on irtisanottu 31.1.2005 päivätyllä kirjeellä) Suurimmalle osalle ei ole riittänyt asiakkaita ja näin uudet edustajat ovat jääneet pääsääntöisesti häviölle, vaikka palkkiojärjestelmää olisi muutettu.

Liiketoiminnassa on pienen pienet mahdollisuudet menestyä, mutta silloin on päästävä ylemmälle tasolle ja mieluiten kuukauden sisällä liittymisestä. Voit arvata, että uusilla edustajilla on tästä syystä tulenpalava kiire myydä ”loistavaa mahdollisuutta” eli bisnes-ideaa eteenpäin! 😉 😦 Ylemmälle tasolle nouseminen on mahdollista vain siten, että värväät uusia värvääjiä verkostoon, koska kukaan ei voi yletä hankkimalla pelkästään asiakkaita. Tätä ”värvääjien värväämistä” ja asiakkaiden hankkimista alemman tason edustajille kutsutaan sponsoroimiseksi. Jos sponsoroitava edustaja epäonnistuu tehtävässään saada kuusi asiakasta 30 päivässä, ylälinjaan ei makseta hänen värväämisestään CAB-palkkiota. Team Trainer on oikeutettu saamaan CAB-palkkiota ainoastaan verkoston ensimmäisen tason pätevöityneestä edustajasta, joka on suoraan hänen alapuolellaan, ei alalinjan uusista edustajista. Palkkio ”edustajasta ja hänen kuudesta asiakkaastaan” on 50 euroa, kun pelkästään liittymismaksu on 670 euroa. Siihen tulee päälle muut kulut, joten jäämällä Team Traineriksi ei ole juuri mitään mahdollisuutta saada omiaan takaisin. On pystyttävä nousemaan ensimmäiselle ylemmälle tasolle, ETT:ksi, ja kyetä säilyttämään saavutettu asema, jotta voisi ”mahdollisesti” menestyä.

Palkkiojärjestelmän ohjeita voi ymmärtää aika helposti väärin, niin että edustaja luulee voivansa ansaita asiakashankinnasta ja edustajien värväämisestä saatavia palkkioita, vaikka epäonnistuisi saamaan alapuolelleen pätevöityneen edustajan tai edustajia 30 päivän aikana. Nimittäin, jos joku muu sinun kanssasi alalinjassa tai samalla tasolla oleva edustaja onnistuu tässä vaativassa tehtävässä, niin sinäkin voit saada CAB-palkkioita… edellyttäen, että olet itse päässyt ensin ylenemään vähintään ETT-tasolle! Mutta kun ylemmälle ETT-tasolle ei voi päästä, ellei onnistu ensin sponsoroimaan ja pätevöittämään kolmea ensimmäisellä tasolla eli suoraan alapuolellaan olevaa edustajaa! Tällä tavalla sinä jäät kokonaan ilman asiakkaiden hankkimisesta maksettavia palkkioita, jos kukaan suoraan alapuolellasi olevista edustajista ei onnistu pätevöitymään! Mitä useampi värväämäsi edustaja epäonnistuu tehtävässään, sitä huonommaksi sinun ja muiden sinua vastaan kilpailevien ACN:n edustajien mahdollisuudet ylenemiseen ja CAB-palkkioihin käyvät, koska edustajien sekä puhelinasiakkaiden markkinat pienenevät koko ajan, mitä useampi on ehtinyt verkostoon tai asiakkaaksi liittyä! Verkostomarkkinointiin erikoistuneelle tutkijalle tämä asia ei tule yllätyksenä, mutta tietämättömille edustajille se on valitettava yllätys. 😉 😦

Päästäkseen ylemmälle ETT-tasolle on edustajalla oltava siis 20 henkilökohtaista asiakasta ja alalinjassa vielä kolme pätevöitynyttä Team Traineriä, joilla jokaisella on vähintään kuusi asiakasta, jotka on hankittu 30 päivässä sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Suositus ETT-tasolle ylenemiseksi on neljä viikkoa, mikä pitää verkostoon liittyneet uudet edustajat kiireisinä ja aktiivisina ensimmäisen kuukauden ajan. Pakkohan se on kiirettä pitääkin, jotta ehtisi yletä organisaatiossa ennen kuin rajalliset markkinat kyllästyvät ja lyhyt pätevöitymiseen käytettävä aika kuluu umpeen! Tämä on muuten lähes mahdoton tehtävä kenelle tahansa ammattitaitoiselle myyjälle, puhumattakaan ummikoista, joilla ei ole mitään aiempaa kokemusta vastaavasta työstä! Suuri osa värvätyistä ”uhreista” on kuitenkin juuri sellaisia ”maallikkoja”, joilla ei ole erityisosaamista, kykyjä, suurta tuttavapiiriä, hyvää mainetta ja julkisuutta, mitä menestymiseen välttämättä tarvitaan. Huomaa muuten se, että jos edustaja epäonnistuu pätevöitymisessä ensimmäisellä kerralla, niin hänen alalinjastaan EI makseta lainkaan palkkioita, vaikka hän onnistuisi myöhemmin värväämään edustajan, joka pätevöityy. Minä ainakaan en usko, että tällaisesta jälkikäteen ”pätevöityneestä” alalinjasta maksetaan kenellekään, koska muutoinhan koko pätevöitymissääntö ajan määrityksineen olisi turha! Pätevöidy siis heti tai et pätevöidy koskaan! Tämä on verkoston henki. Epäonnistujat menettävät mahdollisuutensa lisäansioihin jo ensimmäisen kuukauden aikana.

Ohjekirjassa puhutaan pysyvistä ansioista, joita edustaja VOI ansaita. Käytännössä pysyvien ansioiden saaminen on erittäin vaikeaa, koska verkoston kasvu tyrehtyy pian ensihuuman jälkeen ja siitä alkaa erota enemmän edustajia ja asiakkaita kuin mitä siihen liittyy. Menetettyjen asiakkaiden ja Team Trainereiden tilalle täytyy kuitenkin saada uusia, muuten saavutettua tasoa ei voi säilyttää ja edustaja menettää ”pysyvät ansiot” sekä alalinjan CAB-palkkioista että puhelinlaskuista. 😉 Tehtävä on niin vaikea, että vain alle yksi edustaja sadasta saa riittävästi palkkioita päästäkseen omilleen tai ansaitakseen voittoa. Syynä tähän on verkoston pyramidirakenteen ja palkkiojärjestelmän vaativuuden lisäksi markkinoiden nopea kyllästyminen, verkostomarkkinoinnin huono maine ja alalla vallitseva kova kilpailu.

Kun uusia jälleenmyyjiä värvätään, niin todellisuudessa ei värvätä henkilöitä, joilla on ”hyvät mahdollisuudet lisäansioihin ja joiden on helppo edetä ylätasoille”, vaan värvätään luusereita, joille matemaattinen todennäköisyys ei anna kuin häviävän pienen mahdollisuuden saada omansa takaisin bisneksestä. Arvioni on, että ACN:n edustajista yli 99 prosenttia jää liiketoiminnassa tappiolle. Jos ACN:ltä kysytään, niin se ei tietystikään ilmoita todellisia lukuja, joissa on otettu huomioon kaikki edustajat, myös ne, jotka eivät onnistu lainkaan pätevöitymään ja/ tai jäävät kokonaan vaille palkkioita. Verkostomarkkinointifirmat ilmoittavat edustajien keskiansiot (mediaani) tai keskimääräiset ansiot (keskiarvo) yleensä laskemalla mukaan vain ne edustajat, jotka ovat saaneet toiminnastaan palkkioita. Kaikki eivät saa palkkioita, vaikka tekevät aktiivisesti työtä, koska eivät onnistu pätevöitymään ja siihen on syynä markkinoiden kyllästyminen: kaikille ei riitä tarpeeksi asiakkaita ja uusi edustajia alalinjaan. Myyjien määrä ei voi loputtomiin moninkertaistua, joten lopulta tullaan tilanteeseen, missä uusia myyjiä värvätään vain saman verran kuin vanhoja lopettaa. Viimeisenä mukaan lähteneillä edustajilla on lähes mahdoton tehtävä rakentaa tuottavaa alalinjaa. Koska suurin osa edustajista ei saa tuloja ollenkaan tai vähemmän kuin heidän sijoittamansa alkupääoma, ovat ilmoitetut mediaani- ja keskiarvoansiot harhaanjohtavia. ACN saattaa esimerkiksi laskea ilmoittamiinsa lukuihin mukaan vain ”pätevöityneet Team Trainerit” ja heidän ansionsa eli suuri osa edustajista jää laskujen ulkopuolelle, koska he eivät menesty ja totuuden ilmoittaminen verkoston luonteesta ei hyödyttäisi pääyhtiötä. Kaikkein vähiten todellisia lukuja ilmoitetaan itsenäisille edustajille, koska heidän motivaationsa työhön sammuisi välittömästi heidän kuullessaan totuuden riskibisneksestä.

Todennäköisyydet menestyä TAI menettää rahansa

Voidakseen yletä yhden tason, (TT:stä ETT:ksi) mikä on välttämättömyys, jotta olisi edes pieni mahdollisuus saada sijoitettu raha takaisin, täytyy organisaatiossa olla alapuolella yhteensä 41 henkilöä, 38 asiakasta ja 3 edustajaa. (20 + 3 + 3×6) Ilman asiakkaita ei voi yletä, joten asiakkaat on otettava mukaan laskuihin! Yksi asiakas ei voi olla monen eri edustajan ja organisaation asiakas yhtäaikaa. Hankittu asiakas on menetetty asiakas muille organisaatiolle ja edustajille paitsi sille, joka hänet hankkii. Jokainen hankittu asiakas on tästä syystä otettava mukaan laskuissa, kun tappiolle jäämisen todennäköisyyttä lasketaan. Todennäköisyys yletä on siten 2,38 % suomalaisten määrästä. (1/42) ETT:n palkkio värvätyistä pätevöityneistä edustajista on 150 euroa ja mahdollinen muuttuva bonus päälle. ETT on itsekin vielä tappiolla, joten tappiolle jääviä on tässä vaiheessa 100 %. (3/3 edustajaa) Edustajan pääomasijoitus oli 670 euroa ja lisäksi tulevat muut kulut. Puhelunlaskuista saatavat palkkiot ovat niin pienet, etteivät ne nosta ETT:tä vielä voitolle. Organisaation alapuolelle tarvitaan lisää edustajia ja asiakkaita, jotta voitaisiin päästä voitolle. Asian yksinkertaistamiseksi esitän kaavion etenemisen taulukon muodossa. Huomaa, että jokaiselle tasolle täytyy laskea yksi edustaja + kuusi asiakasta, koska edustajasta ei saa palkkiota ellei hän saa itselleen kuutta asiakasta 30 päivässä. Muista myös se, että jos asiakkaita tai edustajia lähtee kaaviosta pois, niin että minimiehto eli 1+6 henkilöä/ edustaja ja 20 henkilökohtaista asiakasta/ ETT ei täyty, niin silloin alalinjan puhelinlaskuista ei makseta enää palkkioita.

	hlö	hlö	hlö	hlö	yht.	CAB-palkkio €	tod.näk. hävitä	%
ETT	1				1		ei varmuutta	?
asiakkaita	20				20
1. taso	7	7	7	7	28	3×50+40+50=240		100
2. taso	7	7			14	40+40=80		100
3. taso	7				7	40		100
yhteensä					70	360	69/70	98,57
						+puhelinlasku-%+bonus?

Huomaamme, että kun kaaviossa on 70 henkilöä, ei voittamisen mahdollisuutta ole kenelläkään neljästä edustajasta. Tämä on vielä ihanteellinen tapaus, jonka toteutumisen todennäköisyys on lähellä nollaa eli olematon. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä kaavio ei täyty näin ihanteellisesti vaan joukkoon mahtuu enemmän asiakkaita kuin mitä on minimivaatimus pätevöitymiseen ja myös jokunen pätevöitymätön edustaja osuu matkan varrelle ETT:n tavoitellessa voittoa. Kun menestymisen todennäköisyyttä yksittäisen edustajan kohdalla lasketaan, on kaikki organisaation alapuolelle jäävät asiakkaat ja edustajat laskettava mukaan, koska ilman asiakkaita ei voi pätevöityä ja ilman pätevöitymistä ei voi yletä ylemmille tasoille ja päästä kiinni ”lisäansioihin”. Tämän lisäksi jokainen kilpaileva organisaatio huonontaa yksittäisen edustajan mahdollisuutta saada sijoittamansa raha takaisin.

Kaaviossa on neljä edustajaa, jotka jäävät häviölle. Tarvitaan siis vähintään viisi edustajaa, jotta löytyy yksi voittaja, todennäköisesti paljon enemmän. Häviäjiä on siten vähintään 80 %, (4/5) todennäköisesti reilusti yli 90 %, koska pätevöitymisen säännöt ovat hankalat ja aikaa pätevöitymiseen on vain 30 päivää. Mitä enemmän ACN:llä on ollut asiakkaita, sitä vaikeammaksi on pätevöityminen viimeisenä mukaan lähteneille muodostunut. ACN:llä oli kesäkuussa 2004 heidän oman ilmoituksensa mukaan 300,000 asiakasta, joten markkinaosuus on ollut aika lailla saavutettu siinä vaiheessa. Uusien asiakkaiden ja varsinkin edustajien löytäminen alalinjaan on tullut koko ajan vaikeammaksi. Viimeisenä mukaan lähteneistä on hävinnyt rahansa jopa 99 % ja kaikista edustajista yli 90 %, sillä alalinjan puheluista ei ole saanut palkkioita, ellei itse ja alalinja ole pätevöitynyt.

Jos ACN:llä on ollut 10,000 edustajaa ja 300,000 asiakasta, niin asiakkaita on riittänyt keskimäärin 30/ edustaja. Se riittää teoriassa jokaiselle asiakasmäärän saamiseksi, mutta ei uusien edustajien saamiseksi alalinjaan, mikä on ollut palkkioiden saamisen ehto. Koska pätevöityminen on pitänyt tapahtua 30 päivän sisällä, on moni edustaja jäänyt pätevöitymättä. Lisäksi sopimuksen purkaneet asiakkaat aiheuttavat jatkuvan paineen uusien asiakkaiden saamiseksi, sillä pätevöityminen lakkaa, jos asiakasmäärä tippuu alle vaatimusten.

Järjestelmän luonteesta johtuen vähintään 3/4 edustajaa eli 80 % on jäänyt tappiolle 100 % varmuudella. Käytännössä luku on varmasti yli 90 %, sillä uusien asiakkaiden saaminen 30 päivän aikana on vaikeutunut sitä mukaa, mitä enemmän asiakkaita on ollut. ACN:n markkinaosuus oli kesäkuussa 2004 sen oman ilmoituksen mukaan seitsemän prosenttia ja 300,000 asiakasta. Markkinaosuus ei ole voinut kasvaa siitä kovin paljoa. Koska uusia asiakkaita on saatu viikko viikolta vähemmän kuin aiemmin, ovat viimeisenä mukaan lähteneet edustajat jääneet väistämättä ilman vaadittuja kuutta asiakasta/kuukausi eivätkä ole pätevöityneet. Se on vaikuttanut puolestaan ylälinjaan seuraaville tasoille eivätkä hekään ole pätevöityneet CAB-palkkioiden saamiseksi. Pätevöitymätön edustaja ei saa myöskään palkkioita puheluista, joten on varmaa, että yli 90 % edustajista on lopulta jäänyt häviölle. Palkkiojärjestelmää ei tarvitse penkoa pitemmälle, jotta tämä asia tulee ilmeiseksi.

Jos ACN toimisi rehellisesti, niin se julkaisisi liittyneiden edustajien määrän ja heille maksetut palkkiot, sekä sen, miten palkkiot ovat jakautuneet myyjien kesken. Siitä nähtäisiin suoraan, miten moni on hävinnyt rahaa ACN:lle. Lisäksi tulisi julkaista lopettaneiden edustajien määrä. Lopulta se on tietysti 100 %, koska ACN lopettaa toiminnan Suomessa vuonna 2006 kokonaan. Suurin osa niistä 10,000 on hävinnyt varmasti rahaa systeemiin ja syyllinen siihen on systeemi itse, eivät edustajat. Firma toimi Suomessa vain reilut kaksi vuotta ja huijasi 10,000 suomalaista. (aloitti toiminnan 18.11.2003, liittymät irtisanottiin 31.1.2005 ja yhteistyösopimus TeleFinlandin kanssa julkaistiin.)

Arvioni siitä, että yli 90 % jää häviölle ja menettää rahansa, on kohtuullinen ja lähes varma fakta. ACN-verkosto on tästä syystä mahdollisesti tulkittava petokseksi, kiskonnaksi tai laittomaksi rahankeräykseksi. ACN rikkoo mahdollisesti myös ”Lakia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa. ”Voimassaolevat lait löytyvät täältä: http://www.finlex.fi/ja verkostomarkkinointiin soveltuvat lainkohdat kotisivuiltani.

Muista se, että pelkillä puhelinlaskuista saatavilla tuloilla ei voi menestyä, koska niitä ei saa, jos pätevöitymistä ei tapahdu. Asiakkaiden lisäksi on pakko värvätä uusia edustajia, joiden kaikkien on oltava pätevöityneitä päästäkseen voitolle. Näin pääsemme takaisin yllämainittuun tilanteeseen eli asia ei muutu miksikään, vaikka verkosto leviäisi ulkomaille ja maailman ääriin asti. (Keskivertoedustajalle verkoston laajentaminen ulkomaille on lähes tulkoon mahdotonta, koska hän ei tunne ketään potentiaalista asiakasta ulkomailta eikä hänellä ole varaa sponsoroida ketään ulkomailla asuvaa, koska se vaatisi ison matkakassan.)

Jokainen verkoston edustaja, joka ei ole sinun organisaatiossasi, kilpailee sinua ja organisaatiotasi vastaan. Markkinat kyllästyvät väistämättä ja häviölle jäävien prosentuaalinen osuus on se, mitä tässä todistan. Muistamme vielä sen, että jokainen yksittäinen ETT-tasolle ylennyt edustaja tarvitsee vähintään seitsemän sponsoroitua Team Traineriä ja 62 asiakasta saadakseen edes osan sijoittamistaan rahoista takaisin. Tästä seuraa se, että vaikka sinun omassa organisaatiossasi olisi suuren asiakasmäärän vuoksi prosentuaalisesti HIEMAN vähemmän tappiolle jääviä edustajia, niin kokonaiskaaviossa niitä on aina täysin varmasti yli 80 % prosenttia ja todennäköisesti reilusti yli 90 %.

ACN-kaavio on matemaattinen temppu. Siinä harhautetaan tutkijoita ja lukijoita luulemaan, ettei asiakkaiden määrää ja aikaa tulisi ottaa huomioon todennäköisyyksiä laskettaessa. Palkkiojärjestelmässä on kohta, jossa luvataan palkkioita kaikista asiakkaista, mutta käytännössä näin ei tapahdu jokaisen edustajan kohdalla. Palkkioita voi mennä ylätasojen edustajille, mutta ei alatasoille, missä pätevöityminen on lähes mahdotonta markkinoiden kyllästymisen jälkeen. Asiakkaita ja uusia edustajia ei ole enää tarjolla tarpeeksi kaikille viimeisenä mukaan lähteneille edustajille ja he jäävät väistämättä tappiolle siitä syystä, eivät omaa toimettomuuttaan.

Saatat vieläkin yrittää todistaa väitettäni vääräksi ylälinjan antamilla neuvoilla ja sanot, että kenenkään ei ole pakko värvätä uusia jäseniä verkostoon vaan menestyminen on mahdollista siten, että myy pelkästään puhelinliittymiä. Tämäkin vastaväite osoittautuu tyhjäksi petokseksi, koska markkinat kyllästyvät siitä huolimatta, että sinä et värvää muita jälleenmyyjiä kilpailemaan kanssasi. Sitäpaitsi ACN kieltää sopimusehdoissaan ns. ”kylmämarkkinoinnin”, joka tarkoittaa massamarkkinointia. Sinä saat markkinoida tuotteita ainoastaan henkilökohtaisen suosittelun avulla eli vain ”tutuille/ läheisille.” (Suomen Ohjekirja, kohta 8 c. ”Kylmä markkinointi asiakkaiden ja edustajien hankkimisessa”.) Miten kukaan voi myydä pelkästään puhelinliittymiä niin paljon, että saisi puhelinlaskuista saatavilla palkkioilla alkusijoituksensa takaisin? Sellaisella edustajalla täytyy olla todella laaja tuttavapiiri sekä vilkkaat yhteydet sukulaisten välillä! 😉 40 henkilökohtaisen asiakkaan hankkiminen on jo työn ja tuskan takana, mutta oletetaan, että joku saisi 60 asiakasta. Kukin heistä puhuisi 30 euron edestä kuukaudessa. Puhelujen ja kuukausimaksujen määrä olisi 2085 euroa. (60 x 30 + 4,75 x 60) Kolme prosenttia tästä tekee 62,55 euroa kuussa ja palkkionmaksusta menevien kulujen jälkeen noin 60 euroa, joka riittäisi juuri ja juuri alkupääoman ansaitsemiseen takaisin vuodessa. Tämä ei silti vähentäisi tappiolle jäävien edustajien prosentuaalista osuutta, koska pätevöitymättömän edustajan asiakkaista ei saa palkkioita kukaan muu kuin hän itse ja vain murto-osa edustajista saa näin paljon asiakkaita. Useimmilla homma tyssää alkuunsa eivätkä he uusi edustajasopimustaan ensimmäisen vuoden jälkeen: pyramidi romahtaa sen perustuksesta eli alimmalta tasolta ja välitason edustajien (ETT) tulot lakkaavat yhtä äkisti kuin alkoivatkin. Käytännössä vain ani harva pystyy jäämään voitolle hankkimalla pelkästään asiakkaita eikä lainkaan edustajia, jotka värväävät edelleen uusia edustajia ja niin edelleen. Edustaja, joka epäonnistuu pätevöitymisessä eikä nouse ylemmälle tasolle organisaatiokaaviossa, on tuomittu häviämään verkostoon sijoittamansa rahat.

Tilanne kaaviossa ei muutu miksikään, vaikka kaikki maailman ihmiset liittyisivät verkostoon joko asiakkaaksi tai edustajaksi, mikä on vapaassa markkintaloudessa sula mahdottomuus. Jokainen edustaja kilpailee eri organisaatioissa työskenteleviä saman yhtiön edustajia vastaan, joten markkinat kyllästyvät nopeasti ja vaadittuja pätevöitymisiä ei pystytä saavuttamaan. Värvättävät potentiaaliset edustajat ja matkapuhelinasiakkaat loppuvat yksinkertaisesti kesken eikä tämä tule yllätyksenä muille kuin rahansa menettäneille edustajille, petetyille raskaan työn uurastajille. ”Kannattiko olla niin hyväuskoinen?!” he huudahtavat tuskissaan, kun huomaavat sen, että heitä on huijattu. Petetyksi tulemisen kokemus on tosiasia, vaikka lain mukaan he eivät olisikaan petoksen uhreja tai pääyhtiötä ei koskaan tuomittaisi. Jumalan edessä rikos on tehty ja pysyy muistissa viimeiseen tuomioon asti – ellei rikoksen tekijä anna sovittaa itseään ja saa syntiään anteeksi Herralta Jeesukselta.

Pääyhtiö ja ylälinjan harvalukuinen ammattivärvääjien joukko on tiennyt yksittäisten edustajien matemaattisen todennäköisyyden päästä voitolle jo siinä vaiheessa, kun he perustivat verkoston ja aloittivat toiminnan. Onko heidän toimintansa sinun mielestäsi rehellistä ja korkeaa moraalia sekä etiikkaa kuvastavaa? Ihmeellistä on, että verkostomarkkinoinnin ideaa myytäessä aivan erityisesti korostetaan toiminnan rehellisyyttä ja korkeaa liikemiesetiikkaa, mutta totuus on aivan päinvastainen. Liiketoiminta on lakien ja asetusten mukaan useimmiten laillista, (Elinkeinovapaus) mutta korkeimman Taivaallisen Tuomarin edessä sen harjoittajat joutuvat tekemään tiliä ja laskemaan tiilenpäitä, koska verkostomarkkinointi ei ole sen kummempaa kuin lailla suojattua epärehellistä varastamista ja petosta. Tämä on minun mielipiteeni, johon minulla on sananvapauteen perustuen täysi oikeus.

Puhelinlaskuista saatavat palkkiot

Useimmat edustajat jäävät tappiolle, koska ylemmille tasoille on lähes mahdotonta päästä markkinoiden kyllästymisen ja vaativien pätevöitymissääntöjen sekä tiukan aikataulun vuoksi. Vasta-alkajan (TT) tasolle jäänyt edustaja ei menesty pelkillä puheluista saatavilla pienillä myyntiprovisioilla. Kukaan ei pysty hankkimaan itselleen niin paljon henkilökohtaisia asiakkaita, että eläisi heidän puheluistaan saamillaan tuloilla tai saisi edes sijoittamansa rahat takaisin ja niitä paljon mainostettuja ”lisäansioita”. Joulukuussa 2003 päivätyssä dokumentissa ”Bonusohjelma” mainitaan, että ”TT:t voivat saada palkkioita hankkiessaan neljä matkapuhelinasiakasta”. En ole löytänyt mistään lähteestä muuta selkeää mainintaa siitä, milloin edustaja ”voi” nykyään saada palkkiota henkilökohtaisista asiakkaistaan. On mahdollista, että palkkioita ei saa ennen kuin vähintään kuusi asiakasta on hankittu ja ehkäpä vielä ”määrätyssä ajassa” eli 30 päivässä. Ohjekirja on niin epäselvä, ettei asiasta pääse selvyyteen. Yhdestä palkkiotaulukosta (Kuukausittaisen korvauksen rakenne) voisi luulla, että jo yhdestä matkapuhelinasiakkaasta saa palkkiota, mutta jos palkkioiden summa niiden maksamisesta aiheutuvien kulujen jälkeen (2,25 + alv.) ei ylitä seitsemää euroa, niin palkkioita ei makseta. Tässä yhteydessä ei puhuta mitään siitä, kertyvätkö maksamattomat palkkiot varastoon, niin että ne maksetaan myöhemmin vai ei. (Suomen ohje, kohta 7 e: Muut palkkiot)

Henkilökohtaisten asiakkaiden puhelinlaskuista saatavien palkkioiden lisäksi sanotaan, että ”voit saada palkkioita kaikkien organisaatiossasi olevien edustajien asiakkaista.” Tässä kohden kannattaa laittaa suuri paino sanoille ”VOIT saada”. Mitään ei luvata ja muusta ohjeesta voidaankin sitten päätellä, ettei palkkioiden saaminen organisaatiossa olevien ”kaikkien” edustajien asiakkaista toteudu kenenkään kohdalla, koska todennäköisyys siihen on liian pieni: maailmankaikkeuteen tuskin mahtuisivat kaikki ne nollat, jotka pitäisi laittaa desimaalipilkun ja ykkösen väliin kuvaamaan tämän tapahtuman todennäköisyyttä. (0,…1) Vain harvat ylätasojen edustajat saavat niin paljon palkkioita organisaationsa asiakkaiden puheluista, että pääsevät omilleen pelkästään niillä tuloilla, koska pätevöitymättömien asiakkaiden puheluista ei makseta palkkioita. Yleensäkin vain harvat pätevöityneet Team Trainerit onnistuvat säilyttämään asemansa ja kun he menettävät sen, lakkaa samalla palkkioiden maksaminen heidän ylälinjaansa.

”Kuukausittaisen korvauksen rakenne” -taulukon mukaan näyttää siltä, että itsenäinen TT-tason edustaja ei saa palkkiota alalinjansa asiakkaiden puheluista, ellei hänellä itsellään ole 20 henkilökohtaista asiakasta yhtä aikaa kahden sponsoroidun ja pätevän Team Trainerin kanssa, niin että kukin on sen jälkeen vielä säilyttänyt asemansa. Jos saavutettu asema menetetään, lakkaa edustajan oikeus saada alalinjan puheluista palkkiota. Laitan tähän lainaukset, joista voitaneen päätellä sen, ettei alalinjan puhelinlaskuista saa provisiota, elleivät minimiehdot täyty eli ilmeisesti tällä tarkoitetaan mainitun taulukon 20 henkilökohtaista asiakasta ja kahta sponsoroitua ja pätevää Team Traineriä:

”Pätevöityminen

Pätevöityäkseen, ts. päästäkseen ylemmälle tasolle edustajien ON hankittava uusia asiakkaita. Pätevöityäkseen ja ansaitakseen asiakashankinnasta saatavia korvauksia (CAB:ta) Team Trainerin on hankittava 6 matkapuhelinasiakasta tai 8 mitä tahansa ACN:n palveluita käyttävää asiakasta.” (Tämä sanotaan Palkkiojärjestelmän kuvauksen alussa. Myöhemmin käy ilmi, ettei tämä suinkaan riitä vaan lisäksi pitää värvätä yksi PÄTEVÖITYNYT edustaja, jolla on myös vähintään kuusi pätevää asiakasta voidakseen saada 50 euron CAB-palkkion! ;-))

”Henkilökohtaiset pysyvät ansiot

Edustajat voivat ansaita rahaa kahdella tavalla. He saavat kuukausittaisia tuloja asiakkaidensa puhelinlaskuista sekä viikottaisia korvauksia asiakashankinnasta (CAB:t). Asiakashankinta tapahtuu käytännössä siten, että edustaja auttaa sponsoroimiaan Team Trainereita hankkimaan 6 uutta asiakasta MÄÄRÄTYSSÄ AJASSA.

Hankkimalla henkilökohtaisia asiakkaita edustajat voivat ansaita 2%-8% näiden kuukausittaisesta puhelinlaskusta, kuukausi kuukaudelta, vuosi vuodelta aina niin kauan, kun asiakas käyttää ACN:n palveluita. Ansioiden määrä riippuu asiakkaan puhelinlaskusta…

Ainoa mitä edustajien tulee tehdä on PÄTEVÖITYÄ KERRAN JA SÄILYTTÄÄ SAAVUTTAMANSA TASO. NÄIN OLLEN edustaja saa asiakkaistaan jatkuvia ja pysyviä ansioita.”

Eli jos et itse pätevöidy ja säilytä tasoasi, et saa senttiäkään alalinjasi asiakkaiden puheluista. Tuliko tämä sinulle yllätyksenä? Minulle ei tullut. 😉 😦

Itsenäisen edustajan starttipaketti maksaa 670 euroa ja päälle tulevat muut kulut: puhelin-, koulutus-, markkinointi-, kokous-, posti-, matka-, edustus- ym. vastaavat kulut. Edustajasopimus tulee lisäksi uusia ja maksaa vuosittain. Miten muutaman matkapuhelinlaskun 2-prosentin palkkio-osuudella voidaan maksaa tällaisia summia? Ei mitenkään. Edustajan maksettavaksi tulevat vielä yrityksen perustamis-, kirjanpito-, toimisto- ja hallintokulut sekä eläkevakuutusmaksut, muut henkilösivukulut ja välittömät verot, mikäli ”yrittäjä” jonkin ihmeen kaupalla pääsee toiminnassaan voiton puolelle. Yrittäjyys ei ole jokamiehelle tarkoitettu ja kun prospekteille on annettu harhaanjohtava kuva lisäansioiden saamisen helppoudesta, ei ole ihme, jos monet kokevat tulleensa petetyiksi, kun menettävät rahansa sen sijaan, että saisivat lisäansioita.

Alalinjan kasvaminen lakkaa matemaattisen pakon vuoksi aika nopeasti ja silloin edustajia alkaa luopua toiminnasta. Näin pyramidi romahtaa, jos on yleensä ehtinyt kasvaakaan; puheluista ei saada sen jälkeen lainkaan palkkiota, koska saavutettua tasoa ei ole pystytty säilyttämään. Aika harva sitä koskaan edes saavuttaa! 😉 😦

Miksi suurin osa ACN-jälleenmyyjistä on tuomittu epäonnistumaan?

Jälleenmyyjien mahdollisuudet päästä voitolle toiminnassa pienenevät koko ajan, mitä enemmän jälleenmyyjiä ja ACN:n asiakkaita on olemassa. Markkinat ovat rajalliset sekä jälleenmyyjien värväämisessä että ACN:n asiakkaiden hankinnassa. Vain harva ihminen on valmis alkamaan verkostomarkkinoinnin edustajaksi sen huonon maineen ja surkean onnistumismahdollisuuden vuoksi. ACN:n markkinaosuus matkapuhelinliittymistä jää suhteellisen pieneksi. Kun tarjonta ylittää kysynnän eli markkinoiden kyllästymispiste on saavutettu, jää lähes jokainen uusi verkostoon liittyvä edustaja tappiolle. Tähän ei mene kovin kauan aikaa: yksi vuosi tai korkeintaan kaksi vuotta. (vuoden 2005 loppuun mennessä) Mitä useampi edustaja huomaa tulleensa petetyksi ja menettää rahaa liiketoimintaan sen sijaan, että saisi lisäansioita, sitä nopeammin ACN:n kasvu tyrehtyy ja markkinaosuus jää tietylle vapaan kilpailun määräämälle marginaaliselle tasolle. On myös mahdollista, että ACN lopettaa kokonaan toimintansa Suomessa.

Suuret operaattorit ovat etulyöntiasemassa ACN:ään verrattuna, koska pitkällä tähtäimellä niiden palvelut ovat luotettavampia, tyytyväisten asiakkaiden osuus on suurempi ja jälleenmyyntiverkosto on toimiva eikä ylimitoitettu. Koska verkostomarkkinoinnissa ei ole tarkoituskaan rajata jälleenmyyjien määrää vaan se pyrkii kasvamaan hallitsematonta kasvua, ei sillä ole edes lähtökohdaltaan mahdollisuutta tai tarkoitusta tarjota menestystä jokaiselle edustajalle. Suurin osa värvätyistä on tuomittu häviämään jo liittymisvaiheessa, minkä pääyhtiö ja ylälinjan ammattivärvääjät tarkoin tietävät. Heillä ei ole minkäänlaista moraalia, kun markkinoivat tuhoon tuomittua liikeideaa ”hyvänä mahdollisuutena lisäansioihin.”

ACN:n edustajaksi ryhtyminen on kaiken kaikkiaan riskibisnestä ja kannattamatonta useimpien edustajien kannalta: alle yksi prosenttia ylälinjan ammattivärvääjistä ja pääyhtiö rikastuu, mutta ruohonjuuritasolla työtä ahkeroivat edustajat jäävät nuolemaan tyhjiä näppejään. Ei ihme, jos monet tuntevat tulleensa petetyiksi ja huijatuiksi.

Kuluttajavirasto ja ACN

Kuluttajavirasto on lähettänyt joulukuussa 2003 kirjeen ACN Communications Finland Oy:lle, jossa ACN:ää kehotetaan muuttamaan lainvastaista markkinointiaan. Kuluttajansuojalain 2 luvun 2 §:n mukaan markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja.

Puheluja on markkinoitu maksuttomina, vaikka kuluttajan täytyy aina maksaa kuukausittainen perusmaksu 4,75 euroa ja kertaluontoisena maksuna avausmaksu 8,21 euroa. ACN markkinoi ACN Mobile Friends liittymien välisiä puheluita maksuttomina ja korostaa puheajan rajoituksettomuutta. Kuitenkin toimitusehtojen kohdassa 3.8 mainitaan mm. että: ”ACN Mobile Friends -liittymä on ainoastaan yksityisasiakkaille, joiden liittymän käyttö vastaa ACN:n yksin määrittelemää hyväksyttävää käyttöä. ACN pidättää oikeuden määritellä liittymän ei-hyväksyttävän käytön. Riippuen rikkomuksen laadusta ACN voi rajoittaa asiakkaan käyttöoikeuksia ja keskeyttää ja lakkauttaa asiakkaan liittymän.”

”Kuluttajansuojalain 3:1 §:n mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kuluttajasopimuksissa ehtoa, jota on kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomina.” Kuluttajaviraston mukaan ACN rikkoo tätä lain kohtaa vastaan ja kehottaa muuttamaan ”toimitusehdot ja Mobile Friends -liittymien välisten puheluiden maksuttomuutta koskeva markkinointi vastaamaan em. kuluttajansuojalain periaatteita.”

Muutokset olisi pitänyt tehdä 17.12.2003 mennessä ja vahvistaa asia kuluttaja-asiamiehelle. Muutokset on sittemmin tehty sivulle www.acneuro.com suomenkieliseen osioon. Vaikka ACN Communications Finland Oy korjasikin markkinointiaan kuluttajasuojalain mukaiseksi, yksittäiset Edustajat eivät sitä tee. Tämä jo pelkästään siitä syystä, että tieto harhaanjohtavasta markkinoinnista ei kulje kaikille jälleenmyyjille ja ketjureaktiota on mahdoton kokonaan pysäyttää. Harhaanjohtava markkinointi jatkuu itsenäisten Edustajien puheissa, värväystilaisuuksissa ja nettisivuilla, mm. täällä http://www.acnmobile.fi/Acn%202.htm. Moraalinen vastuu harhaanjohtavasta markkinoinnista on pääyhtiöllä ja ylälinjan ammattimaisilla värvääjillä sekä ACN Communications Finland Oy:llä. He tietävät, että jokainen verkostoon ujutettu huhu, valhe tai lainvastainen markkinointiväittämä tulee verkostoon jäädäkseen.

Kuluttajavirasto havaitsi lisäksi ”puutteita mm. palvelun virheen määrittelyssä, välillisten vahinkojen korjaamisessa, asiakkaan luottotietojen tarkistamisessa kesken sopimuskauden, asiakkaan vastuussa palvelun käytöstä sekä yrityksen hinnanmuutosoikeudessa ja ehtojen muutosoikeudessa.” Lisäksi Kuluttajavirasto kiinnitti huomiota ”ACN:n hinnastossa maksullisena palveluna suoritettavaan puheluiden rajoitukseen. Viestintämarkkinalain mukaan teleyrityksen on käyttäjän pyynnöstä estettävä korvauksetta liittymän käyttö muuhun kuin viestintäpalveluun ja liittymän lähtevä liikenne tiettyyn liikennetyyppiin, jos esto on teknisesti helposti toteutettavissa. Asia on tältä osin vireillä Viestintävirastossa.”

ACN lopettaa toimintansa

ACN lopettaa toimintansa Suomessa keväällä 2005.

ACN:n jälleenmyyjäorganisaatio yrittää puhdistaa edelleen suomalaisia rahoista harhaanjohtavaa markkinointia hyväksi käyttäen. Harhaanjohtavaa on heidän tapansa markkinoida liikeideaa ja värvätä uusia jäseniä verkostoon. He markkinoivat nyt TeleFinlandin kännykkäliittymiä. Tele Finland ei tiedä, mihin on mukaan lähtenyt, kun antoi verkostolle luvan myydä liittymiä. TeleFinland on TeliaSoneran tytäryhtiö. Telia Sonera ei tiedä, että sen nimeä käytetään väärin ja edistetään verkostohuijausta. Liittymämaksu on kuulemma 486 euroa. Todennäköisyys menettää rahat ja työpanos verkostoon on mahdollisesti yli 99 %. Suosittelen kuluttajille, että eivät osta TeleFinlandin ja TeliaSoneran liittymiä niin kauan kuin he sallivat liittymien jälleenmyynnin verkostomarkkinoinnin kautta. Myös Saunalahti on myynyt liittymiä verkostomarkkinointifirman kautta. Aquasource on firman nimi. Älkää ostako myöskään Saunalahden liittymiä niin kauan kuin se tukee verkostomarkkinointia ja käyttää sitä liittymiensä myymiseen.

Linkkejä:

http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/744 ”Kuka rikastuu verkostomarkkinoinnissa?” ACN ja PGFree YLE:n Kuningaskuluttaja-ohjelmassa.

http://www.pyramidschemealert.org/PSAMain/news/ACNCanada.html ”ACN Canada Charged with Deceptive Marketing, Operating Illegal Pyramid Scheme”
Kanadan ACN haastettu oikeuteen epäiltynä lain vastaisesta markkinoinnista ja pyramiditoiminnasta.

http://users.tns.net/~mpat/scam/ Vastaus kysymykseen: ”Kuka rikastuu verkostomarkkinoinnissa?” ACN-pyramidin tarkastelua. 98 % Pohjois-Amerikan ACN:n edustajista häviää rahaa varmasti johtuen palkkiojärjestelmästä ja pyramidirakenteesta.

Teemu Mäntysen maan mainiot ja arvostetut Pyramidisivut (poistettu netistä).

http://www.antiverkosto.info Jari Vikman, Vältä huijareita – Antiverkostosivut. Puhelinoperaattoreiden hintavertailua ym.

http://www.mlm-thetruth.com/ACN.htm
Tri Jon Taylor, Consumer Awareness Institute.

http://www.digitoday.fi/showPage.php?page_id=12&news_id=31869
Digitoday: ACN paransi tapojaan

http://www.itviikko.fi/uutiset/uutinen.asp?UutisID=65835 ITviikko: ACN:n asiakkaat siirretään Tele Finlandille

Omat artikkelini:

https://pyramidihuijaus.com/wp-content/uploads/2025/05/acn02.pdf

https://pyramidihuijaus.com/wp-content/uploads/2025/05/acn03.pdf

Linkkien takana on lisää linkkejä.

Petteri Haipola, julkaistu 16.2.2004, muokattu 17.4.2005 ja 6.1.2006

Sivun alkuun